Missä EU, siellä ongelma, on kaikkien aikojen ikivihreäni.

Keksin sen Maikkarin pressanvaalitentissä vuonna 2006.

Miten on?

EU: han on menestystarina vailla vertaa, rauhanprojekti, yhteisömenetelmällä vakautta tuottava monenkekseisen yhteistyön kaunein kukkanen, johon post- moderni uskonsa menettänyt länsimainen liberaalivätys asettaa toivonsa ja toiveensa.

Mikäli objektiivinen tarkastelu ei vahvista EU: n voittokulkua, niin virkamiehen uskonpuutteen vuoksi projekti ei sakkaa. Edes Leineperin aukion herätysteltasta ei saa sellaista eksistentiaalista hurmosta aikaan , jonka Suomen ensimmäinen EU- puheenjohtajuus talletti järjestelmäuskovaisten sieviin sydämiin. Se kulkee mukana krematorioon asti.

Brexit on päällä, Italian budjetti ja velka repsottavat , Visegrad- maiden  oikeusvaltiotilanne kummastuttaa, Pariisissa palaa, maahanmuuttopolitiikasta ei saada sovittua, Kreikan ” takuudet”, USA: n ja EU: n vapaakauppasopimus kyntää Atlantin aalloissa…

Eihän EU häävisti toimi. Olin ja olen ollut oikeassa.

Kaikki ei kuitenkaan ole huonosti. Kun katsoo maailmaa, jossa ei ole tämänkään vertaa yhteistyötä ja vaikeuksia, tilanne on huonompi.

Eurooppa on maailman mittakaavassa  paras paikka asua. Suomi paras kaikista. Kirjoitti Demari, mitä hyvänsä.

Annoin Al- Jazeera kanavalle 45 minuutin haastattelun keskiviikkona. Sen jälkeen mietin EUrooppaa. Ongelmineen kaikkineen.

Taivasta tänne maan päälle ei saa. Eikä tarvitsekaan. Kunhan saisi edes siedettävät olot. Kaikille. Säätyyn ja syntyperään katsomatta.

Kävin Narinkka- torilla Sinisten teltalla. Minulle tuli juttelemaan korvaushoidossa oleva keski- ikää lähestyvä asunnoton mies. Käytiin hyvä keskustelu. Surku tuli, mutta tapaamisesta hyvä mieli jäi, kun Jouluksi kuitenkin Forssaan äidin luo.

Katsoi minua, ministeriä, vailla katkeruutta. Se jäi mieleen. Hänellä oli antaa paljon enemmän kuin vakivalittajilla. Hän kuunteli.

Minä uskon EU: ta suurempiin voimiin, mutta siedän sitäkin. Ihmisen yrityksenä tehdä jotakin yhdessä  ongelmista huolimatta.

Pekka Haavisto pelasi aikanaan presidentinvaaleissa taitavasti Teuvo Hakkarais- kortin.

Perussuomalaiset oli tuolloin toisenlainen puolue kuin nyt.

Omat vetivät Pekka Haaviston kölin ali alta ohmin, kun hän lonksutteli hallitusovea Perussuomalaisille.

Pekan selkä suoristettiin minuuteissa.

Kieltämättä loogista.

Vihreät olivat sekä etukenossa että etunenässä antamassa minulle potkuja ministerin tehtävistä elämää puolustavan maailmankuvani vuoksi.

Perussuomalaiset ovat siirtyneet Soinin jälkeiseen pakanapopulismin kauteen, jossa kristinusko ei enää häiritse puolueen kannanmuodostusta ihmisarvokysymyksissä.

Nyt kun Ville ” en kadu mitään ” Tavio on kristillisdemokraattien suosikkiedustajana yhteisessä vaaliliitossa, suosittelen samaa selän suoritusta heille.  Aika ja Israelin ystävät hoitavat.

Pekka Haavisto on ykkösluokkatason taitava poliittinen peluri. Hän kokeili kepillä jäätä. Saadessaan kepistä, hän korjasi asennon ja siinä samassa sai jo Halla- ahon kumartamaan vihreiden suuntaan. Maahan asti. Heti aamusta vielä tyynynkuva poskessa.

Ihmekös tuo. Haaviston puheenjohtaja- aikoina Halla- aho taisi äänestellä vihreitä.

Erinomaisen hyvää viikonloppua kaikille. Oli oikein piristävä perjantaiaamu. H ja H tarjosivat makeaa mahan täydeltä.

Perussuomalaiset, puolue, jonka perustin luisuu kohti rappiota.

Tänään kansanedustaja Ville Tavio mitä ilmeisimmin myös tupakoi piirinsä vaaliliiton kristillisdemokraattien kanssa Natsi- Saksa puheillaan Eduskunnassa.

Tavio puhetta en tässä ryhdy enemmälti ruotimaan. Potaska ei pöyhien parane. Eikä Tavio taputtelemalla. Ainoa tunne on myötähäpeä.

Sen sijaan on pakko kysyä; aikovatko Kristillisdemokraatit purkaa Perussuomalaisten kanssa solmimansa vaaliliiton Varsinais- Suomessa?

Vai aikovatko he olla pönkkäämässä Ville Tavion pääsyä Eduskuntaan?

YLE: n uutinen vaaliliiton solmimisesta 11.10.2018 kertoi Kristillisdemokraattien puoluejohdon suositelleen Perussuomalaisten valintaa.

Olen arvostanut Kristillisdemokraatteja muuan muassa elämää puolustavasta linjasta. Nyt on pakko kysyä, miten Natsi- Saksa puheinen edustaja sopii vaaliliittokumppaniksi?

Seuraa rahaa – Follow the money.

Vallanpitäjä haluaa määrätä sinun asioistasi ja rahoistasi.

Tietysti sinun omaksi parhaaksesi.

Kansanmiehen kannattaa olla tarkkana, kun rahasta puhutaan, koska silloin puhutaan sinun rahojesi käytöstä ” yhteiseksi hyväksi”.

Päävaihtoehdot ovat: Poliittinen päättäjä määrää minne rahasi menevät tai sitten päätät siitä itse.

Meille tarjotaan lisää veroja milloin minkäkin hyvän asian varjolla. Tällä hetkellä ilmastonmuutos kelpaa kaikkeen rahastamiseen. Tärkeä asia. Kyllä. Luuleeko joku, että ” ilmastopotti ” on kustannusneutraali? Ei se ole. Yksi maksaa enemmän kuin toinen. Niin se on aina.

Siksi:

Oikea kysymys on , minne rahasi menevät? Kuka ne saa? Mitä niillä tehdään? Mitä niillä ohjataan? Kuka ohjaa ja ketä ohjataan?

Jos et pidä uutisesta, se on valeuutinen.

Jos et pidä politiikan sisällöstä, se on populismia.

Populismilla pelottelu on poppamiehellä pelottelua. Media on turvoksissa populismista. Hyvin harva populismista hokeva papukaija ymmärtää sanasta, termistä, historiasta tai tutkimuksesta yhtään mitään.

Se ei tahtia haittaa. Populismi myy eli seuraa rahaa. Populisti myy, klikkauksia sataa, mainontaa. Siinä on median moraali. Muuta ei ole.

Monimutkaisessa maailmassa yksinkertainen on arvokasta.

Ei se kallista ole, jos sen rahalla saa. Ymmärrät, kun mietit hetken.

Voitko Sinä luottaa muihin ihmisiin ja voiko Sinuun luottaa?

Muista! Vääryyteen sortunut ihminen on sisäisesti heikko.

Mitä maksaa päivä mielenterveyttä? Sille ei ole hintaa. Mutta Sinä maksat! Rahatta ja hinnatta.

Minulla on pienviljelijän sielu. Yhteiskunnan valta ja rahan valta on sama asia nuttu nurinpäin käännettynä.

Seuraa minne rahat menevät ja päätä itse.

Kansanmiehen faktantarkastus.

AKK.

Ei ole samantekevää Suomenkaan kannalta, kuka johtaa Saksassa CDU- puoluetta, saatikka kuka on tuleva liittokansleri Angela Merkelin jälkeen.

Annegret Kramp- Karrenbauer on sosiaalikonservatiivi, mikä on tietenkin hyvä asia. Se on muuten Euroopassa nouseva trendi, vaikka median liberaalimöykästä muuta voisi päätellä.

Ranskassa keltaliivit eivät ole liberaaleja. Vanha opiskelutoveri Seppo Varjus Ilta- Sanomissa tuon jo totesi. Totesi muutakin.

Diesel, ruoka, perinteiset arvot. Ne ovat syvävirtaa. Kevytlevitettä käytetään kaikkien maitten ” Kallioissa ”. Ei elämä siellä ole.

AKK on paljon vartijana. Ensin omassa puolueessaan, sitten Saksassa. Saksan  ja Ranskan yhteistyössä. Euroopassa. Suhteissa USA:an ja Venäjään.

Suomi- Saksa- suhde on meille olennainen tärkeä, Ei se ole huono lähtökohta, jos Saksan päässä meillä on kumppanina kunnon sosiaalikonservatiivi. Ymmärtää kestävien rakenteiden päälle.

Annetaan mahdollisuus. Sympatiaa.