Hallituksessa voi vaikuttaa. YLE- vero poistui 400,000 pienituloiselta.  Näitä tekoja varten hallituksessa ollaan. Ulkopuolelta ei päätöksiä tehdä. Kannattaa voidaan.

Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa mitataan gallupeissa eduskuntaryhmien  kannatusta. Tai siis yhden runsaan viikon vanhan eduskuntaryhmän. Muut kyselyn kohteet olivat puolueita.

Yle mittasi Uudelle Vaihtoehdolle 2,3 %, Helaingin Sanomat Siniselle Tulevaisuudelle 3,9 %. Onko tämä nyt sitten tulkittava, että kannatus nousi nimenmuutoksen myötä…höpö höpö. Puolueiden kannatusta voi mitata vasta sitten, kun on olemassa puolue.

Johdin Perussuomalaista puoluetta yli kuusi vuotta, siis noin 2000 päivää, ennen kuin sen gallup-kannatus puhkaisi 3 prosenttia. Nyt olen rivimies eduskuntaryhmässä, jonka kannatus on Ylen Gallupissa 2,3 % ja Sinisessä Tulevaisuudesa Hesarin mukaan 3,9 %. Kaikki tämä kymmenessä päivässä.

Gallupviihdettä koko rahalla.

Kävin tänään puhumassa Karjalaisten kesäjuhlassa Jyväskylässä , joka pidettiin samaisessa Paviljongissa kuin puoluekokous viime lauantaina. Yleisöäkin oli saman verran, ehkä jopa hieman enemmän.

Paluu Paviljonkiin oli hyvä kokemus. Karjalan heimo otti avosylin vastaan. Eivät kyselleet vaan halasivat.

Pidin juhlapuheen, joka löytyy Ulkoministeriön sivuilta.  Puhe taitaa olla parempi kuin viikkoa aikaisemmin pitämäni. Ainakin vastaanotto oli.

Juhla oli hieno ja arvokas tapahtuma, ohjelma loistava. Aino Suholan verbaalinen iloittelu sai nauramaan vedet silmissä. Karjalainen kulttuuri näytti voimansa. Suuruutensa ja sylinsä.

Kotitaipaleelle sain karjalanpiirakoita ja matkasiunauksen. Nyt minulla on Paviljonkista hyvä muisto. Se jää päällimmäiseksi.

YLE on tehnyt ison jutun minusta Maailmanluokan pelurina omille nettisivuilleen.

Korjaan yhden karkean virheen, se ei merkitse sitä, etteikö niitä olisi enemmänkin.

Jutussa väitetään, että poistuin nöyryytettynä Jyväskylästä jo lauantaina.

Se ei pidä paikkaansa.

Osallistuin sunnuntaina puoluekokouksen aamuhartauteen. Se on perinne, josta pidän kiinni.

Tämän jälkeen oli vielä ministerien kyselytunti, johon osallistuin yhdessä kaikkien ministerien kanssa.

Kyselytunnilta poistuin hotelliin. Kysykää vaikka Iltalehden Tommi Parkkoselta, hän tepasteli rinnallani hassuissa tennareissaan ja uutisoi ilmeisen tärkeänä  pitämäänsä asiaa, että poistuin sieltä takaoven kautta, joka sekään ei mennyt aivan nappiin.

Toivon, että YLE niin sanotusti ” päivittää” sivunsa.

Näitä tarinoita tehtaillaan nyt joka toimituksessa. En minä niitä tästä eteenpäin ryhdy kommentoimaan ja antamaan haastatteluja.

Jos Kummisetä- juttuja kaipaa, niitä löytyy leffoista: ” Just when I thought I was out, they pulled me back in.”

Koitetaan pysyä reaalimaailmassa. Vaikka klikkauksia pitäisi saada ja mediaa myytyä.

Viimeaikaiset tapahtumat hämmentävät rehellistä osaa Perussuomalaista kenttää, jota on paljon.

Puhelimeni soivat jatkuvasti, sähköposti laulaa. Saan paljon tukea. Moni tajuaa, että aika paljon on pielessä, kun minä jätän perustamani puolueen. Se ei ole pikkujuttu.

Saamani viestit ovat selvät. Oikea tieto puolueen kaappauksesta on monille tosiasia. Puoluevaltuustovaali avasi silmiä. Suomen Sisun junttaporukka aikoi mielivaltaisesti muuttaa piirijärjestöjen yhteisesti sopiman listan. Teki se paljon muutakin. Ja pitkän aikaa.

Menettely oli niin härski ja hävytön, että tulkinnalle ei jää mitään sijaa.

Ikävä kyllä Perussuomalaiset ei ollut enää se sama puolue, kuin ennen puoluekokousta. Kyse ei ole henkilövalinnoista vaan kuukausien jopa yli vuoden salaisesta organisoidusta junttatyöstä suljetuilla keskustelupalstoilla. Hommaforumi on luku sinänsä. Se onnistui jo vuosia sitten tekemään monista mediaihmisistä niin sanottuja hyödyllisiä idiootteja. Ja pyöritys jatkuu.

Totuudessa on se hyvä puoli, että se murtautuu aina esiin, kaivaa sen kuinka syvälle hyvänsä.

On hyvä, että tuo viha kohdistuu minuun. Se on oikea osoite. En koskaan ajanut näiden palstanpitäjien asiaa. Noloa sen sijaan oli se, että ilmoitin jo maaliskuun  alussa, etten ole ehdolla. Miksi poislähtevää piti mustamaalata? Siksi, että kyse ei ollut pelkästään minusta vaan koko SMP- taustasta. Se haluttiin häpäistä.

Viime päivien tapahtumat saavat aikaan kaiken maailman agenttitarinoita. Niitä myydään ja niillä myydään. Medialla on tehtävänä tuottaa voittoa. Kyllä osa siellä on totuudenkin perässä.

Runsaan viikon takainen plokini on kirvoittanut paljon puhetta. Se oli kova teksti. Sillä oli sijansa.

Juudas meni ja hirtti itsensä. Minä kävelin ulos vallatusta kodistani. Omin jaloin, taakseni katsomatta.

Oli tiukka työpäivä.

Alkuillasta luin nettilehtiä. En löytänyt itselleni yhtään uutista.

Poliitikko ja politiikka elävät julkisuudesta. Julkisuus tekee rahaa poliitikoilla. Ei meistä muuten kirjoitettaisi.

Tilanteemme muistuttaa kesää 2003, jolloin Tony Halmeesta piti olla juttua joka päivä. Kun asiapuolen eväät loppuivat, keksittiin lisää.

Niin se tässäkin tapauksessa menee.Viikkojen vatulointia riittää siihen saakka kun klikkausta riittää.

En aio vastata arvostelijoille mitään. Ihmiset ovat paljon viisaampia kuin yleisesti ymmärretään. Kannattajani eivät selityksiä kaipaa ja vastustajat eivät niitä usko.

Tapasin eilen pesäpallomatsissa valtiopäiväneuvos Raimo Vistbackan. Miehen, joka piti puoluetta pystyssä Eduskunnan istuntosalissa yksin kahdeksan vuotta. Ilman häntä ei koko puoluetta olisi. Joten. Pientä kunnioitusta. Käenpojat.