Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on ennen kaikkea liberaali oikeistolainen eli kokoomuslainen.

Toissijaisesti Katainen symppaa puolueensa puisto-osastoa vihreitä, joiden uskottavuus romahti maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa.

Katainen puhuu vihreitä myötäillen vihreistä veroista, vaikka sellaisia ei ole olemassakaan. On vain veroja, jotka kansa maksaa.

Kun omakotiasujaa tai kaukolämmön asiakasta kerrostalossa rokotetaan ei siinä ole mitään vihreää. Vero on vero.

Vihreydestä on puuhattu ekomerkkiä milloin millekin vouhotukselle. Parempi on kutsua asioita niiden oikeilla nimillä.

Vihreät myötäilevät Kokoomusta kaikissa hallituksen tärkeissä kysymyksissä. Vastapalveluksena tulee vihreää kokoomusretoriikkaa.

Yhdesä asiassa Katainen laski väärin. Poliittinen kesäkissa, sukupuolineutraali avioliitto, menee hietaan. Ben Zyskowicz äkkäsi vaaran ja niinpä Kokoomus ei kannatakaan vihkimysoikeuden poisottoa kirkolta. Se on kuulemma kirkon asia.

Vihreät on kokoomuksen nöyrä apupuolue myös pääkaupunkiseudun valtuustoissa.

Kokoomus on junaillut vihreitä jäsenkirjavirkamiehiä kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Kokoomuksessa on tutkittu tarkkaan äänestäjien liikkumista puolueiden välillä. Liikettä Kokoomuksen ja vihreiden välillä on etenkin naisissa paljon ja tämän tietäen Katainen peliään pelaa.

Vihreät eivät kestä marginalissa eli oppositiossa oloa. Siihen he ovat mielestään liian viisaita. Kokoomus osaa hyötykäyttää tämän vihreiden turhamaisuuden täydellisesti.

Siksi vihreiden hallitustaipaleen jatkon tärkein takuumies on Jyrki Katainen. Vihreät eivät vaadi lisää rahaa eläkkeisiin eikä työllisyyden hoitoon. Vihreät on harmiton hallituskumppani Kokoomukselle.

Perussuomalaiset ja vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen. Jos Kokoomus pääsee valitsemaan valinta on vihreät.

Onneksi kaikki valta Suomessa ei ole Kokoomuksella vaan äänestäjillä.

Kokoomus ja Katainen tietävät mitä he tekevät. Kokoomuksessa mietitään asioita etukäteen tarkasti.

Perussuomalaisista Kokoomus puhuu mahdollisimman vähän; siis ei hyvää eikä pahaa.

Räksytyksen hoitaa puisto-osasto, vihreät. Lempipuolue.

Täällä Timo Soini (heinäkuu 2010)
 

Suomiareenan vaalikeskustelu näytti mitä tuleman pitää.

Vanhoilla puolueilla on nuoret puheenjohtajat – mikään ei ole muuttunut. Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet.

Ainoa uusi asia, jota ” nuoret radikaalit ” puheenjohtajat haikailevat on
” sukupuolineutraali ” avioliitto.

Kansan syviä rivejä tämä kotkotus ei kiinnosta tipan vertaa.

Homorummutusta pitää yllä pieni, mutta äänekäs joukko, joka saa vanhat puolueet tanssimaan pillinsä mukaan.

Perussuomalaisten mielestä avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, eikä tämä kanta rummutuksella mihinkään muutu.

Maahanmuuttopolitiikasta tulee vaaliteema – se kiinnostaa kansaa. Rasismikortin viljely pääministeriltä Suomiareenassa oli rimanalitus. Yhtä pöhköä kuin edellisen pääministerin Leijona-koruihin kohdistama kritiikki.

Taloudesta ja työllisyydestä tulee vaaliteema ja pitääkin. Miten saadaan työtä ja toimeentuloa? – Se kiinnostaa kansaa.

EU-politiikasta tulee vaaliteema. Kokoomuksen Kataisen johdolla Suomi on asetettu Zorbasten ja kabardiinihousujen taloudelliseksi takuumieheksi. Se kiinnostaa kansaa.

Leikkauslistat tulevat vaaliteemaksi, sillä seuraava hallitus leikkaa. Kehitysavusta nykymuodossaan voi aloittaa.

Terveyden- ja vanhustenhuollosta sekä omaishoidosta tulee vaaliteema. Se kiinnostaa kansaa.

Veropolitiikasta tulee vaaliteema. Luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen varjolla tavallisen kansan verorasitusta lisätään korottamalla energiaveroja. Perussuomalaiset katsovat, että verot tulee asettaa maksukyvyn mukaan, eivätkä hyväksy ” vihreitä veroja”. Verot kiinnostavat kansaa. Niistä tulee vaaliteema.

Tiedotusvälineiden sokeista pisteistä ei tule vaaliteemaa, vaikka niin toivoisin, sillä median itsekritiikki EU:n suhteen on olematonta.

MTV-pomo Pekka Karhuvaara kertoi Suomiareenassa ryhdikkäästi ja itsekriittisesti siitä aivopesusta, jota keskeiset mediavoimat harjoittivat Suomen EU-jäsenyyden alla.

Hesarikin revittää palsta- ja kolumnitilaa mieluimmin neutraaliasioista kuin muistelee menneitä.

Todistin viime syksynä Irlannissa paikan päällä ” EU-demokratian ” rappiota, kun irlantilaiset pistettiin äänestämään EU-perustuslaista toiseen kertaan. Pohjoiskorealaista menoa.

Netti, plokit, facebookit ja twitterit ohittavat vaaliteemojen sopivaisuutta kontrolloimaan pyrkivät vanhat voimat. Sieltä nousee vielä uusia vaaliteemoja.

Perussuomalaisten kannatuksen noususta on tullut vaaliteema. Tähän haasteeseen vanhojen puolueiden on pakko reagoida.

Perussuomalaiset esittävät vaaliohjelmassaan omat vaaliteemansa. Kannatuksemme nousun myötä niitä ei voida vaieta kuoliaaksi, sillä ne kiinnostavat kansaa.

Tasavallan Presidentin valtaoikeuksia ei pidä karsia.

Presidentillä pitää olla valtaa. Pelkkä joulukalan vastaanottaminen ei riitä.

Mediassa on virinnyt keskustelu eri puolueiden presidenttiehdokkaista.

SDP:ssa on selvästi istuttu alas ja ruvettu tekemään politiikkaa uuden puoluesihteerin myötä.

Lasse Lehtisen saaminen keskustelun avaajaksi on vaatinut pari paremman puoleista lounasta; jälki näkyy jo.

Lehtinen avasi peli; viikon päästä presidenttiehdokkuutta harkitsee Eero Heinäluoma, sarja jatkuu viikon , parin sisällä.

Keskusta on hiljaa ja toivoo, että joku muu saa asiassa suunsa auki ennen Paavo Väyrystä, sillä hän on mielestään erinomainen ehdokas paitsi Eduskuntaan Uudeltamaalta myös Tasavallan Presidentiksi.

Keskustan todennäköisin ehdokas on joko Mari Kiviniemi tai Anneli Jäätteenmäki.

Kokoomus toivoo tai ei toivo toivojasta riippuen, että Sauli Niinistö olisi ehdokkaana. Tähän kysymykseen ei vastausta tiedä vielä edes Sauli Niinistö.

Miksi Niinistö lähtisi ehdokkaaksi? Hän on ainoa ehdokas, joka on hävitessään voittanut vaalit.

Kokoomuksen ehdokas on joko Sauli Niinistö tai Jyrki Katainen. Aleksander Stubb haluaa EU:n presidentiksi tai komissaariksi. Hänelle olisi kauhistus olla avaamassa maatalousnäyttelyitä ja kohdata lehmä livenä.

Porvareiden yhteisehdokas päivän politiikan ulkopuolelta on poliittista humpuukia.

Vihreiden ehdokas on Pekka Haavisto.

Oma ehdokkuuteni on todennäköinen.

Presidenttipeli kiihtyy pikku hiljaa. Jokaisen puolueen on oltava siinä mukana. Pellit lyödään auki ensi keväänä eduskuntavaalaien jälkeen, kun hallitus on muodostettu.

—

Sadankomitea ehdottaa varuskuntien karsimista kuuteen ja yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Mitähän seuraavaksi? Joku punavihreä porukka varmaan vaatii riukupaskalla käynnin lopettamista luonnonsuojelullisista syistä ja Bajamajojen raahaamista metsäkeikoille mukaan.

Anna mun kaikki kestää.

Stora Enson Varkauden tehtaiden irtisanomiset ovat johdonmukainen seuraus EU:n ja Suomen valtaapitävien vääränlaisen ilmastopolitiikalle alisteiselle teollisuuspolitiikalle ja EU:n sinisilmäiselle vapaakauppalinjalle. Teollisuuden kustannuksia lisätään milloin minkäkinlaisin ilmastopoliittisin tarroin. Samaan aikaan Kiina ja muut ns. kehittyvät maat saavat vapaasti ihmisoikeuksia polkien ja ympäristöä saastuttaen tuoda Eurooppaan dumpatuin hinnoin tuotteensa.

Vihreät militantit väittävät suomalaisen metsäteollisuuden tuhoavan Euroopan viimeiset erämaat. He ovat vaatineet ostoboikottiuhkilla eurooppalaisia lehtitaloja ja kirjapainoja vaihtamaan suomalaisen neitseellisestä kuidusta valmistetun paperin
kierrätyskuitupohjaiseksi, vaikka se on huomattavasti saastuttavampaa ja usein
alunperin epäeettisesti tuotettua.

Esitän maan hallitukselle kolmen kohdan ohjelmaa metsäteollisuutemme pelastamiseksi:

1) EU:n kauppapolitiikkaan täyskäännös

Oikeudenmukainen vapaakauppa vaatii kaikilta samoja pelisääntöjä. Maan hallituksen on annettava tukensa tullien ja lisenssien asettamiseksi Kiinalle ja muille kehittyville maille niin kauan, kun ne ihmisoikeuksia polkien ja ympäristöä saastuttaen dumppaavat tuotteitaan Eurooppaan aiheuttaen näin ylitarjontaa esim. sanomalehtipaperin suhteen. Tämän esityksen voi tehdä vain maan hallitus EU-komissiolle.

2) Ilmastopolitiikkaan järkeä

Suomen on esitettävä EU:lle koko nykyisen ilmastopolitiikan romuttamista ja ominaispäästöpohjaiseen ilmastopolitiikkaan siirtymistä. Näin voidaan luopua kustannuksia nostavasta päästökaupasta ja päästään nopeammin YK:n ilmastotavoitteisiin.

3) Maineenpalautuskampanja

Vihreiden militanttien virheellisillä tiedoilla tuhrima suomalaisen metsäteollisuuden maine on palautettava ympäristöministeriön, metsäteollisuuden ja alan työmarkkinajärjestöjen Euroopan-laajuisella yhteiskampanjalla. Kampanjalla kerrottaisiin, kuinka teollisuutemme on jo toiminnoissaan aina raaka-ainehankintaketjuineen maailman ympäristöystävällisin. Ympäristöministeriö siirtää suojelurahoista miljoonan tämän kampanjan toteuttamiseksi. Suomalaisten työpaikkoja pitää suojella. Ihminen on tärkeämpi kuin kaiken maailman ötökät.

Näillä  päätöksillä on kiire, jotta voidaan vielä estää Varkauden irtisanomiset ja muukin metsäteollisuuden alasajo.

Olen sitä mieltä, että maassa pitää elää maan tavalla. Tätä mieltä ovat nykyisin myös sosialidemokraatit.

Meillä on omat tapamme, historiamme ja perinteemme. Niistä pidetään myös kiinni.

Tuon tämän kannan suoraan ja suomeksi sanottuna esiin myös vaalien välillä.

Maassa maan tavalla – koskee myös suomalaisia.

Kun suomalaiset lähtivät töihin Ruotsiin, Kanadaan tai Austaraliaan, ei siellä ensimmäisenä ollut terapeutti vastassa.  Saha soi ja kaivoksissa huhkittiin.

Minulta ei löydy pätkän vertaa sympatiaa Italiassa asuvalle suomalaiselle itkijänaiselle, joka käy käräjiä krusifiksien poistamiseksi luokkahuoneista Italian kouluissa.

Kysymys ei ole uskonnosta, vaikka krusifiksi-symboli minulle hyvin kelpaa myös siinä mielessä.  Kysymys on siitä, että jokaisessa maassa pitää saada itse päättää mitä seinillä on tai ei ole. Se ei kuulu muille.

Jos Italiassa ahdistaa olla,  koska siellä on krusifikseja koululuokkien seinällä, voi vaikka palata Suomeen,  jossa näin ei ole.

Eurooppa on tulossa hulluksi.  Poliittinen korrektius mahdollistaa kaiken maailman pöhköyksien puimisen oikeusasteissa ympäri Eurooppaa.

Suuren rahan tuomarit istuvat lampaannahka päässä  ökypalkalla miettimässä kaiken maailman ruikuttajien valituksia.

Toivon mukaan tämä pelleily loppuu lyhyeen, krusifiksit pysyvät seinillä Italiassa,  kun italialaiset niin haluavat.  Meillä soitetaan suvivirsi koulujen päätteeksi,  koska niin haluamme.

Jos krusifiksipäätös menee hietahan, alkaa varmaan seuraavaksi ristien poistaminen Suomen, Ruotsin, Kreikan, Norjan, Tanskan ja Islannin lipuista.

Maassa maan tavalla.  Suomessa ja muualla.  Suomalaisille ja kaikille muillekin.

Presidentti Mauno Koivisto luonnehti USA:n hyökkäystä Irakiin aikanaan

” huomattavaksi mediatapahtumaksi “. Tuo ” mediatapahtuma ” on nyt jatkunut vuositolkulla.

Tärkeää on sekä se, mistä kirjoitetaan kuin myös se, mistä ei kirjoiteta.

Parin viimeisen viikon ” isoja ” uutisia ovat olleet kuninkaalliseet häät Ruotsissa, ydinvoimaäänestys, Pride(luojaties mitä kaikkea se on)-viikko Helsingissä muutamia mainitakseni.

Ruotsista tuli kruunupäiden myötä jättiläismäinen virkitysalue. Kaikki muu unohtui koko kuukaudeksi.

Ydinvoimaäänestys on merkittävä asia. Se saama julkisuus oli paikallaan. Vuoksi Euroopan Parlamentissa on tehnyt minusta entistä EU-kriittisemmän- Hyvä, että Suomen Eduskunnalla oli kanttia itse päättää tästä monisyisestä asiasta. Valmista tuli.

Pride-viikko oli Helsingin Sanomien erityissuojeluksessa; palstamillimäärät hipoivat taivasta. Siinä sivussa Eduskunnassa nuijittiin läpi puitelaki, jolla Suomen kansa asetettiin takuuseen kaikkien EU-maiden veloista. Äänestyksen tuloksista ei ollut valtakunnan päälehdessä sanaakaan!

Iso uutinen Erkossa oli, että Kokoomuksen hallituspolitiikka kansan mielestä kaikkein onnistuneinta. Mikäpä siinä. Se, että saman kansan mielestä Perussuomalaisten oppositiopolitiikka on kaikkein onnistuneinta ei printtilehteen päässyt lainkaan; nettiversio riitti.

Vihreät, tuo herkkähipiäinen lellikkipuolue, sai isot otsikot ajamalla

” sukupuolineutraalia ” avioliittoa. Pöhköys kukkii.

Perusoletus on, että jos olet sitä mieltä, niin kuin minä olen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, olet auttamatta vanhanaikainen ja suvaitsematon. Tämä kanta tuodaan julki lestadiolaisten suviseurojen kautta.

SDP hakee presidenttiehdokkaita toreilta ja turuilta. Se oli iso uutinen. Pieni uutinen on se, että presidenttipuolueella ei ole runsas vuosi ennen vaalia tiedossaan kyvykästä ehdokasta.

RKP, Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat oman ilmoituksensa mukaan asettumassa Perussuomalaisten vastavoimaksi. Se on heille iso uutinen.

Alexander Stubb asettuu eduskuntavaaliehdokkaaksi. Se on iso uutinen ja kokoomus pitää huolta, että myös se, että hän aikanaan asettuu ehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiiriin on iso uutinen.

Pääministeri Mari Kiviniemi kävi Brysselissä. EU-kolhoosin pääpomo Jose Manuel Barroso hymisteli, että hän ei tiedä yhtään asiaa, jossa Suomi olisi EU:n kanssa eri mieltä. Se oli iso uutinen! Paljastava ja huono uutinen; meidän herroille ja rouville käy kaikki.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu on aina uutinen ja

” kamala ongelma, joka kielii kansan vieraantumisesta ja suvaitsemattomuudesta “. Jos kannatus  laskee, se on suuri uutinen ja johtuu siitä, että Soini on Brysselissä.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat kovimmat sitten vuoden 1995. Se on sekä Perussuomalaisten syy että ansio. Se on uutinen.

Olen tuntenut pääministeri Mari Kiviniemen parikymmentä vuotta.

Olimme syksyllä 1989 American Center for International Leadershipin järjestämällä opintomatkalla Yhdysvalloissa.

Hänestä tuolloin saamani käsitys on edelleen voimassa; hieman varautunut, teknokraattinen ja harkitseva. Mari ei vouhota.

Pikanttina yksityiskohtana matkalta jäi mieleen tapaus, jossa delegaatioimme jäsenet jalkautuivat eri tutustumiskohteisiin; meille lankesi luonnostaan vierailu Arkansasin puuvillapelloilla; sinne kepulainen ja vennamoinen joutivat ja menimme kanssa.

Mari Kiviniemi ottaa asiat tosissaan ja vakavasti. Pääministeri ei ole huithapeli.

Puolueen ja maan johtaminen ei ole helppoa. Aika näyttää miten Mari Kiviniemi onnistuu.

Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus on kaikesta ilosta ja innostuksesta huolimatta tynkähallitus, jolla toiminta-aikaa on vajaa vuosi.

Hallitus on muodostettu keskustan sisäisen repaleisuuden seurauksena. Matti Vanhanen lähti ennen täyttä aikaa; hän olisi voinut jatkaa vaaleihin saakka, mutta ei halunnut. Lopullista syytä lähtöön emme tiedä.

Mari Kiviniemi on saanut pääministerin tehtävät ilman puheenjohtajana saavutettua eduskuntavaalivoittoa. Voitto Keskustan puoluekokouksessa riitti.

Kiviniemen tynkähallitus ajaa himmeillä valoilla kohti vaaleja.

Tynkähallitus ei tee enää yhtäkään merkittävää yhteiskunnallista avausta tai päätöstä. Eduskunnassa päätettävät ydinvoimaluvat ensi viikolla ovat suurin päätös ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Pääministeri Mari Kiviniemi pääsee kesäloman viettoon kuherruskuukauden siivittämänä.

On varma, että Keskustassa satsataan nyt kaikki Mariin. Keskusta ajaa vaaleihin pääministeriteemalla.

Se kuka hallitusta johtaa on tärkeämpää kuin mitä hallitus tekee.

Tynkähallitus ei tee juuri mitään. Ennenaikaiset eduskuntavaalit ovat paikallaan. Niitä ei tule. Valtataktisista syistä.

Kevään 2011 eduskuntavaaleista tulee kovimmat sitten vuoden 1995.

Perussuomalaiset lähtevät vaaleihin omin eväin, hyvillä ehdokaslistoilla ja selkeällä ohjelmalla.

Perussuomalaisten ohjelmaan koetaan suurta mielenkiintoa; Paavo Arhinmäki odottaa jo kämmenet hikoillen ensipainosta.

Se tulee syksyllä.Kaikille. Myös Paavolle.

Olen ollut vuoden EU-parlamentin jäsen. Kokemus on ollut sanoinkuvaamaton.

Paljon tinasit, paljon pilasit, kunnes kolvisi kylmeni. Tämä oppi sopii EU:hun kuin nenä päähän.

Itsenäisten omistajakuljettajien saattaminen työaikadirektiivin piiriin hyväksyttiin parlamentissa äänin 368-301, 8 tyhjää.

Tein kaikkeni, jotta omistajakuljettajien erivapaus olisi jäänyt pysyväksi. Oma ryhmäni, Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa, jonka työvaliokunnan puheenjohtaja olen, äänesti äänestyksessä linjani mukaisesti ( äänin 26-1).

Itsenäisiin ammatinharjoittajiin ei tällä hetkellä kohdisteta millään alalla työaikarajoituksia. Mahdollisuus päättää vapaasti omista työajoistaan kansallisen lainsäädännön asettamissa rajoissa on yksi itsenäisten ammatinharjoittajien erioikeuksista. Kyseinen vapaus on säilytettävä kaikilla aloilla.

Mihin asia sitten ratkesi? Euroopan kokoomukseen eli suureen sekoomukseen. Euro-kokoomus on parlamentin suurin ryhmä, jolla ei ole mitään linjaa yrittäjyyden suhteen. Ryhmä hajosi äänestyksessä kuin Hujasen paska. EU:n nettosaajamaiden kokoomuslaiset ratkaisivat asian liittymällä punavihreään rintamaan.

Hyvä sitä on taas Pohjoista Eurooppaa ja Saksaa lypsää ja samalla tuhota kasvun ja yrittämisen edellytyksiä.

Tämä tapaus osoitti EU:n päätöksenteon sattumanvaraisuuden. Puolesta ja vastaan voidaan aina perustellusti olla. Tässä asiassa Ranskan johdolla leivottiin paketti, johon nettosaajamaat saatiin mukaan. Rakennerahastoista löytyy vastaus. Puolta vaihtaneet , yllätys yllätys, Espanja, Kreikka ja Portugali saavat palkkansa taas jollakin erityisedulla tai avulla. Näin toimii EU! Ja pohjoisen hönö maksaa!

Olen tyytyväinen siihen, että oman ryhmäni italialaiset ja kreikkalaiset äänestivät itsenäisen omistajakuljettajan puolesta, vaikka heillekin seireenit lauloivat. Heidän tukensa , samoin kuin muun ryhmäni tuki, oli minulle, työvaliokunnan puheenjohtajana ja asiassa aktiivisesti töitä tehneenä, tärkeää. Turpaan tuli, mutta ei omilta!

EU-Parlamentin vallan kasvu luo ja tuo vielä montä ikävää yllätystä.

Missä EU, siellä ongelma. Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee.

Silti. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan! EU-politiikasta tulee seuraavissa eduskuntavaaleissa pitkään aikaan kunnon vaaliteema.

Perussuomalaiset ei olisi noussut merkittäväksi puolueeksi noudattamalla EU:n työaikadirektiivejä. Nousu on tehty työllä; iltaisin, viikonloppuisin, silloin kun tarvetta on ollut. Kesälomien, ja pääministerin kuherruskuukauden  jälkeen, alkaa arki.

Kesäloma on parasta Suomessa, mutta jos ulkomaille aiot; Tule lomalle Kreikkaan – rahasi ovat jo täällä!

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestäminen (keskustelu).