Tapasin eilen torstaina Sauli Niinistön ja äänestin häntä tänään perjantaina Espoon Lippulaivassa.

Perusteluni:

Ääni on Sauli Niinistölle – ei Kokoomuksen politiikalle.

Uskon, että Sauli Niinistö huolehtisi Puolustusvoimien ylipäällikkönä Pekka Haavistoa paremmin Suomen puolustusvoimista ja tärkeistä transatlanttisista suhteista.

Olen huolissani sorateiden varrella asuvista ihmisistä ja syrjäseutujen palveluista. Kun verot haetaan pitkospuiden päästä, palvelut kuuluvat myös siellä asuville. Kerroin tämän huoleni Sauli Niinistölle. Luotan siihen, että hän ymmärsi asiani tärkeyden.

Jotta syrjäseutujen asia ei jää pelkäsi puheeksi, matkustan Rautavaaralle perjantaina 3.2.2012. Järjestämme paikallisten Perussuomalaisten kanssa tilaisuuden, jossa vetoamme kansaa äänestämään.

Rautavaaralla oli koko maan alhaisin äänestysprosentti 58,4 %, oma osuuteni annetuista äänistä oli 17, 0 %. Toiveeni on, että vähintään puolet Rautavaaran äänestäjistä kävisi uurnilla. Äänestivät sitten kumpaa tahansa tai jättävät tyhjän lipun.

—
Rankaisen itseäni huonosta ruotsin kielen taidostani. Sen vuoksi presidenttikannastani syntyi epäselvyyttä vaali-iltana. Epäonnistuin ilmaisemaan itseäni ruotsin kielellä, syntyi väärinymmärrys. Syksyn ruotsinkieliseen puheenjohtajatenttiin pistän jonkun sellaisen perussuomalaisen, joka osaa ruotsia niin hyvin, että tällainen ei pääse enää toistumaan. Tällä välin yritän itse parantaa kielitaitoani.

—

Minulla ei ole Pekka Haavistosta mitään pahaa sanottavaa.

Mielestäni avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Käsittääkseni Sauli Niinistö on samaa mieltä.
Sekä Pekka Haavisto, että Sauli Niinistö suhtautuivat kunnioittavasti aborttikantaani, vaikka ovat itse asiasta toista mieltä. Tähän eivät kaikki politiikassa, saati mediassa, pysty. Minä en nöyristele kuoleman kulttuurin edessä.

Perussuomalaisilla ja äänestäjilläni on oikeus, jopa velvollisuus, äänestää omantuntonsa mukaisesti. Puheenjohtajana en salli painostusta saati kiusaamista niitä puoluesisaria ja -veljiä kohtaan, jotka äänestävät eri tavalla kuin minä. Tai ovat kokonaan äänestämättä.

Ratkaisuni on tämä, enkä sitä tämän enempää julkisesti perustele. Olen istuntovapaalla ja kommentoin politiikkaa seuraavan kerran Rautavaaralla perjantaina 3.2.2012.

Vaalitaistelu saa aina ihmiset suunniltaan.

Järkevätkin ihmiset menettävät järkensä, tunne ottaa ylivallan.

Nyt on juuri se aika, jolloin molemmat puolet pistävät liikkeelle huhun, että se Soini on tätä mieltä tai tulkitsevat asioita mielensä mukaan. Tämä pätee myös toimittajiin.

Julkisuudessa tulkitaan Soinin sanomisia milloin mitenkin. Ei kannata tulkita, koska tulkinta voi olla  väärä. En ole kummankaan tukijoukoissa.

Sanon suoraan, kun se Soini ääni kiinnostaa:

1. Äänestän toista finalistia, koska en ole tyhjän äänestäjä.

2. Kerron kumpaa äänestin klo 20.00 vaalipäivänä, jos joku sitä minulta kysyy.

3. Finalistit ovat samalla viivalla harkinnan suhteen. Toisen mielestä harkitsen Niinistön äänestämistä, toisen mielestä Haaviston äänestämistä. Kumpikin on yhtä oikeassa. Minua ei voi laskea kumpaankaan leiriin.

4. En ohjaa omia äänestäjiäni mihinkään suuntaan. Jokainen saa vapaasti valita, niin kuin Perussuomalaiset aina itse vapaasti harkitsevat.

5. Olen toisella kierroksella yksi äänestäjä – en sen vähempää tai enempää.

6. Perussuomalaiset kansanedustajat, vaikuttajat ja äänestäjät voivat minun puolestani vapaasti ottaa kantaa kenen puolesta haluavat.

7. Moni äänestäjäni jättää myös äänestämättä, ymmärrän sen yhtenä kannanottona muiden joukossa.

Sain vaaleissa (ennen tarkistuslaskentaa) 287 405 ääntä.

Vuonna 2006 sain 3,4 prosenttia äänistä, nyt sain 9,4 prosenttia eli 6,0 prosenttia enemmän.

Nyt oli kysymys presidentinvaalista, niitä pitää verrata presidentinvaaleihin. Tiedän, että kukin vertaa niitä mihin mielensä tekee.

Kun on tarpeeksi kauan mukana, ei vaaleissa juuri ylläty.

Tajusin, että Haaviston ja nimenomaan hänen – ei vihreiden puolueena – kannatuspiikki lähti Viitasaaren viestintänapakympistä.

Abortista ja ja rasismista minua hiillostanut kolmikko Lipponen, Biaudet ja Arhinmäki eivät häävisti pärjänneet. Heidän yhteenlaskettu kannatus oli huomattavasti alle Pekka Haaviston kannatuksen. Haavisto ojensi Hakkaraiselle kätensä ja se meni perille.

Ei Haavisto Perussuomalainen ole – ei sinne päinkään – mutta aito humanisti hän on. Kyllä kansa tietää.

Vaistosin jo muutama viikko sitten, että Pohjois-Karjala on jäämässä katveeseen. Se oli minun kovin kannatusalue yhdessä Satakunnan kanssa, mutta vaaliosanotto oli vain 66.9 prosenttia, kun se Helsingissä oli 76,2. Tajusin vaaran ja menin Pohjois-Karjalaan viimeiseksi kampanjapäiväksi. Tulos oli 12,4 prosenttia ( ennakko 12,0 ja vaalipäivä 12,8)

Tämä presidentinvaali oli Perussuomalaisille vaikea. Puolueella pitää olla ehdokas ja tuo vastuu kuuluu puolueen puheenjohtajalle.

Sain paljon viestejä siitä, että minun on jatkettava puolueen johdossa. Kun perussuomalainen on sitä mieltä, hän myös äänestää sen mukaan.

Olen kiitollinen ja ylpeä äänisaaliistani; 287 405 ääntä on paljon. Niin moni suomalainen äänesti minua Presidentiksi.

Olemme voittaneet vaalin toisensa jälkeen, pressanvaaleihin verrattuna voitimme tämänkin. Niin politiikka ei kuitenkaan mene. Poliittinen toiminta on nimensä veroista.

Nyt alkaa valmistautuminen kuntavaaleihin. Pohjalla on 5,4 prosentin kannatus. Syksyllä luvut ovat ihan toiset.

Sitä ennen Euroopassa ja Suomessa tapahtuu paljon. SDP:ssa ensin ja Keskustassa sitten…

Vaalikierros on tehty. Tunnelma Pohjois-Karjalassa oli erinomainen.

Olen parhaani tehnyt. Puheet on pidetty, seuraavaksi puhuu Suomen kansa.

Helsingin Sanomille ja muillekin tiedoksi, tilaisuuksien yleisömäärät:

Joensuu 420.

Ilomantsi 109.

Lieksa 196.

Yhteensä siis 725 kuulijaa.

Terveiset kapinallisesta Pielisen Karjalasta.

Kotimatka on alkanut.

Tervetuloa Bottalle vaalivalvojaisiin.

Päätän vaalikiertueeni Pohjois-Karjalaan. Teko on harkittu.

Iivisniemen betonilähiön poikana liityin SMP:n jäseneksi 16-vuotiaana. Tuo päätös viitoitti elämäni kulun ja urani.

Minusta on tullut monien vaiheiden kautta ison puolueen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas.

Olen saanut yli 30-vuotisen urani aikana nähdä ja kiertää koko Suomen ja moneen kertaan.

Olen johtanut Perussuomalaiset menestykseen sekä maalla että kaupungeissa.

SMP:n legendaarinen puoluesihteeri Eino Poutiainen selätti roknoosit 40 vuotta sitten. Mitäs jos uusitaan sama nykymaailmassa, jossa kaikkea tutkitaan online aamusta iltaan.

Ihminen ei ole miksikään muuttunut. Oma tahto on jäljellä. Vaaleissa on vielä antamatta pitkälti yli 2 000 000 ääntä.

Älä alistu gallupien vietäväksi. Päätä itse ja äänestä Pohjois-Karjalan hengessä gallupit
kumoon.

Aloitin Perussuomalaiset yhdessä kolmen muun ihmisen kanssa v. 1995. Viime eduskuntavaaleissa saimme yli 560 000 ääntä. Kaikki on vaaleissa mahdollista. Sinä ratkaiset äänesi voimalla.

Tehdään yhdessä yllätys. Äänestä minua, sillä niin minäkin sunnuntaina teen.

Tavoite on olla ensimmäisellä kierroksella kakkonen ja toisella kierroksella ykkönen ja olla Pohjois-Karjalassa ykkönen jo ensimmäisellä kierroksella. Siinä on uutista.