Nuorena en pitänyt Kepusta, enkä Kekkosesta.

Kepu on vanhoista puolueista vähiten huono, mutta ahdingossa.

Osana tätä hallitusta Kepun  on mahdotonta nostaa kannatusta.

Kaikki Kepuun tyytymättömät eivät äänestä Persuja.

Kepulainen protestoi jättämällä äänestämättä.

Ahdinko muuttuu katastrofiksi, jos joku/ jotkut täyttävät ilmiselvän kraatterin kokoisen aukon Suomen politiikassa.

Viime presidentinvaaleissa ei valittu tosiasiassa Tasavallan Presidenttiä vaan suosituinta suomalaista.

Ne, jotka eivät äänestäneet Sauli Niinistöä, vaikka olisivat voineet, ovat se porukka, jossa on konservatiivisen keskustan ydin.

Huhtasaari, Väyrynen ja Vanhanen saivat yhteensä runsaan 17 prosentin kannatuksen. Kristillisdemokraateilla ei ollut ehdokasta.

Tuossa porukassa on sekä Kepun, Perussuomalaisten tai niille konservatiivisen haasteen muodostavan uuden porukan, mikäli sellainen syntyy,  kova ydin.

Kokoomus ei ole konservatiivipuolue vaan liberaalipuolue. Kun näin on, se ei nouse lähellekään ” konservatiivisen keskustan ” potentiaalisia lukemia.

Sen sijaan nykyinen liberaali Kepu on ahdingossa. Ei kepulainen ole liberaali. Kepulainen on Kepu-lainen. Kuntavaalien tappion jälkeen kuppi ( hallitus ) nurin ja uuteen nousuun. Tai kumpujen yö.

Se, että meillä on vihervasemmistohallitus on Kepun ja Persujen syytä. Kepu pelasi aatteensa ulos ja itsensä sisään,  Persut antoivat sosialistien uunottaa heidät rakenteelliseen oppositioon. Kannatusta on, mutta ei vaikutusvaltaa. Hampaat ilman lihaa.

Tuloksena on nykyinen hallitus, jossa kaikki saivat sen, jota kukaan ei halua ja mikä pahinta samaa on tiedossa lisää, jos kunnon ihmiset niin sanotut  ” konservatiiviset keskustalaiset ” eivät  herää.

Poliittinen tilanne ja maisema muuttuu täysin kuntavaalien jälkeen. Seuraavat eduskunta-, euro- ja presidentinvaalit tulevat yhteen ryppääseen 2023/24. Silloin ei äänestetä suosituimmasta suomalaisesta.

Lennu ja luontoilta eivät enää nouse otsikoihin vaan spekulaatiot tulevasta Mäntyniemen uudesta isännästä tai emännästä.

Demarinainen tai ”konservatiivinen keskustalainen ” mies.

Suomalaisilla  on puoli vuotta aikaa ennen menon ja maiseman muuttumista. Sama pätee Kepuun. Etsikkoaika.

Keväällä kaikki on toisin. Etenkin koronalla, mutta myös ilman.

Jari Lindström oli Sipilän hallituksen työministeri. Hyvä olikin.

Teki päätöksiä ja seisoi niiden takana, silloinkin kun turpaan tuli.

Sossut ja kommarit huusivat toreilla ja toimistoissaan. Kitalaki napaan asti auki.

Työllisyys parani  Jarin kaudella noin 140.000 työllisellä ja työllisyysaste- tavoite  72% saavutettiin.

Pitkään  vaille työtä olleet saivat Lex-Lindströmin x 2. Pääsivät kunniallisella tavalla eläkkeelle.

Nyt eläkeputkiväki saat putkesta päähänsä joko AY= tovereilta tai hallituksen sossuilta tai kommareilta.

Aktiivimalli kakkonenkin tulee sossujen ja kommareiden tuomana.

Jari voi huomenna mennä torille ja paskan puhujia ja huulen heittäjiä ei enää ole missään. Ei edes Persuja.

Kepu hylkäsi maaseudun, turpeen ja kotimaisen energian.

Mikko Alkio lähti jo  Kepusta ja Santeri Alkio lähtisi, jos eläisi.

Kaikki oli paremmin Sipilän hallituksen aikaan. Kaikki.

Suomi on tulossa hulluksi.

Mikä laillinen elinkeino seuraavaksi lakkautetaan?

Kapitalisti kaataa Kaipolan.

Öljynjalostamo säppiin Naantalissa.

Turkistarhaus siirretään Kiinaan?

Missä Kiina, siellä turkis. Sillä selvä.

Turve on vaarallisempaa kuin kokaiini?

Tapa turvesuo päivässä, turvenuija menee samaan hietaan.

Elämälle vieras hipsterihallitus tappaa talossa ja puutarhassa.

Pride- viikkoa seuraa Raid- viikko.

Saatanan tunarit.

Olen Iivisniemen betonilähiön kasvatti.

Olen asunut täällä vuodesta 1968 asti.

Jalkapalloseuramme Espoon Tikka perustettiin 1969.

Pelasin Tikassa 1970- luvulla kuusi vuotta.

Se on ainoa joukkue, jossa olen pelannut. One club man.

Saimme muutama vuosi sitten tekonurmen koulumme kentälle. Oli siinä minulla( kin) näppini pelissä.

Tänään oli suuri päivä.

Tikka pelasi ensimmäistä kertaa kolmosta Iivisniemen kentällä. Historiallinen päivä, joka meni minulla tunteisiin.

Voitimme 2-0. Taistelemme sarjassa säilymisestä.

Tänään oli Kepun ja Kokoomuksen puoluekokoukset. Ne olivat minulle kuin toisesta maailmasta. Olin kotona, kotikentällä.

Kiitos Tikalle, jätkille hienosta voitosta, kotipesälle kaikesta.

Mitä maksaa päivä mielenterveyttä? Sille ei ole mitään hintaa.

Hieno päivä olla hengissä.

Tikka tikkaa tarkasti, pisteet ottaa varmasti. 47 vuotta sitten torjuin rankkarin samalla kentällä ja sain lusikan, jossa luki Tikka E- juniorit 1973.  Niillä eväillä on pärjätty ja pärjätään.

Kansanedustaja Päivi Räsänen on jälleen valtakunnansyyttäjän käskystä käynyt poliisikuulusteluissa.

Kirjoitan joka kerta plokin, niin kauan kuin tämä uskonnon- ja sananvapausvaino jatkuu.

Tilanne on häpeällinen. Virallinen Suomi osoittelee sormella Puolaa ja Unkaria, samalla vaikenemalla kristityn kansanedustajan ajojahdista Suomessa.

Yksikään sananvapausjärjestö ei sano mitään. Valtakirkon  piispat ovat hiljaa kuin valkeaksi kalkittu muuri.

Kansanedustajat katsovat pois.

Jos apostoli Paavali pölähtäisi tämän päivän Suomeen, häntä tuskin kutsuttaisiin Helsingin tai Espoon hiippakuntiin puhumaan.

Paavali vietäisiin poliisitalolle.

Päivi voittaa tämän taistelun, koska hän on Voittajan puolella. Voittajan puolella voitetaan.