
Henkisellä kantilla voitetaan vaalit.
Matti Vanhanen voitti Keskustalle toisen pääministerikauden vuoden 2007 vaaleissa. Taustalla oli puoluesihteeri Jarmo Korhosen johdolla toteutettu raivokas vaalityö.
Korhonen näki vaaran merkit ja esitti heinäkuussa Keskustan ja Perussuomalaisten yhdistämistä jollakin aikavälillä.
Korhonen häädettiin pois puoluesihteerin paikalta. Keskusta romahti ja Tuli Iso Jytky.
Jytky ei syntynyt. Se tehtiin.
Ensimmäinen askel oli asemoida puolue henkisesti opposition johtajaksi. Pienillä ajatuksilla pysyy pienenä.
Olen jo vuosia puhunut, että keskellä on kraatterin kokoinen aukko, josta hallitaan Suomea. Vaalitulos alleviivaa tätä tarvetta. Keskusta, Perussuomalaiset ja KD yhdessä ovat ylivoimaisesti suurempia kuin Kokoomus tai SDP.
Kysymys on vallanhajauttajien ja vallankeskittäjien kamppailusta.
Antti Kaikkosen on voitettava opposition henkinen johtajuus Antti Lindtmanilta. Se on nousun avain ja edellytys. Siinä sivussa on survottava suohon Sofia Virta ja Minja Koskela.
Oppositiosta nousee suuresti vain yksi voima. Toinen saa jotakin ja muille jää rippeitä. Tässä on kuvio kahdeksi vuodeksi.
Riikka Purran pitää voittaa hallituksen henkinen johtajuus Petteri Orpolta. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tehdä pitää, jos elää mielii ja haluaa.
Perussuomalaisilta kovat tykit uupuvat. Kannattaisi tarjota paluuta Jussi Niinistölle ja puolueesta lähteneille ja poispotkituille. Järki ja nöyryys siihen tuskin riittävät, mutta näin ei hyvä tule.
Raimo Vistbacka, Kari Kulmala ja Simon Elo menivät kirkkaasti läpi Kokoomuksen listoilla. Pirkko Mattila, Teija Savolainen- Lipponen ja Maija Räsänen Keskustan listoilla. Kyllä äänet tarttuvat kokeneisiin ja taitaviin ihmisiin.
Keskusta sai vaalien myötä uuden mahdollisuuden. Nyt ei ole enää kysymys tiedosta vaan taidosta.