Ryhmäkuri ja itsekuri

Perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä ei ole ryhmäkuria.

Perussuomalaisten valtuustoryhmissä ei ole ryhmäkuria.

Saako jokainen ryhmän jäsen toimia miten haluaa?

Periaatteessa kyllä, kunhan ryhmäkokouksessa etukäteen kertoo asiaa käsiteltäessä, että on eri mieltä ja toimii sen mukaan.

Kuinka usein näin tapahtuu?

Ei kovin usein. Eduskuntaryhmässä olemme 90-95 prosenttisesti samaa mieltä.

Ryhmäkurikielto ei merkitse anarkiaa. Se vaatii itsekuria.

Itsekuri merkitsee sitä, että ymmärtää että on politiikassa etupäässä antamassa, eikä saamassa – antamassa panoksensa, aikansa ja kykynsä yhteiseksi hyväksi.

Onko se mahdollista, että puolueen puheenjohtaja jää eduskuntaryhmässä vähemmistöön? On se ja on niin käynytkin.

Jos asia on vähämerkityksinen tyydyn porukan päätökseen, jos asia on merkityksellinen, kuten minulle esimerkiksi elämän pyhyys on, en tee kompromissia.

Puolueen puheenjohtaja, piirijohtaja, osaston puheenjohtaja, vaalipäällikkö tai muu merkittävä poliittinen toimija on hoitamassa merkittävää luottamustehtävää, johon porukka on valinnut. Se vaatii itsekuria.

Johtaja ei saa pettää joukkojaan, eikä paimen laumaansa.

Kapteeni on viimeisenä komentosillalla ja niin pitää olla.

Vapaus merkitsee vastuuta – itsestä ja muista.

Luotan siihen, että perussuomalainen päättäjä tietää mitä tahtoo ja vastaa siitä. Joskus on oltava vastakarvaan jopa omassa porukassa.

Vielä useammin on oltava etulinjassa puolustamassa omaa porukkaa.

Tärkeintä on pitää ajatukset rehellisinä.