Olen kristitty. Kidutetun miehen todistaja. Yksi, mutta en yksin.

Sain muutamia kutsuja puhua kesäjuhlissa. Hengellisissä ja hengettömissä. En mennyt tänä kesänä.  Saarna syntyi silti. Siitä seuraavat rivit. Sellaisia kirjoittelen, Pääsiäissaarnan julkaisinkin.

Kristus kuoli kidutettuna, runneltuna miehenä. Totuuden tähden.

Hän kävi vallasväen ja joidenkin muiden hermoille. Puhui synnistä ja sen seurauksista. Pelastuksesta ja tiestä. Itsestään. Ovesta uuteen maailmaan, jossa ei ole tuskaa ja valheita.

Hieman ennen häntä väkeä kokosi ja kastoi Johannes Kastaja. Huutavan ääni erämaassa, joka menetti päänsä arvosteltuaan hallitsijaväen haureutta. Tiedämmekö me nykymaailmassa edes mitä haureus tarkoittaa?

Koska viimeksi joku pappi on julkisesti saarnannut haureudesta? Johannes Kastaja katsoi sen ongelmaksi silloin, onko se ongelma enää vai katkesiko kaikki tuo kaulan mukana? Pään vieriessä pärekoriin.

Kristus tiesi, mikä häntä odotti. Johannes Kastaja menetti päänsä tuodessaan turmeluksen esille.  Jokapäiväisen elämän, sellaisena kuin sen kaikki tiesivät olevan, mutta kukaan ei tohtinut sanoa tai ei kertakaikkiaan välittänyt, piitannut pätkän vertaa.

Tulla ja sanoa, että Minä olen tie, totuus ja elämä , on vahvaa ruokaa. Kukaan ei tule Isän luo kuin minun kauttani. Se on kovaa puhetta. Kenen korvat sitä kestää kuulla?

Tajuta olla Jumalan lähettämä. Jumalasta lähtöisin. Pyhä kolmiyhteinen. On siinä ollut paikka asetella paula- anturoita jalkaan  ja lähteä saattamaan Sanaa.

Ensin maailma hurrasi. Ja maailman lapset. Toisiko tämä minulle apua, hetken helpotusta. Maallista hyvää tai peräti mammonaa. Olisiko Messias, joka tekisi meistä suuria?

Kaikki päätyi Golgatalle. Ruoskittuna, kidutettuna miehenä. Pappien painajainen oli saanut loppunsa valloittajamaan viranomaisten teloittamana.

Siinä roikkuu teidän sankarinne.  Kidutettu mies.

Tässäkö se on maailmanhistorian suurin hetki? Sehän on aivan pähkähullua.

Tähän sinä Kristitty uskot. Eikö olekin vapauttavaa? Sinä uskot, etkä järkeile. Uskot uskomattomaan tarinaan, kidutettuun mieheen, joka ei ristiinnaulitsijoiden mielestä pystynyt itseään auttamaan, mutta hän auttaa sinua.

Jos hän olisi ristillä auttanut itseään, ei hän voisi nyt auttaa sinua, sillä Hän ei olisi syntien sovittaja. Kertakaikkinen ja riittävä uhri.

Maailma menee menojaan. Voiko todella olla niin, että totuus pääsi irti Jerusalemissa pari tuhatta vuotta sitten? Entä kaikki muu? Monet uskonnot, uskottomat, tieteet, taiteet, tietokoneet…kabbalat ja kapiset luut.

Sinulle käy uskosi mukaan.

Usko kidutettuun mieheen. Kristukseen. Tuskan hetkellä sano,  auta minua epäuskoista. Auta minua, multamajaa, auta meitä.

xxx

Olen nyt pari viikkoa kesälomalla ja pidän paussia plokista ja politiikasta. Avaan siipeni ja annan auringon paistaa. Pelotta.

Elämän opetus suomalaisissa olosuhteissa. Tuumaustunti on (työ)päivän  tärkein tunti.

Olen ollut neljä vuotta Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja ja runsaat kolme vuotta ulkoministeri. Parissa turvallisuuspoliittisessa seurantaryhmässäkin on tullut istuttua. Olin Europarlamentissa ja Eurooppaministeri , pari vuotta kutakin.

Kun asioista jotain sanoo, on syytä miettiä, mitä sanoo, miten sanoo ja mitä jättää sanomatta. Jotta sanalla on sanotussa painoa.

Bengt Holmström puhui mielenkiintoisia Saska Saarikosken haastattelussa; liika avoimmuus ja läpinäkyvyys kannattaa miettiä tarkkaan. Asioita ei päätetä sosiaalisessa mediassa, vaikka ne sinne usein päätyvät.

Se, että Suomi isännöi Helsinki2018 kokousta oli hyvä asia. Suomella oli hyvät tapaamiset ja hetki oli meille hyödyllinen.

Mitä muuten tapahtui ja mitä kaikkea siitä seuraa on vakaamman pohdinnan ja mietinnän paikka. Siihen kaikkkeen me emme olleet vaikuttamassa, mutta kokouksen seuraukset vaikuttavat meihin.

Jokaisella ihmisellä on mielipide. Olisin aika varovainen tarjoamaan mielipiteitä ” analyysina ”.  Monenlaista sekametelisoppaa on pantu eetteriin tapahtuminen kulusta. Kirjoittaa ja puhua asioista ei ole sama asia kuin tietää asioista.  Usein on vaikeinta olla hiljaa silloin , kun tietää enemmän.  Kiusaus briljeerata on suuri.

Herra näkee kyllä. Siksi hyvää kannattaa tehdä myös salassa.

Ei pidä kuvitella maailmaa mieleisekseen, kun se ei sellainen ole.

Joka asiassa haetaan voittajia ja häviäjiä, totuus on usein ensimmäinen uhri. Se, mikä myy, painetaan.

Tosiasia on, että Venäjän ja USA: n suhteet eivät ole hyvällä tolalla. Sen toteavat maat itsekin.  Pitääkö asialle tehdä jotakin? Kyllä, jos tilanteeseen halutaan parannusta.

Siksi on hyvä, että puhutaan.

Me suomalaiset puhumme muille maille dialogin tärkeydestä. Joskus on syytä muistuttaa toisiamme samasta asiasta. Tässä maassa on paljon yksin- ja ohipuhumista. Pitää elää niin kuin opettaa.

Menen huomenna Poriin Suomi- Areenaan puhumaan Ulkoministeriön tilaisuuteen. Mitä sanon siellä? Sitä mietin uidessani Rautavedessä. Mietin myös sitä, mitä jätän sanomatta.

Haluan kiittää Ulkoministeriön väkeä Helsinki2018 kokouksen järjestelyistä. Työtä oli paljon ja toimeksianto oli vaativa ja kaiken suunnittelun ja toteuttamisen piti käydä nopeasti.

Onnistuimme.

Tunnen tästä suurta iloa ja kiitollisuutta.

Sain tarpeelliset tiedot ja briefit reaaliajassa. Minun ei tarvinnut järjestelyistä murhetta kantaa. Tiesin, että osaatte. Luotin, enkä suotta.

Hyvin teitte.

Oli mukava istua viestintätiimin kanssa Finlandia- talon takana tunnin verran maanantaina kaiken tapahtuneen jälkeen.  Teidän jälkipörinää oli kiva kuunnella.

Olitte hyvällä tuulella hyvästä syystä.

Näin syntyi muistoja.

Julkisuutta ei voi hallita. Itseään voi.

Ei tullut Soinista pankkiiria.

Ei vaikka nimeltä mainitsematon iltapäivälehti repi ” riihikuivaa” moneen otteeseen kansilla ja lööpeillä.

Agenttitarina petti.

Nyt, kun pankkiasiat on käsitelty, kuluiko painomustetta?

Ei litraakaan.

Mitä tästä pitää ajatella?

Älä ole lapsellinen.

Ei valheilla ole omaatuntoa.

Ystäväni Boris Johnson päätti jättää Britannian ulkoministerin tehtävät.

Kukaan ei ole näissä hommissa ikuisesti.

Minulle jäi yhteisistä ulkoministeriajoistamme monta hyvää ja hauskaa muistoa. Muutama ratkiriemukaskin.

Mieleenpainuvin asia on viime Juhannukselta.

Niistä lisää, jos/kun aikanaan omista ministeriajoistani jotakin kirjoitan.

Toivon ” Bojolle ” kaikkea hyvää. Tiedän, että hänestä vielä kuullaan.

Samalla toivotan menestystä uudelle ulkoministerille Jeremy Huntille.  Suomen ja Britannian suhteet ovat hyvällä tolalla.

xxx

Britannian lehdistö on lievästi sanottuna monipuolista. Sain tänään jälleen asiasta omakohtaista kokemusta.

Onneksi avustajani oli tuttuun tapaansa hereillä.

Oxfordmail julkaisi jokunen tunti sitten verkkosivuillaan jutun, jonka mukaan olisin helmikuun 4. päivä vuonna 2016 törmännyt Timothy Hook- nimiseen mieheen moottoripyörällä Thaimaan Phuketissa.

Juttu ei pidä paikkaansa. En ole koskaan käynyt Phuketissa ja tuona väitettynä päivänä olin työtehtävissä Yhdysvalloissa Washington D.C:ssa.

Näinä netin ja somen aikoina, kaikki uutiset, myös valheelliset, leviävät nopeasti. Siksi päätin tästä plokissa mainita.