Kaikki kirjoittajan Timo Soini artikkelit

Kepun puoluesihteeri

Kepu pitää puoluekokouksensa lauantaina Turussa.

Olli Rehn nimitetään presidenttiehdokkaaksi. Ihan hyvä ehdokas hän on. Olen tuntenut Ollin jo vuodesta 1983.

Tämän plokin viesti on puoluesihteerin tehtävän tärkeys.

Olin SMP: n puoluesihteeri 1992-1995.

Ensimmäisen kerran olin eduskuntavaaleissa ehdokkaana 1983. Kepun puoluesihteerinä oli tuolloin Seppo Kääriäinen.

Pääsin Eduskuntaan 2003, Kepun puoluesihteerinä oli Eero Lankia.

Pääsin Euroopan Parlamenttiin 2009. Kepun puoluesihteerinä oli Jarmo Korhonen.

Miksi mainitsen nämä kolme nimeä? He olivat eri aikoina minulle kova vastus. Kepu oli pääkilpailija ja nämä miehet onnistuivat olemaan, jos eivät tulppana, niin merkittävänä hidasteena SMP: n ja Perussuomalaisten nousulle.

Jytky tuli 2011 ja siitä lähtien Perussuomalaiset on ollut isompi tai pienempi harmi Kepulle. Minulla tai ilman minua.

Arvostan politiikan käsityöläisiä. Riippumatta siitä pidänkö heistä henkilöinä tai en. Ammattimies on ammattireiska. Nämä olivat ja ovat. Nimenomaan puoluesihteerinä.

Kepun laiva kyntää nyt syvällä.

Valittavana on puoluesihteeri. Suuret ovat saappaat.

Minulla ei ole äänioikeutta Kepussa. En tunne näitä ehdokkaita, enkä ota heihin kantaa, sillä asia ei minulle kuulu. Valittavalle toivon kyllä kohtuullista menestystä, sillä Suomessa on aika monta huonompaa vaihtoehtoa kuin Kepu.

Sitä ihmettelen, ettei tuo legendaarinen tehtävä kiinnostanut useampia hakemaan puoluesihteerin paikkaa. Miksi ei, mistä se kertoo ja mitä merkitsee? Nyt ja tulevaisuudelle.

Farisealaisuus, Kepun hetki ja lukuvinkki

Oikeistohallituksella on oikeistolainen budjetti, ei siitä sen enempää.

Sipilän hallitus ei ollut oikeistohallitus.

Oikeistohallitus leikkaa raakasti, ministerit ja suurituloiset eivät osallistu talkoisiin vaan verohelpotuksiin.

Sipilän hallituksen ministerit leikkasivat omia palkkojaan ja maksoivat solidaarisuusveroa. OrPon  Oikeistohallitus ei tee kumpaakaan.

Antti Rinteen punavihreä hallitus lopetti ensi töikseen ministerien palkanalennukset, joista Riikka Purra totesi vuonna 2019 seuraavaa:

” Enemmänkin linja näyttää olevan rikkaille reippaasti ja köyhillekin vähän. Harva saa tässä maassa haaveilla tuollaisista palkankorotuksista. Mikäli oikeistohallituksen ministerit kykenevät tulevat toimeen vähemmällä, vasemmistokeskustahallituksen voisi kuvitella kykenevän samaan. ”

Farisealaisuus on huipussaan!

Se oli nimenomaan Perussuomalaiset, jotka ajoivat Sipilän hallituksessa ministerien osallistumisen talkoisiin. Nyt on takki kääntynyt ja linja muuttunut. Kokoomus ei halunnut sitä silloin, eikä nyt. Silloin kokoomus joutui taipumaan, nyt ei. Nyt ei edes yritetty.

xxx

Toisin kuin luullaan, nyt ei ole SDP: n hetki vaan Kepun hetki.

Suomen kansa ymmärtää, ettei vasemmistolla ole nousun ja kasvun avaimia. Moraalinen pohja repsottaa, eikä vaihtoehtoa ole. SDP jää AY – liikkeen soppatykkien lämmittelybändiksi. Vasemmisto- opposition johto istuu Hakaniemessä, eikä Arkadianmäellä.

Nyt on Kepun hetki.

Jos osataan hoitaa.

Kuka on opposition henkinen johtaja?

Se on ydin.

Kokoomus- hallituksessa on Kokoomus, sen herätysjaos KD ja svensk fraktion RKP sekä hyväuskoiselta wannabe- kokoomukselta vaikuttava PS.

Ei tarvitse olla kaksinen ollakseen parempi.

Tahtopolitiikkaa.

xxx

Lauri Nurmen NATO- kirja kannattaa lukea.

Se on hänen paras kirjansa. Eikä siksi, että olen paljosta samaa maailmaa elänyt vaan siksi, että joku on ollut innostunut, nähnyt vaivaa  ja on uskaltanut kuohuttaa vettä Jerusalemin portilla iänikuisen konsensus – lätinän sijaan.

Sauli Niinistön ja Jussi Niinistön väännöt ja yhteistyö on aikalaiselle mukana olleelle riemastuttavaa mielen virkistystä. Lukuelämystä.

Oikeassa pitää olla oikeaan aikaan.

Jos olet liikaa aikaasi edellä olet väärässä.

Emme me Jussi Niinistön kanssa kaikessa oikeassa olleet, virheitä tuli tehtyä politiikan kyisessä pellossa, mutta ajat eduskunnan Ulkoasianvaliokunnan ja Puolustusvaliokunnan puheenjohtajina sekä ulko- ja puolustusministereinä menivät hyvin.

Muidenkin kuin omasta mielestämme. Kyllä totuuden saa sanoa.

Presidenttipeli lämmittelyvaiheessa

Olin kaksi kertaa presidenttiehdokkaana ja kerran presidenttiehdokkaan vaalipäällikkönäkin . Tiedän asiasta.

Lämmitysöljyt on ajettu.

Vaaleista tulee kiivaat.

Annan jokaisesta ehdokkaat subjektiisen objektiivisen luonnehdinnat, koska olen tavannut heidät moneen kertaan.

Kaikista voin sanoa, että hienoa, kun laitatte itsenne alttiiksi. Kampanja on  enimmäkseen epäkiitollinen ja raaka etenkin läheisille.

Alex Stubb on kuin luotu herraksi. Mainettaan parempi. Kamala arvoliberaali. Oppinut, kasvanut ja kehittynyt. Hallituksessa näin miehen kaikki puolet, niissä oli enemmän hyvää kuin huonoa. Jopa yllätyin. Kokoomusta mahdollisimman pienellä koolla ja mahdollisuudet voittaa.

Olli Rehn. Pätevä. Osaa, on sitkeä, kokenut ja kansainvälinen. Liberaali. Se ärsyttää minua, muttei tarpeeksi. Saattaa olla porukan paras kyseiseen hommaan. Pisti oman uransa katkolle aikanaan Alpo Rusia auttaessaan. Kertoo hyvää luonteesta. Ei osaa itseään kehua, edes aiheesta.

Jutta Urpilainen uhrautuu, koska rakastaa SDP: tä. Jää jälkijunaan, kun aikataulu sakkaa. Harmi. Hyvä nainen. Kestävä ja pestävä. Hyvä pää politiikkaan. Inhimillinen.

Li Andersson. Tarpeellinen tässä vaalissa. Vaikea olisi äänestää, mutta voisin keskustella ja väitellä läpi yön. En pysty häntä pelastamaan, eikä hän minua. Uskon, että hän on sitä, miltä näyttää.

Jussi Halla- aho. Pisteet siitä, että vihdoinkin altistaa itsensä, vaikka tuskin tähänkään projektiin haluaa. Saattaa kokea saman kohtalon kuin minä 2012. Saa puolet puolueen kannatuksesta. Se ei kerro mitään poliittisen linjansa todellisesta kannatuksesta. Ei suostu muotteihin, eikä malleihin. Pelaa oman pelinsä niin kuin pitääkin.

Mika Aaltola. Oikea sitoutumaton. Tekee tälle vaalille suuren palveluksen. Eniten menetettävää ja voitettavaa. Saa kaikki kimppuunsa. Pärjää substanssissa. Poliittista kokemusta ei ole. Halutessaan voi perustaa noin kymmenen prosentin kannatuksen omaavan puolueen tämän vaalin jälkeen. ( paitsi jos voittaa). Siksi muille vaarallinen ja tulee tuntemaan sen nahoissaan mediaa myöden. Nollaa ei koskaan lyödä.

Sari Essayah. Varma. Puoliksi pakko olla ehdolla. Asetelma ei suosi, mutta osaa asiat. Voi vetää nyt kovempaa kuin aikoihin. Kristilliset arvot tulevat luonnollisesti, eivät väkinäisesti esiin.

Hjallis Harkimo. Jokeri, joka voi olla paineettomasti oma itsensä. Osaa puhutella nuoria. Kanavoituuko se ääniksi? Oman tiensä valinnut ja kulkenut. Muut pyrkivät vähättelemään, jota taktiikkaa en heille suosittele.

Paavo Väyrynen. Pelkään pahoin, että nyt kannattajakorttiurakka on liikaa kuten muillekin  puolueisiin lukeutumattomille Aaltolaa lukuunottamatta. Ei pahaa sanaa Paavosta.

Pekka Haavisto. Ennakkosuosikki. Vielä. Paha paikka. Ei kaksi ilman kolmatta. Osaisi homman hoitaa. Leppoisan kuoren alla vaativa ja pikkutarkka persoona. Väsymätön, lujatahtoinen. Kärsimätön pilkunviilaaja . Vihreä liike hupenee, on siitä jo ohi ja yli.

Ketäkö äänestän? Jotakin näistä. Ainakin ensimmäisellä kierroksella.

Persu- kaava toimi

Kannattajasi  eivät selityksiäsi kaipaa ja vastustajasi eivät niitä usko.

Älä valita, älä selitä, älä välitä.

Persu- kaava a la Halal- aho toimi.

Asioita joita ei kadu, ei pidä olla katuvinaan.

Toisin kuin media väittää, se oli rasismi- kohun osapuoli. Ei oppositio.

Persu- kaava teki mediasta osapuolen.

Ei se siitä toimittajien pääkirjoituksilla, analyyseilla ja kommenteilla miksikään muutu. Palstaa ja bittiä pukkaa. Kalliiksi tulisi, jos sen joutuisi rahalla ostamaan.

Me emme vaikene mielenosoitus viimeisteli työn. Mielenosoitus oli nimenomaan hallitusta vastaan, eikä minkään puolesta. Kysy vaikka ensimmäiseltä vastaantulevalta persulta.

Persujen kannatukseen näillä kohuilla ei ole mitään vaikutusta, sillä kaavan mukaan kohut tuovat kannatusta, eivätkä vie sitä. Gallup- tulokset mahtuvat virhemarginaaliin.

Päivi Räsäsen rasismi- puheenvuoro oli ylivoimainen

Kuuntelin kaikki ryhmäpuheenvuorot Eduskunnan rasismikeskustelussa. Myös pääministerin esittelypuheenvuoron.

Päivi Räsäsen puheenvuoro oli aivan ylivoimainen. Tasapainoinen, monipuolinen, asiallisen kiihkoton, historiantajuinen ja piruilematon.

Huutaminen salissa jatkuu debatissa toden teolla ja Hjalliksen jälkeen suljen toosan. Ihminen on jälleen kerran päässyt kykenemättömyytensä tasolle.