Sananen jokaiselle eduskuntapuolueelle. Kaikki muutokset mahtuvat virhemarginaaliin, mutta trendejä löytyy. Pohjatyöt tuottavat ensi keväänä.

SDP takoo tasaisesti. Tylsä, turvallinen ja tuohtunut. Päävaihtoehto hallitukselle. Sillä kannattaa ajaa. Kansan enemmistö ei äänestä vouhottajia. Tämä opetus tulee kapinasta saakka.

Perussuomalaiset on onnistunut kolmessa asiassa. Oma linja näkyy. Puheenjohtaja johtaa suvereenisti. Vänkärit Keskisarja ja Rydman tukevat puheenjohtajaa; toinen kiertämällä kenttää, toinen sanoittamalla puheenjohtajan sävellyksiä.

Kokoomus on suuren rahan puolue. Pelkkien leikkausten ajaminen ja rahasta puhuminen ei ravitse. Kotihoidontuen lakkauttaminen vie naisäänestäjiä, vaikka mitä selitetään. Perhepolitiikka puuttuu.

Kepu ei sitten millään usko. Liberaali linja ei kiinnosta ketään. Puolueen ydinalueilla lakkautetaan terveyskeskusten vuodeosastoja ja supistetaan palveluja. Tämä ei käy.

Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka ymmärsi, ettei velkajarrulla Suomea saada kuntoon. Tämän kerroin jo helmikuussa. Puolue pärjää jos Andersson ja Koskela määräävät tahdin. Vegenakkimiehet ja känsäsnuussin koirasviisastelijat eivät kannatusta tuo, tosin eivät sitä myöskään vie.

RKP: n tasainen kannatus on farisealaisuuden muistomerkki kaikkina aikoina. Kielipuolue vailla periaatteita. Sellaiselle on aina tilaa hallituksessa. Se ei auta ketään, eikä uhkaa mitään.

KD. Voisi olla niin paljon enemmän tässä ajassa. Porvarihallituksen vanki. Saa ne omat uskolliset aina liikkeelle. Myönteinen yritys kasvaa. Osaavaa porukkaa. Tämä usein unohdetaan.

Liike Nyt. Nyt se voi tapahtua. Toinen kansanedustaja Uudellamaalla on mahdollinen. Ehdokasasettelu ratkaisee. Söisi lisää Kokoomusta, vähän Persuja ja Kepuakin. Hjallis jaksaa ja se on hieno juttu se.