Jokainen vaali on erilainen. EU- vaalit erilaisin kaikista.

Äänestysprosentti on alhainen, Suomessa n. 40 prosenttia äänestää.

Tämä vaali suosii Kokoomusta ja Vihreitä. Se on erityisen hankala SDP: lle ja Perussuomalaisille. Ehdokasasettelu on avainasemassa. Pelkät teemat eivät riitä kaikille äänestäjille, mutta tietylle osalle ne riittävät. Pitää olla myös puolesta ja vastaan. Se aktivoi.

Minun aikanani puolueessa Teuvo Hakkarainen harjattiin. Asia perusteltiin ja käsittelyn jälkeen elämä jatkui.  Nyt hylätään.  Ilman perusteluja. Jälkimmäinen on väärä tapa. Ihmiset pitää kohdata silmän tasalta. Ihmistä ei saa hylätä.

Äänestäjällä pitää olla syy, miksi äänestää. Nämä voivat olla erilaisia. Äänestyslipussa on numero. Sinne ei mahdu muuta viestiä. Se viesti on siinä numerossa ja se voi olla monenlainen.

RKP saa paikkansa sillä, että suomenkielisten äänestysaktiivisuus on alhainen. EU- vaaleissa RKP saa kuuden prosentin kannatuksen annetuista äänistä, joihin muissa vaaleissa ei ole mitään mahdollisuutta. Ankkalammikko on suljettu amme.

EU- vaali on valtakunnallinen. Siksi tarvitaan tunnettuja ehdokkaita. Valtakunnallisia nimiä, jotka herättävät kannatusta ja vastustusta. Helpommin sanottu kuin tehty.

Presidentinvaaleissa näkyi maan jakautuminen. Se on totta, halusi sen nähdä tai ei. Kaikista EU- vastaisimmat alueet Suomessa äänestivät EU- myönteisempää ehdokasta. Toisella kierroksella. Ensimmäisellä äänestivät EU- kriittisintä. Mitä tästä voi päätellä?

Missä EU, siellä ongelma.