Minulta kysytään usein millaisia päiväsi ovat. Päätin pitää kirjaa kolmesta päivästä ja tässä on tulos.

Viime maanantaina oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Porvoossa. Osallistun edelleen puolueen puheenjohtajana aktiivisesti ryhmän kantojen muodostamiseen ja linjojen vetämiseen.

Porvoon torilla oli mediaa kuin Nasserin hautajaisissa. Selvitin parhaani mukaan Perussuomalaisten vaalinäkymiä, ohjelmatavoitteita hallitusneuvotteluissa ja politiikkamme sisältökysymyksiä yleisesti.

Matkalla Porvoosta lentokentälle purin soittopyyntöjä, joita oli toistakymmentä, samaten tekstiviestejä. Huolia oli soittajilla monenmoisia; vakuutusasiaa, Naturaa, ehdokkaaksi haluvia, ideoita budjetin tasapainottamiseksi muutamia mainitakseni.

Lentomatkalla Brysseliin luin Kauppalehden, Finacial Timesin ja professori Bentin mainiota Ateismin harhat kirjaa.

Sirpa Pietikäisen kanssa mentiin samalla kyydillä parlamenttiin. Pidin klo 19.00 toimistopalaverin avustajieni Hannen ja Manuelin kanssa. Kävimme läpi tämän ja ensi viikon ohjelmaa, tapaamis- ja vierailukutsuja Suomessa ja ulkomailla.

Päivän päätteeksi otin O’ Farrelsissa yömyssyn lehdistöpäällikkömme Hermann Kellyn ja avustajieni kanssa.

Sähköpostit jäivät tiistaille.

Tiistai alkoi aamupalaverilla avustajieni kanssa, mediakatsaus, jätimme komissioille kysymyksen (jälleen kerran) Natura-asiasta, kahlasin läpi sähköpostit, jotka oli minulle jätetty. Niitä oli yhteensä 127 kappaletta. Vastasin niin moneen kuin ehdin. Päivän aikana spostia tulee satakunta lisää, puhelin soi n 70 kertaa, muutamaan pystyin vastaamaan. Tekstareista vastasin kaikkin, 28 kappaletta oli päivän saldo. Muutamasta tuli hyvä mieli.

Päivän aikana kävin neuvottelut ryhmän pääsihteeri Emmanuel Bordezin kanssa, puhuin myös Raimo Vistbackan, Jukka Jusulan, Matti Putkosen ja kymmenkunnan muun puolueaktiivin kanssa. Mediaankin meni pari puhelua ja kotiin kanssa.

Illalla kävin keskustelut ryhmän puheenjohtaja Nigel Faragen kanssa. Totesimme yhdessä, että Kreikan talous on vielä luultuakin heikommassa kunnossa. Nigelin mukaan Britanniasta tulee lähiaikoina ilmi poliittinen skandaali… Hän tuskin tarkoitti tänään julkaistua Tony Blairin muistelmateosta.

Keskiviikkoaamuna sähköposteja, soittoja, tekstareita pari tuntia pääasiassa Suomeen. Sanelin pakinan Lapin radioon. Iltasanomille kerroin mielipiteeni Jyrki Kataisen tuoreimmasta ulostulosta.

Lounas Puolan Bronislaw Komorowskin vierailun kunniaksi. Ryhmämme työvaliokunnan puheenjohtajana edustin Vapaata ja Demokraattista Eurooppaa. Ohessa hyvät keskustelut brittikonservatiivien ryhmäpuheenjohtaja Timothy Kirkhopen ja Euroopan kansanpuolueen ulkopolitiikka-asiantuntija Jacek Saryusz-Wolskin kanssa.

Tiina Sivonen toimistolta ilmoitti, että kolarissa kuolleen ystäväni kukka-asia on kunnossa. Luonnostelin muistopuhetta Tapsalle lauantaiksi. Tuli surullinen olo.

Järjestelin loppusilauksen Kuopion piirin piirikokousviikonlopulle marraskuussa. Tätä kirjoittaessa valmistaudun vielä tapaamaan TAKU-järjestön edustajat Suomesta. Taide- ja kulttuuriporukka odottaa minua klo 18.00. Sitä ennen katsotaan vielä postit ja viestit.

Laiska työnsä luettelee. Yritin kuitenkin.

Olen ollut puolueen puheenjohtajana 13 vuotta. Ei tämä homma helpommaksi ole tullut. Toisaalta ei tässä jouda pelkäämään saati valittamaan. Teen sen mitä osaan ja pystyn.

Iltalukemisena on pari mukavaa muistiota ja Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pohjatekstejä. Niin ja kesken on myös Heikki Turuselta saatu kirja… hyvää jaksaa lukea kauan.

Mediat piirittävät Soinia Porvoon torilla.

Gallupit eivät äänestä, eikä mikään herneenvarsi yllä taivaaseen asti.

Perussuomalaisten gallup-kannatus jatkaa nousuaan. Yhtään ääntä ei ole vielä annettu, eikä mielipidekyselyistä pidä riehaantua.

Kansan syvien rivien mielialoista mittaus sen sijaan kertoo.

Mitta alkaa olla täynnä.

Mitä ja miksi?

Vaaliraharappio, Kreikka-poskettomuudet, maahanmuuttopolitiikan epäkohdat, “kuntauudistus”, pienyrittäjien kokema byrokratia, naurettavat EU-säännökset ja työväestön unohtaminen. Nämä ovat toptenissä.

Yksi on ylitse muiden. Uusin vouhotus ja suuri pöhköys on ” vihreä verouudistus” . Suomeksi sanottuna maalta pakottaminen ja kaukolämpöasuntojen kuristaminen.

Valtiovallan toimesta tehtävä kustannustason nousu on hölmöläisten hommaa. Hallituksen energiaverouudistus on heitettävä romukoppaan.

Vihreät ovat menettäneet aloitteen politiikassa. Homoliittojen esiinnosto vihreän ydinvoimamahalaskun jälkeen ei pitkälle kanna. Perussuomalaiset eivät myötäile vihreitä tai kilpaile ” vihreydessä “. Vanhat puolueet ovat liehakoineet suvaitsematonta vihreistöä. Ei kannattaisi – ei henkisesti, poliittisesti saati taloudellisesti.

Eduskuntavaaleista tulee mielenkiintoiset ja kovat.

Kansa puhuu politiikkaa ja on kiinnostunut siitä.

Perussuomalaisten kannatus on 10,7%. Se on paljon. Silti 90 prosenttia kannattaa muita puolueita. Jalat maassa jatketaan.

Perussuomalaisten vaalitiimi ja suunnitelma on valmis.

Eteneminen jatkuu tieuran suunnassa. Harkiten ja hökeltämättä.

Gallupit, nousut ja laskut, tulevat ja menevät. Annetut äänet ratkaisevat.

Hallitus hyrisee (itse)tyytyväisyyttään.

Se on itse repinyt budjettiinsa aukon, jota paikataan energiaveroja korottomalla. Tämä iskee kaikista kipeimmin pieni- ja keskituloisiin ihmisiin.

Valtiovetoinen kustannustason nostaminen on hölmöläisten hommaa. Inflaatio kiihtyy, ostovoima hiipuu ja paine kilpailukykyä rapauttaviin palkkaratkaisuihin kasvaa.

Maakaasua esiteltiin  muutama vuosi sitten puhtaana ja edullisena energiana. Ei esitellä enää.

Turpeen käyttöä puoltaa kolme seikkaa, eikä niistä yksikään ole puhtaus.
Ne ovat 1) huoltovarmuus 2) aluepolitiikka 3) työllisyys

Kannatan turpeen käyttöä osana Suomen energiapolitiikkaa.

Vihreä verouudistus on humpuukia; ei ole olemassa vihreitä, sinisiä tai punaisia veroja, on vain veroja, jotka Sinä maksat!

Työllisyysmäärärahojen supistaminen, kun maassa on 300 000 työtöntä, on kylmäsydämistä kamreeripolitiikkaa. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys tulee taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kalliiksi.

Budjetista löytyy paljon karsittavaa, kun halua on; Kehitysavusta voi ottaa 250 miljoonaa, Venäjän lähialue”yhteistyöprojektit”, maahanmuuton kustannukset, suurvalta Britannialle maksettavat EU-jäsenmaksuhelpotukset, puoluetuet, Kreikka-paketit, muutamia mainitakseni ovat Perussuomalaisten karsintalistan kärjessä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee budjettiesitystä kesäkokouksessaan Porvoossa maanataina 30.8. Sieltä meikäläinen lähtee Brysseliin; Pimeyden ytimeen.

—

Pyrsselistä mieleeni muistui mainio maa ; Slovakia. Yksi ryhmätoverinikin on Slovakiasta.

Slovakian parlamentti hylkäsi oman osuutensa ns. Kreikka paketista. Tämä ei Suomessa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mielestä olisi ollut edes mahdollista. Ja Keskustan, vihreiden ja RKP:n enkelikuoro säesti. Kristillisten mielipiteestä ei saanut mitään selvää.

Perussuomalaisten näkyvästi vastustaessa posketonta Kreikka-pakettia SDP ja Vasemmistoliitto asettuivat samalla linjalle. Tästä Katainen hiiltyi toden teolla.

Slovakian esimerkki todistaa vastaansanomattomasti, että sama olisi ollut mahdollista Suomessakin, kuten koko ajan olen sanonut. Valta oli Eduskunnalla.

Nyt voimme henkeä pidätellen odottaa miten Slovakian käy.

1) Nielaiseeko maa Slovakian?

2) Kostaako EU julmasti Slovakialle?

3) Pistetääntö Slovakian parlamentti äänestämään uudestaan, kuten Irlannin kansa pistettiin äänestämään uudelleen sanalleen samasta perustuslakisopimuksesta.

Tässä on vielä hyvä muistaa, että Slovakian Parlamentti oikeastaan ainoana noudatti EU:n omia sääntöjä, joka kieltää toisen EU-maan rahallisen avustamisen.

Nooh. Lainastahan se on kyse. Voihan humanterille rahaa antaa ” lainana ” tietäen, ettei sitä takaisin saa. Lahja se on, muka velka, jota ei edes odoteta takaisin.

Olemmeko me vielä niin orjasieluista kansaa, että me alistumme siihen, että ahvenien perkaaminen kalakukkoihin rantakivillä on kiellettävä?

Suomi kulkee EU-kokouksissa valtion Visa-kortti taskussa; kyllä me maksetaan, kun vaan päästään samaan pöytään…olemaan hiljaa.

Metalliliiton entinen projektityöntekijä Matti Putkonen mukaan perussuomalaisten vaalityöhön.

Perussuomalaisten puolueneuvosto kokoontui Porissa viikonloppuna. Paikalla oli kolmisensataa perussuomalaista avaintoimijaa.

Tunnen henkilökohtaisesti satoja puolueemme jäseniä ympäri maata. Tämä takaa tuntuman kenttään; perussuomalaiseen arkipäivään. Kieli ja mieli on syvällä suomalaisessa sielussa.

Porissa poliittisilla tarkkailijoilla olisi ollut mahdollista nähdä ja tutkia tarkemmin , mistä Perussuomalaisten voima kumpuaa. Tarjolla on pääkirjoituksissa aina yksi ja sama selitys; se on yhden miehen show.

Perussuomalainen kenttä ja jäsenkunta on kehittynyt monipuolikseksi viimeisen viiden vuoden aikana; viime kuntavaalit olivat ratkaiseva loikka eteenpäin. Yli 400 kuntavaltuutettua ja tuhatkunta lautakuntajäsenyyttä on rihmasto, joka omalta osaltaa luo ja ylläpitää kannatusta.

Perussuomalaisilla on koko olemassa olonsa ajan ollut Kihniönsä ja Kaustisensa, jossa uskottavat paikalliset toimijat ovat taanneet puolueen kovan kannatuksen vaaleista vaaleihin. Nyt näitä keskittymiä on kymmenittäin ja niissä satoja toimivia paikallisia ihmisiä.

Kun lähdin Brysseliin( kansan valitsemana) parku Jerusalemissa oli kova, että sinne se Soini hukkuu kuin kärpänen saaviin; ei hukkunut.

Puheenjohtajan on uskallettava tehdä päätöksiä seuraavaa gallupia kauemmaksi. Perussuomalaisten piti mennä Europarlamenttiin viime kesän vaaleissa. Miksi? Vastaus alkaa olla näkyvissä. Perussuomalaisten EU-kritiikin uskottavuus on aivan eri tasolla kuin vuosi sitten ja sillä on vaikutusta kannatukseen. EU:n vaikeudet ovat sekä takana- että edessäpäin.

Seuraava puoluegallup voi tuoda Perussuomalaisille nousua tai laskua. Kannatuksen nousu on ollut viime vaaleista( 4,1 %) poikkeuksellisen kovaa. Luvattu kuuden prosentin lisä on äänissä n 200 000 lisä-ääntä; se on niin paljon, ettei sitä yksi Soini selitä.

En käy inttämään, enkä opettamaan. Annan yhden vinkin. Meillä ei ole Keski-Suomen vaalipiirissä yhtään valtakunnallisesti tunnettua ehdokasta. On 14 hyvää paikallista toimijaa ja helkkarinmoinen into ja halu tehdä töitä. Olen jokseenkin varma, että huhtikuun 17. 2011 Perussuomalaisilla on Keski-Suomesta kansanedustaja.

Perussuomalaisten kannatus naisten keskuudessa on kasvanut voimakkaasti. Tämä näkyy hyvin toimivan ja vedetyn naisjärjestömme vetovoimassa. Se näkyi ja tuntui myös Porissa.

Matti Putkonen on Perussuomalaisten vaalityömies. Olen tuntenut Matin kauan; nähnyt murroksen, muutoksen ja mahdollisuuden. Moni suomalainen mies on kokenut saman.

Perussuomalaiset on poliittinen bändi, kyllä siellä solisti on ja saa ollakin. Yksinlaulu ilman säestystä ei olisi niin suosittua. Tulee niitä riitasointuja ja virheitäkin. Live-keikalla käy aina niin kuten elävässä elämässä.

Perussuomalaisten menestyksen yksi salaisuus on se, että me tiedämme, että ihmiset haluavat kuulla poliittista puhetta, kun sitä vain joku tai jotkut puhuvat. Puheen sisällöstä ja sanomasta voi demokratiassa luonnollisesti olla mitä mieltä tahansa.

Ihmiset arvostavat sitä, että panee itsensä likoon. ” Every man a king, no one wears a crown.”

Puheenjohtaja on kaikille puolueille tärkeä; etenkin siinä mielessä, että hän on puolueensa näköinen ja oloinen. Tässä mielessä Jyrki Katainen ja minä erotumme joukosta.

Puolueneuvoston kokouksen avauspuhe Porissa 14.08.2010 (32min.)
 

Perussuomalaisten puolueneuvoston kynnyksellä valmistaudun kohtaamaan puolueväen silmästä silmään. Omalla nimellä ja nuunalla. Kasvotusten.

Olen toiminut puolueen puheenjohtaja kolmetoista vuotta. Siinä ajassa oppii omansa tuntemaan.

Perussuomalaisissa sanotaan suoraan ja edestä päin, jos sanottavaa on.

Rehellisyys on joskus kovanpuoleista koettavaa. Pitkällä tähtäimellä se on kuitenkin ainoa tapa kohdata todellisuus.

Puolueen puheenjohtajana olen kokenut sekä menestystä että menetyksiä. Molempia tarvitaan, jotta tuntuma todelliseen elämään säilyy.

Politiikkaan, kuten kaikkeen elämään, liittyy juoruja ja takana päin puhumista. Se on osa ihmisen raadollisuutta.

Nimetön- ja nimimerkkiarvostelu kuuluu reaalimaailmaan. Ei siitä koskaan eroon päästä.

Itse arvostan suoraa palautetta. Sellaista , joka tehdään omalla nimellä ja nuunalla.

Olen kritisoinut kottaraispönttööntuijottajia ja nämä ihmiset ovat tunnistaneet itsensä. Se koira on älähtänyt, johon kalikka on kalahtanut.

Vastaan omalla nimellä esitettyihin viesteihin. Lymyäjät jäävät vastausta vaille.

Politiikassa parkkiintuneelle ammattimiehelle ei mikään palaute tule yllätyksenä. Uusille toimijoille kyllä. Monet pelästyvät ja pahastuvat nimettömistä parjauksista. Se täytyy van kestää. Politiikan huipulle ei ole muuten asiaa.

Minulle sananvapaus on sitä, että seisoo sanojensa takana. Kuin mies ja nainen.

Politiikka on raadollistunut. Poliittisen toimijan yksityisyydensuoja on tavallista kansalaista pienenmpi. Niin pitää ollakin. Yhteisten asioiden hoitajilta voidaan vaatia enemmän paineensietoa kuin muilta kansalaisilta.

Puolueen puheenjohtajan täytyy nauttia omiensa luottamusta. Ilman sitä puoluetta ei voi johtaa. Tämä pätee kaikkiin puolueisiin ja puheenjohtajiin.

Vaaleissa on parempi voittaa kuin hävitä. Nykyään puheenjohtajilta odotetaan vain voittoja. Itse hävisin ensimmäiset eduskuntavaalini. Jos perussuomalainen puolueväki ei olisi antanut minulle toista mahdollisuutta, en olisi voittanut yhtään vaalia. Nyt putki on jo kuuden voiton mittainen ja seitsemäs on otettavissa.

Omalla nimellä ja nuunalla.

Suomen politiikan Boutros Boutros-Ghali eli kateudesta vihreät vihreät hyökkäävät norsunluutornistaan Perussuomalaisten kimppuun.

Perussuomalaisten nousu on saanut itsensä ylentäjät raivon partaalle.

Vasemmiston harrastama punavihreä nuoleskelu ja keskusta-oikeiston sinivihertely oli tekemässä vihreistä politiikan uuden RKP:n , hallituspuolueen, joka saa tehdä tai olla tekemättä yhtään mitään ja istua hallituksessa. Tämän kunigastien voi katkaista vain Perussuomalaiset.

Perussuomalaiset on vihreille kiusallinen haastaja. Me emme kumarra vihreää asialistaa.

Kateudesta vihreät vihreät eivät perussuomalaisia hurmaa.

Perussuomalaisten ykköstavoite on suomalaisen työn teettäminen ja tekeminen Suomessa.

Tämä hyvinvoinnin takaava perustotuus on vihreiden mielestä tyhjänpuhumista ja humpuukia.

Perussuomalainen on yhtä arvokas kun kaikki muutkin ihmiset. Edes vihreä ihminen ei ole arvokkaampi.

Vihreä elitismi pitää Suomen kansaa tyhmänä ja itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta vanhanaikaisena.

Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Vihreät ovat politiikan fariseuksia , jotka vahtaavat ihmisten elämistä, autoilua, syömistä, ulkomaanmatkailua, energiankäyttöä jne. Vihreässä ihanneyhteiskunnassa ei ole läskiniskaisia taksikuskeja, eikä tupakoivia siivoojia saati turkistarhaajia ja ralliautoilijoita.

Perussuomalaiset luottavat Suomen kansaan. Vihreiden kaapinpäältä huutelu iskee karvat pystyyn.

Vallassa marinoituneen, maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa istuvat hurskastelijat, linjasivat eduskuntaryhmänsä kokouksessa, että tärkeintä eivät ole työttömyys, energiapolitiikka, työ ja sen tekeminen vaan suomalaisen perusihmisen haukkuminen. Hän kun äänestää väärin!

Vihreät. Voitte olla varma, että viestinne meni perille. Perussuomalaisten kannattajat lähtevät liikkeelle.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on ennen kaikkea liberaali oikeistolainen eli kokoomuslainen.

Toissijaisesti Katainen symppaa puolueensa puisto-osastoa vihreitä, joiden uskottavuus romahti maailman ydinvoimamyönteisimmässä hallituksessa.

Katainen puhuu vihreitä myötäillen vihreistä veroista, vaikka sellaisia ei ole olemassakaan. On vain veroja, jotka kansa maksaa.

Kun omakotiasujaa tai kaukolämmön asiakasta kerrostalossa rokotetaan ei siinä ole mitään vihreää. Vero on vero.

Vihreydestä on puuhattu ekomerkkiä milloin millekin vouhotukselle. Parempi on kutsua asioita niiden oikeilla nimillä.

Vihreät myötäilevät Kokoomusta kaikissa hallituksen tärkeissä kysymyksissä. Vastapalveluksena tulee vihreää kokoomusretoriikkaa.

Yhdesä asiassa Katainen laski väärin. Poliittinen kesäkissa, sukupuolineutraali avioliitto, menee hietaan. Ben Zyskowicz äkkäsi vaaran ja niinpä Kokoomus ei kannatakaan vihkimysoikeuden poisottoa kirkolta. Se on kuulemma kirkon asia.

Vihreät on kokoomuksen nöyrä apupuolue myös pääkaupunkiseudun valtuustoissa.

Kokoomus on junaillut vihreitä jäsenkirjavirkamiehiä kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntiin.

Kokoomuksessa on tutkittu tarkkaan äänestäjien liikkumista puolueiden välillä. Liikettä Kokoomuksen ja vihreiden välillä on etenkin naisissa paljon ja tämän tietäen Katainen peliään pelaa.

Vihreät eivät kestä marginalissa eli oppositiossa oloa. Siihen he ovat mielestään liian viisaita. Kokoomus osaa hyötykäyttää tämän vihreiden turhamaisuuden täydellisesti.

Siksi vihreiden hallitustaipaleen jatkon tärkein takuumies on Jyrki Katainen. Vihreät eivät vaadi lisää rahaa eläkkeisiin eikä työllisyyden hoitoon. Vihreät on harmiton hallituskumppani Kokoomukselle.

Perussuomalaiset ja vihreät eivät mahdu samaan hallitukseen. Jos Kokoomus pääsee valitsemaan valinta on vihreät.

Onneksi kaikki valta Suomessa ei ole Kokoomuksella vaan äänestäjillä.

Kokoomus ja Katainen tietävät mitä he tekevät. Kokoomuksessa mietitään asioita etukäteen tarkasti.

Perussuomalaisista Kokoomus puhuu mahdollisimman vähän; siis ei hyvää eikä pahaa.

Räksytyksen hoitaa puisto-osasto, vihreät. Lempipuolue.