Millwall – Leicester 1-0

Elämä on ihanaa.

Kannattaa tavoitella mahdotonta. Se voi toteutua.

Millwall voitti viime vuoden liigamestarin FA- cupissa viime hetken maalilla vajaalla pelaten 1-0.

Huusin kotikatsomossa niin lujaa huivi kaulassa, että mustaa kylkeä poltti. Mitäs siitä. KÄRSIMYS kirkastaa sielun.

Kim,Mike,Tom, Martin, Chris. Malja Millwallille Lontoossa. No one likes us. We don’t care!

Pilkkapuheen paluu?

Viime kuntavaalien alla luotiin Per Looks sivusto, jossa pilkattiin avoimesti ja täysin häpeämättä Perussuomalaisten ehdokkaiden ulkonäköä. Vasemmistolainen yliopistoväki riekkui innolla mukana. Suvaitsevaisto näytti karvansa ja kiusaaja kasvonsa.

Pilkka tuli omaan nilkkaan. Perussuomalaiset voittivat vaalit. Runsaan neljän vuoden takaista pilkkapuhetta voidaan pitää yhdensorttisena pohjustuksena sittemmin yhä pahenevalle vihapuheelle.

Olen rumankomea mies, monessa liemessä keitetty. Kaikilla ehdokkailla ei välttämättä ole yhtä paksua nahkaa ja kykyä sietää henkistä epämukavuutta. Toivon hienotunteisuutta. Jokainen ihminen on jonkun mielestä kaunis.

Ehdokkuus kuntavaaleissa on hieno asia. Ehdokkaat ovat demokratian ritareita. Keitä me muuten äänestäisimme?

Olen aika varma, että Per Looks ilmiö toistuu. (Toivon olevani väärässä). Linnanjuhlien topit ja flopit kirjoittelu on samanlaista pilkkapuhetta ja se elää ja voi hyvin.

Kun plokissani pari viikkoa sitten esitin vetoomuksen kaikenlaista painostusta vastaan ehdokasasettelussa; Yksikään puoluejohtaja ei vastannut, työnantaja -ja työntekijäjärjestöt olivat hiljaa  ja valtamedia  vaikeni.

Paras vastaisku on pärjätä vaaleissa.

Turpaan tuli – selkä suorana

Eduskunta hylkäsi Aito Avioliitto- aloitteen. Se ei ollut yllätys. Tähän on tultu. Haluan kiittää Perussuomalaisia, jotka pitivät kiinni puolueen kannasta. Turpaan tuli – selkä suorana.

Päivän valopilkut olivat SDP: n Harry Wallin ja Kokoomuksen Susanna Koski. Joskus ja jossakin tulitikun raapaisukin tuo suuren valon.

Seuraava näytös alkaa kansankirkossa. Se ei tosin minua koske. Tein johtopäätökseni jo 1980- luvulla, se oli hyvä päätös. En tule siihen keskusteluun osallistumaan.

Demokratia on yhteiskuntajärjestelmä, jossa mennään enemmistön mukaan. Epätäydellinen, kuten koettu on, mutta paras tiedossa olevista. Lain mukaan mennään, sydämen mukaan uskotaan.

xxx

Thomas Enbuske ei pääse irti rakkaudestaan Perussuomalaisiin. Miksi pitäisi? Ehkä siksi, ettei pakkomielteisiä piirteitä saanut kirjoittelu ylly liian suureksi.

Hänen mielestään kaiketi kaikki Persut ovat talebaneja, mutta kaikki talebanit eivät ole Persuja.   Persut ovat taistolaisia, joka siis ei ole kansanryhmä vaan kommunistinen lahko.

Enbusken pitäisi joku perjantai-iltapäivä ajella Teuvo Hakkaraisen ja Toimi Kankaanniemen kanssa Keski-Suomeen. Olen varma, että matka olisi ikimuistoisen hauska.

Sikamaista painostusta

Porvoosta kuuluu kummia. Julkisuudessa on ollut tietoja, että kaksi kansalaista on luopunut Perussuomalaisten kuntavaaliehdokkuudesta, koska ” työnantaja on antanut ymmärtää, että julkipersu ei olisi hyväksi yrityksen imagolle.”

Mikäli tämä pitää paikkansa, kuten ilmeistä on, olemme tekemisissä vakavan kansalaisen perustuslaillisia oikeuksia loukkaavan sikamaisen painostuksen kanssa. Tällainen fasismi ei kuulu oikeusvaltioon.

Perussuomalaisten mustamaalaus saa jo käsittämättömiä mittasuhteita. Asiallinen arvostelu on aina paikallaan, myös Perussuomalaisia ja meidän politiikkaamme saa arvostella. Täydet kansalaisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisten poliittista osallistumista ei voi mielivallalla rajoittaa.

Perissuomalaiset eivät katso tätä läpi sormien. Me pidämme kiinni perustuslaista, oikeudesta osallistua ja olla ehdokkaana.Esitän muille puolueille ja niiden puheenjohtajille seuraavan vetoomuksen.

Se on tässä: Me puolueiden  puheenjohtajat tuomitsemme kaikki sellaiset toimet, joilla painostamalla, uhkailulla, epäasiallisella vihjailuilla  tai muulla sopimattomalla tavalla pyritään vaikuttamaan kielteisesti ihmisten asettumiseen minkä tahansa puolueen ehdokkaaksi.

Kaikille yrityksille sanon, että olkaa ylpeitä kaikista työntekijöistänne, jotka ovat minkä tahansa puolueen ehdokkaana vaaleissa. Vaaliehdokkuus on hyvä ja kannatettava asia. Keitä me muuten äänestäisimme ja miten demokratia toimii ilman vaihtoehtoja ja ehdokkaita? Pitkän kuntakokemukseni perusteella voin sanoa, että aktiivisuus yhteisten asioiden hoidossa kaikkien etu. Se vie Suomea eteenpäin.

Annan tässä tunnustuksen myös tutkija Erkka Railolle, jonka kanssa olen silloin tällöin eri mieltä politiikan sisältökysymyksistä. Hän tuomitsee julkisuudessa yksiselitteisesti kaikenlaisen epäasiallisen kohtelun ehdokkuutta harkitsevia kohtaan. Toivon, että meistä poliitikoista on saman sanojaksi. Kaikki puolueet ovat arvostuksen ansaitsevia. Jokainen toimii kansan kanavana itse oikeaksi kokemiensa asioiden eteenpäin viemiseksi.

Epäpätevä oppositio

Onnittelin Antti Rinnettä eilen. Tänään on politiikan arki palannut, vaikka Runebergin päivää vietetään.

SDP pullistelee pääministeripuolueena, vaikka vaalikausi ei ole edes puolessa. Yhdet vaalit Antti Rinne voitti, demarien jäsentenväliset. Pääministeripuolueen pitää voittaa eduskuntavaalit, viimeksi kiri katkesi kuin kanan lento.

Hallituksella on omat haasteensa, mutta sitä on ” siunattu ” epäpätevällä oppositiolla. Kuvitteleeko joku, että punavihreällä oppositiolla on edellytyksiä olla vallassa. Missä on pihvi?

Katsotaanpa miten kävi viimeksi. SDP ja Antti Rinne äänesti edellisen Eduskunnan viimeisenä istuntopäivänä omia esityksiään vastaan. Vihreät lähti hallituksesta ydinvoiman vuoksi, tuloksena oli lisää ydinvoimaa. Vasemmistoliitto ensin leikkasi ja sitten lähti leikkausten vuoksi, estämättä yhtään leikkausta.

Arvopuolella tarjolla on feminismiä, vapaata aborttia ja eutanasiaa. Kuoleman kulttuuria? Jospa eläkeläisille Kimmo Kiljusen eläkealoitteen sijasta kelpaisi eutanasia. Siinä on yhtymäkohta vihreiden eläkepolitiikkaan; Eutanasiaa eläkeläisille.

Kun katselen SDP: n kuntavaihtoehtoa kotikaupunkini Espoon kautta, tulos on suorastaan surullinen. Budjettisopu oli SDP: lle liikaa. Tuloksena; ei yhtään muutosta mihinkään merkittävään.

Puoluekokouksen suurimpia uutisia on kansanedustaja Krista Kiurun karmea kohtalo. Jokainen kolumnisti piti sitä suurempana uutisena kuin Timo Harakan ja Tytti Tuppuraisen äänisaalista puheenjohtajavaalissa. Jospa se olikin sitä?

Jos Antti Rinne pääministeriksi päätyy, jopa hieman epäilen, kannattaa USA: ta kohtaan olla realisti eikä paiskoa kiviä rapakon taakse. Sinne kun seuraavan pääministerin pitäisi myydä jäänmurtajia ja kilpailuttaa hävittäjiä.

Epäpätevä oppositio vahvistaa hallitusta. Tosipaikan tullen kansalainen ajattelee, että ei kai sentään feminismillä työpaikkoja luoda. SDP ei tule perumaan yhtään tämän hallituksen leikkausta. Lupausten luettelo tiskiin, jos sellainen on. Ja sitten seuranta päälle.

Kuntavaalien vaalikeskusteluista tulevat mielenkiintoiset. Niissä ei tuohtuneella kaiken vastustamisella pärjää, kun ruvetaan kyselemään SDP: n käytännössä tekemien kuntapäätösten perään.

Minulla ei ole mitään Antti Rinnettä vastaan. Mies , EI-puolueessa. SDP on kuin vanha jästi. Joukon ja Kostin sanoin; Muisto vain jää.

Timo Soinin virallinen verkkosivusto