Entisiltä pääministeriltä kysyttiin, kuinka Suomi nousee. Tuloksena  pelkkää löpinää taloudesta. Ei siitä ole apua. Materia ei meitä nosta.

Suomi on henkisesti ja hengellisesti romahtanut.

Meillä ei ole enää voimakasta yhteistä perustaa.

Kun suuri osa kansasta ei usko mihinkään, se uskoo mitä tahansa.

Maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan korkealla, mutta mitä me täällä puolustamme? Yksi yhtä, toinen toista ja kolmas ei mitään.

Kymmenen käskyä on parempi laki- ja moraalikoodisto kuin mitä Eduskunta ja Euroopan Unioni ovat saaneet aikaan. En ole yhdenkään papin tai papittaren kuullut saarnaavan tästä.

Kolme on mahtia maailmassa. Raha, yhteiskunta ja ihminen.  Tiedät kyllä, kun hetken mietit, mikä niistä on tärkein. Sille perustalle on rakennettava. Se ei onnistu niin kauan, kun syyllisyys on kaikialla, eikä pelastusta ole missään.

Kun valitsin ulkoministerin salkun v 2015 ja ajoin Jussi Niinistön puolustusministeriksi samaan hallituksen, minulle rutistiin, että kevyet salkut. Paskaa puhuivat.

Nyt vastaavien salkkujen haltijat Elina Valtonen ja Antti Häkkänen ovat ainoat ministerit, jotka saavat kelvolliset arvosanat, eikä salkkujen keveydestä puhu enää kukaan.

Olimme Jussin kanssa ennen ministeripestejä Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajia. Hankittua kokemusta ja asiantuntemusta. Kyky ja halu loivat ja toivat mahdollisuuden, johon tartuimme.

Me  Perussuomalaiset muuten vastustimme Ottawan sopimukseen liittymistä. Yksikään Kokoomuksen kansanedustaja ei meitä tukenut. Muutama kepulainen oli mukana.

Sittemmin ollut viikunanlehden poimijoita jäljestä juhlan.

Onneksi emme joutuneet tositoimiin näiden isänmaan partureiden jäljiltä. Vanhat puolueet ja niiden myötäjuoksijat olivat asialla.

Oikeassa on oltava oikeaan aikaan ja me olimme aikaamme edellä.

Kyllä totuuden saa sanoa.

Joulunpyhinä on aikaa hiljentyä. Aprikoida ja miettiä Uskoa, elämää ja politiikkaa. Tutustua muiden ajatuksiin ja kehitellä omia.

Jouluna pelotellaan mediassa aina populismilla.

Ihmisten kaipuuta parempaan elämään ja taivaskaipuuta ei voi murtaa, eikä muuksi muuttaa.

Populismi on lupaus paremmasta. Toteutui se sitten tai ei.

Taivaspaikka on varma sille, joka uskoo. Se toteutuu. Käy täällä ajassa ja piinassa miten hyvänsä.

Olen ollut tästä varma koko pienen ikäni.

Luotan Nasaretilaiseen.

Meille kaikille käy lopulta uskomme mukaan.

Populismilla on turha pelotella – Kristus pelastaa.

Tätä elämää seuraa iankaikkinen elämä.

Usko pois.

Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen  rikkoi kahdeksatta käskyä tämän päivän lehdessä antamalla väärän todistuksen lähimmäisestään. Tässä tapauksessa minusta.

Hän nimesi minut toiseksi  ” Perussuomalaisten rasismin isäksi ” .

Olen kolmekymmentä vuotta kestäneen poliittisen urani aikana kysynyt: Koska ja missä olen sanonut tai kirjoittanut mitään rasistista? Vastaus on ollut täysi hiljaisuus, eikä kyse ole siitä, etteikö olisi etsitty ja tutkittu.

Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Hesariin on turha lähettää oikaisua ( eivät julkaise). Laitan tämän tekstin kuitenkin vastaavalle päätoimittajalle tiedoksi.

Olen kyllä populisti, arvokonservatiivi, vennamolainen, ravimies, katolilainen ( siis uskon, mitä katolinen kirkko uskoo ja opettaa Jumalan ilmoittamana totuutena ), isä ja aviomies.

Rasisti en ole.

Tänään nautittiin Merikasarmilla perinteinen entisten ja nykyisen ulkoministerin Joululounas. Hyvä hetki.