Politiikka vai Pääsiäinen?

Jätän politiikan hetkeksi hallituksen ja opposition huomaan. Tuppuraiselle ja Tappuraiselle.

Koronan raunioilta alkaa jälleenrakennus. Aikanaan.

Pääsiäinen on politiikkaa isompi asia. Iso on politiikkakin.

Puitteet ovat  tänä vuonna erilaiset, sanoma on sama.

Tämä on tärkeä ymmärtää. Totuus ei muutu, se tekee vapaaksi.

Kristillinen usko on kestänyt rutot, jagobiinit, kommunismin ja fasismin, seksuaalisen vallankumouksen, vainot ja pilkat; kestää myös korona- viruksen.

Pääsiäistä on aina vietetty. Ehtoollinen on asetettu ja nautittu.

Ehtoollisen  saa myös pyynnöstä nyt. Tämä on tärkeää. Korona ei voi komentaa Kristusta pysymään poissa.

Katolinen kirkko viettää Messua joka päivä. Siihen pääsee nyt mukaan videon välityksellä. Se ei ole sama, mutta tyhjää parempi.

Tämä luonnoton tilanne havahduttaa meidät ajatukseen, entäpä jos Messua ei vietettäisi ja sakramentit eivät olisi saatavilla?

En muista milloin en Pääsiäisenä olisi käynyt kirkossa. Kyse ei ole minusta vaan Pääsiäisen sanomasta. Se on ja pysyy siitä huolimatta pääsenkö paikan päälle vai en.

Jos on hengenhädässä, pappi tuo sakramentit luoksesi. Korona ei sitä voi estää, eikä mikään muukaan mahti maailmassa.

Tämä aika on myös hyvänä muistutuksena siitä, että kirkossa voi käydä vaikka joka päivä. Parasta paikan päällä.

Kristus on kirkossa. Sinua varten ja Sinun tähtesi.

Lohdun sanat

Tieto lisää tuskaa.

Lohtu lisää ymmärrystä.

Elämän rajallisuus tuo siihen mielen ja merkityksen.

Sinulle käy uskosi mukaan.

Missä on sinun aarteesi, siellä on sinun sydämesi.

Kuka jää, kun kaikki ovat lähteneet?

Sinä ja suojelusenkelisi.

Hän tuntee tien. Sinä jäit, mutta Sinua ei jätetä.

Vanhojen puolueiden vastaisku

Korona jatkaa kulkuaan.

Tilanne pahenee ja hallitusohjelmalta on pohja poissa. Täysin poissa.

Jytkyn jälkeinen Jyrki Kataisen muodostama kokoonpano horjui seuraaviin vaaleihin lopulta Alex Stubbin johdolla ja ilman Vasemmistoliittoa ja Vihreitä, joiden molempien hermot pettivät kesken leikin. Täysmahalasku.

Odotettavissa on vanhojen puolueiden vastaisku. Jäävätkö SDP ja Keskusta odottelemaan ” linnunpönttöpuolueiden ” pinnan kestämistä vai tekevätkö ne johtopäätöksiä.

Kokoomus voi poikkeustilanteessa loikata hallituksen syöttämään kovia lääkkeitä, joita pian tarvitaan. RKP jää kaikkiin kokoonpanoihin, sillä kynnyksiä ei ole ja yksi salkku riittää.

Vasemmistoliitto tuskin kestää hävittäjiin tarvittavaa 7-10 miljardin satsausta samalla kun talous sakkaa ja kansaa kyykytetään paljon Sipilän hallitusta kovemmalla kädellä.

Vihreät olivat jo lähdössä porukasta Vuosaaressa poru kurkussa kuukausi sitten. Tämän kriisin jälkeen on selvää, että turpeen alasajo loppuu kuin seinään ja ilmastokouhotus menee uuteen asentoon.

Pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Kulmuni näyttävät tulevat toimeen. Ottavatko he Kokoomuksen kolmanneksi? Milloin?

EK: lla, SAK: lla ja MTK: lla kullakin olisi poliittinen siipi hallituksessa.

Kriisin retoriikkaa – Kielen valtaa

Ensin pieni muisto. Tänään 41- vuotta sitten liityin SMP: n jäseneksi. Sillä oli iso merkitys siihen millainen elämästäni tuli. Hyvä elämä.

Koronakriisi saa ihmiset luopumaan monista perusoikeuksistaan laukaustakaan ampumatta. Siis ilman vastaväitteitä.

Nyt ei ole sopivaa keikuttaa venettä. Kaikkien pitää puhaltaa yhteiseen hiileen. Meille on luotu illuusio siitä, että olemme samassa veneessä. Samassa veneessä emme ole, mutta samassa maailmassa olemme.

Hallitus on omaksunut ” Oikeus elämään ” – retoriikan, jota media toistaa papukaija- armeijan tavoin. Oikeus elämään on suurin oikeus, siksi nämä rajoitukset tehdään.

Mikäpä siinä.

Oikeus elämään- retoriikkaa on tähän asti lähes ainoana käyttäneet ne ihmiset ja organisaatiot, jotka pitävät ihmiselämää pyhänä kehdosta hautaan. Siis abortin ja eutanasian vastustajat.

Kukaan ei ole uhrattavissa on toinen sana, jota nyt käytetään laajasti muun muassa USA: n entinen varapresidentti ja demokraattien todennäköinen presidenttiehdokas Joe Biden käyttää sanaa                   ” expendaple ” twitterissään .

” Kukaan ei ole uhrattavissa. Ikään, rotuun, sukupuoleen, uskontoon, etnisyyteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen katsomatta. ”

Kaunista. Vastaan sanomatonta. Bidenilta.

Kysymys siis kuuluu, että kun käytetään ” Oikeutta elämään ”- retoriikkaa, niin tarkoitetaanko sitä todella sanan todellisessa merkityksessä vai siksi, että se vetoaa tehokkaasti tunteisiin ja sen avulla voidaan oikeuttaa oma vallankäyttö?

Edward Snowden varoittaa, että kriisin aikana vallanpitäjät mielellään kahmivat itselleen lisää valtaa ja valtuuksia, joita he ovat sittemmin kitsaita palauttamaan takaisin.

Sitäkin kannattaa miettiä.

Sana olkoon vapaa

Elämme poikkeusoloissa.

Elämäämme rajoitetaan monin tavoin – yhteiseksi hyväksi.

Sanotaan.

Pandemian suhteen uskon sen.

Sananvapauden suhteen en usko.

Vallanpitäjillä on aina tarkoitus kontrolloida muita ja siten vahvistaa, ylläpitää ja säilyttää valtansa.

Olen viime aikoina keskittynyt sanan-  ja uskonnonvapauden pohtimiseen ja puolustamiseen.

Se, joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu. Se tarkoittaa sitä, että omakohtainen kokemus auttaa epäkohtien havaitsemisessa ja saa aikaan toimintaa.

George Orwell kirjoitti aikanaan, isoveljestä, kaukovarjostimesta ja uuskielestä. Kuinka oikeassa hän olikaan!

Valta on kielessä. Kielen ja ilmaisun rajoittaminen on sinun vapautesi rajoittamista. Jos et puolusta vapauttaisi, menetät sen.

Orwell sanoi tähän tyylin; jos vapaus ylipäätään merkitsee yhtään mitään, niin sitä, että voit sanoa ihmisille sellaista, mitä he eivät halua kuulla.

Puhe voi olla myös loukkaavaa. Se pitää sietää ja kestää.

Läntisissä liberaaleiksi demokratioiksi kutsutuissa valtioissa elää satoja miljoonia ihmisiä. Meillä on viimeisinä vuosikymmeninä ollut varsin laaja sanan- ja uskonnonvapaus.

Tätä ollaan kovaa vauhtia kaventamassa erilaisella ” vihapuhe ”- lainsäädännöllä.

Satojen miljoonien ihmisten sanan- ja uskonnonvapautta ei helposti voi alistaa rauta- anturan alle. Päämäärän saavuttamiseen tarvitaan varoittavia esimerkkejä, syntipukkeja.

Erityisessä tähtäimessä ovat ympäri Eurooppaa ja läntistä maailmaa tahot ja ihmiset, jotka edustavat ns. klassista kristinuskoa.

Englannissa saarnaaja Franklin Grahamin esiintymistä yritetään rajoittaa. Ruotsissa aborttia vastustavia kätilöitä ei päästetä töihin. Suomessa valtakunnansyyttäjä tutkituttaa kansanedustaja Päivi Räsäsen vanhaa pamflettia…

Samaa ” vihapuhe”- korttia käytetään mm. maahanmuuttoa kritisoivia poliitikkoja vastaan. Puhutaan islamofobiasta, homofobiasta…kas kun ei kristofobiasta.

Varoittavat esimerkit toimivat pelotteena, pyrkimys on saada ihmiset itsesensuurin kautta hiljaiseksi.

Tähän ei pidä alistua.

Meitä elää länsimaissa satoja miljoonia vapaita ihmisiä, joiden on puolustettava sanan- ja uskonnonvapautta. Sen hinta on maksettava.

Omalla kohdallasi se merkitsee sitä, että siedät sinuun ja mielipiteisiisi ja uskomuksiiisi kohdistuvaa (  myös epäreilua ) arvostelua.

Jos ja kun haluamme sanan- ja uskonnonvapauden vallitsevan koko maailmassa, on meidän puolustettava sitä omassa maassamme.

Natsismi ja kommunismi eivät siedä sananvapautta. Mikään totalitarismi ei siedä sananvapautta.

Minä siedän, sinun on siedettävä. Siitä syntyy meidän sietäminen.

Muut vaihtoehdot ovat huonompia.

Pandemia  ja poikkeustila näyttävät meille konkreettisesti, mitä vapauteemme puuttuminen tarkoittaa. Toivottavasti se auttaa meitä ymmärtämään sanan- ja uskonnonvapauden arvon.

Se olisi onni onnettomuudessa.

Timo Soinin virallinen verkkosivusto