Kreikan vaalit olivat äärivasemmiston riemujuhla.

Kun kansan lisäksi unohdetaan järki on tulos tässä. Syy on vanhojen valtapuolueiden ja tuhoisan tukipakettipolitiikan.

Vasemmistoliiton sisarpuolue istuu Euroopan parlamentissa lukuisten kommunistipuolueiden ja äärivasemmiston ryhmässä.

Kumppaneina ovat mm. Portugalin kommunistipuolue ja Irlannin Tasavaltalaisarmeijan poliittinen siipi Sinn Fein. Saksalaista näkökulmaa tuo DDR: stä tutut kommunistit.

Näin kävi, koska suuri raha, saksalaiset ja ranskalaiset pankit pelastettiin. Tilalla on nyt eurooppalaisten veronmaksajien rahat. Ei hätää. Sinä maksat.

Perussuomalaiset ovat olleet koko ajan oikeassa.

Kun tähän vielä lisätään setelikoneen pyörittäminen on soppa valmis. Rahat menevät sijoitusmarkkinoille ja  EU: n ulkopuolelle.  Uutta kuplaa puhalletaan.  No euro devalvoituu( se on nyt hyvä), silloin kun markka devalvoitui…( se oli paha). Voi prkl tätä ihmisen tyhmyyttä. Hölmöt erotetaan  taas heidän rahoistaan.

Ei mitään uutta auringon alla.

Luottamus on kaiken perusta.

Menetettyä luottamusta on vaikea, miltei mahdoton palauttaa.

Olen  tästä asiasta sekä tarkka että jyrkkä.

Seuraavat tapaukset  askarruttavat minua. Helsingin Sanomat kertoi ansiokkaassa artikkelissaan viime sunnuntaina STX- tarinaa. Lehdessä todettiin vuoto, jossa joko virkamies tai poliitikko on syyllistynyt rikokseen vuotaessaan salassa pidettäviä tietoja. Viikko on kulunut, eikä asiaa tutkita. Miksi ?

MTV: lle vuodettiin tietoja Suomeen kohdistuneesta vakoilusta.  Tutkinta on ilmeisesti päällä.Onko tuloksia? Missä mennään?

Suomi oli saanut USA: lta suullisen kutsun yhteisiin harjoituksiin. Nyt tuo tuli jo kirjallisenakin. Suullisesta kutsusta ei pukahdettu – paitsi Helsingin Sanomille. Miksi tieto ei kulje? Paitsi mediaan.

Matti Vanhanen, Ilkka Kanerva ja Vesa-Matti Loiri on merkitty poliisin epäiltyjen rekisteriin. Miksi he ovat siellä? Ja kuka asian on vuotanut? Sekin on rikos. Koko vyyhti on syytä perata.

Vuotaminen on vastenmielistä. Se voi myös olla rikollista.

Minulta on kärtetty vuosien varrelta monenlaista tietoa. En juokse kysymyksiä pakoon. Vastaan, kun kysytään.  En ole Juudas. Luottamuksellisia tietoja en vuoda. Tämän tietävät kyselijätkin. Viime aikoina ei ole kysytty. Miksi? Sanon, että yllytätkö sinä minua rikokseen…siihen loppuu utelu.

Kävin tänään puhumassa politiikkaa Vihdissä. Myöhemmin ehdin piipahtaa myös Vermossa. Kummassakin paikassa oli monta hienoa kohtaamista. Perussuomalaisten kenttäväen ja kansalaisten tapaaminen antaa aina voimaa ja intoa.

Kreikan tilanne puhuttaa. Moni miettii, miten Suomen lainaamien rahojen käy. Ja mihin kaikki rahat ovat menneet, kun Kreikalla on kaikista tukipaketeista huolimatta enemmän velkaa kuin koskaan aiemmin.

Viesti kentältä on selvä: hyvä, että teette sen välikysymyksen. Haluamme tietää, millaisessa tilanteessa olemme.

Myönnän, että koen välillä turhautuneisuutta Kreikasta puhuttaessa. Minä ja Perussuomalaiset olemme olleet koko eurokriisin ajan oikeassa. Miksi sen myöntäminen on niin vaikeaa?

Kun Timo Soini sanoo, että Kreikan tukipaketeilla pelastetaan saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja, häntä syytetään populismista ja heppoisasta huutelusta. Kun Erkki Tuomioja sanoo täsmälleen saman asian, hän on syvällinen ajattelija, joka esittää viiltävän tarkkaa analyysia.

Kun vuonna 2010 sanoin, että Kreikka on laitettava velkasaneeraukseen ja että EU:n tukipakettipolitiikka on järjetön, sääntöjen vastainen ja Suomelle haitallinen, minua syytettiin populismista ja vastuun pakoilusta.

Tästä hyvänä esimerkkinä on Huomenta Suomen haastattelu, jonka ystäväni löysi arkistojen kätköistä ja lähetti minulle saatteella: ”Katso tämä, Timo. Sinä olet kaukonäköinen kaveri.”

http://tinyurl.com/39cakoq

Kun nyt viisi vuotta myöhemmin muistutan, että minä ja Perussuomalaiset tiesimme kriisinratkaisussa valitun tien vääräksi jo heti alussa, minua syytetään jälkiviisastelusta. Ja jälleen esittämäni mielipiteet tuomitaan populismiksi. Milloin saa olla oikeassa?

En minä huvikseni toista sitä, että olen ollut eurokriisin suhteen koko ajan oikeassa. Toivon vain, että tosiasiat tunnustettaisiin.

Arvon mekin ansaitsemme.

Jussi Halla-aho päätti jäädä Brysseliin. Puolue tarvitsee häntä siellä.

Päätös oli hänen omansa. Hän ei kertonut minulle ennakkoon, enkä minä kysynyt.

Jussi perusteli päätöksensä halla-ahomaisesti. Analyyttisesti ja selvästi. Harkitusti.

Aavistin Jussin päätöksen, vaikka en sitä tiennyt. Uskon, että hän kertoi julki sen, mikä hänen pohdintansa oli. Jussi ei pelaa poliittista peliä. Hän ei pidä siitä, eikä oikein osaakaan.

Päätöksen mukaan mennään, sitä kunnioitetaan ja siihen sopeudutaan.

Toinen euroedustajamme Sampo Terho on sen sijaan Helsingissä ehdokkaana. Uskon, että hänellä on hyvä mahdollisuus menestyä. Minä tuen kaikkia Perussuomalaisia ehdokkaita jokaisessa vaalipiirissä.

Noudatan aina puolueen linjaa ja vaaliohjelmaa. Siitä ei kenenkään tarvitse olla huolissaan.

Perussuomalaiset on paras vaihtoehto meille suomalaisille – myös maahanmuuttoasioissa.