Kaikki kirjoittajan Timo Soini artikkelit

Naurakaa välillä – myös itsellenne

Veikko Vennamo sanoi nuorelle Timolle; voitat naurun, voitat asian.

Nauru pidentää ikää on vanha suomalainen sananlasku, jossa on vinha perä. Hyväntuulisuus tarttuu.

Olin viime torstaina kahden luterilaisen papin kanssa syömässä ja me papit nauroimme niin. Se teki hyvää. Mielenterveyttä.

Politiikassa suupielet ovat entistä kireämmällä. Vaalikeskusteluissa ei enää hymyillä, naurusta puhumattakaan. Toreista en tiedä, kun siellä ei ole enää ketään.

Naurakaa välillä – myös itsellenne.

Se on tervettä ja terveellistä. Nauraa voi olematta naurettava.

Tämä aika huutaa toivoa paremmasta. Selviytymistarinoita.

Viha, kosto, pahansuopaisuus, katkeruus ja kauna myrkyttävät ensin mielen ja sitten miehen. Seurauksena on se, että kaikki omat vastoinkäymiset johtuvat muista ihmisistä, huonosta tuurista, epäoikeudenmukaisista pelisäännöistä.

Kaikkeen ei voi varautua, vaikka varautuisi kaikkeen.

Siksi on tarpeen nauraa. Paljon ja pitkään myös itselleen.

Mihin on kiire valmiissa maailmassa?

Ihminen kaipaa lohtua ja hyvää oloa. Hymyä ja kosketusta.

Mitä maksaa päivä mielenterveyttä? Sille ei ole mitään hintaa.

Olin nuorena ujo poika mitä tyttöihin tuli. Muistan lukeneeni naisten lehtiä muuallakin kuin parturissa. Yksi asia niissä kiinnitti huomiotani aina. Kun naisilta kysyttiin , minkälaisen miehen haluaisit, vastaus ei useinkaan ollut tumma ja tulinen tai rikas ja romanttinen.  Sellaisen, joka saa minut nauramaan.

Kyllä naiset tietää !

Abortti ei ole ihmisoikeus

Pääministeri Sanna Marin ei tunne ulkopolitiikan perusasioita.

Hän väitti hiljattain puheenjohtajapaneelissa,  että olen toiminut Suomen ulkopolitiikan vastaisesti toimiessani ulkoministerinä.

Väite on väärä.

Sipilän hallitus antoi oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa, eikä siellä sanota abortista yhtään mitään. Ei mitään.

Sipilän hallituksen selonteossa luki, että Suomi tukee naisten ja tyttöjen aseman parantamista ja lisääntymis – ja seksuaalioikeuksien edistämistä.  Tämän totesi kansanedustaja Päivi Räsänen yksiselitteisesti ja minua tukien Eduskunnassa. Sen mukaan toimin. Aborttia ei siellä mainita. Abortti ei ole ihmisoikeus, oikeus elämään on.

Onko se sattuma, ei ole. En olisi ulkoministerinä selontekoon hyväksynyt mainintaa abortista. Tämä tiedettiin hallituksessa, eikä sitä Kokoomus ja Keskusta esittänyt, eikä eduskuntakäsittelyssä Marin sen paremmin kuin kukaan muukaan sitä oppositiossa sinne vaatinut. Sellaista esitystä Eduskunnassa ei tehty.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa ei määrittele oppositio. Selonteon laatii hallitus ja sen hyväksyy Eduskunta.

Se voi ottaa lujille, mutta edellinen hallitus ja Eduskunta ei linjannut abortista yhtään mitään. Abortti ei ollut osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Minusta tehtiin tukku kanteluita. Oikeuskansleri totesi yksiselitteisesti, että osallistumiseni kynttilävigiliaan ei ollut lain vastaista. Sanan- ja uskonnonvapaus koskee ministeriä.

Vastineeni oikeuskanslerille kannattaa lukea. Puolustin sanan- ja uskonnonvapauttani ja käytin laillisia oikeuksiani. Ei se, että ihmisestä tulee ministeri merkitse sanan –  uskonnonvapauden menettämistä.

Ministerille voidaan aina esittää epäluottamusta. Sen ymmärrän, se on politiikkaa ja syyksi kelpasi kohdaltani kielteinen kantani aborttiin. Yllätys se ei voinut olla, koska koko poliittisen urani ajan olen sen suoraan sanonut ja tunnustanut. Kun minusta tuli ministeri ulkoministeriöön, kaikki tiesivät kantani. Ministeriössä sai vapaasti olla eri mieltä tästä asiasta ministerin kanssa. Ei uhattu potkuilla tai lähettämisellä Ulan- Batoriin.

Ymmärrän, että pääministeri Marin on kanssani eri mieltä elämän pyhyydestä kohdusta hautaan. Niin on moni muukin.

Olen siitä surullinen.

Kun  luottamuksestani Eduskunnassa äänestettiin, silloinen edustaja Marin ja vihreiden Emma Kari äänestivät liian aikaisin ja kirjautuivat poissaolevaksi tässä historiallisessa äänestyksessä.

Kun luottamuksestani äänestettiin,  ei äänestetty siitä hyväksyykö Eduskunta abortin vai ei. Siinä äänestettiin ministerin luottamuksesta. Enemmistö äänesti luottamuksen puolesta.

Olisihan se ollut kummallista jos enemmistöhallitus olisi kaatunut siihen, että ministeri, jonka toimet oli tutkittu ja Oikeuskansleri oli todennut, että lakia ei ollut rikottu, olisi saanut potkut.

Semminkin kun hallituksen tärkeimmässä linjauksessa eli selonteossa ei puhuttu sanaakaan abortista.

 

Papukaijat populismin kimpussa

Populismia. Populismia.Populismia.

Poiliitikot ja media höpöttävät yhtä sanaa kuin vähämielistö.

Populismia ei määritellä. Ei osata. Eikä haluta.

Kirjoitin pamfletin populismista. Se on kansantajuinen selvitys, mitä populismi on, mistä se kumpuaa, miksi se menestyy ja mitkä ovat sen ongelmat.

On jokseenkin uskomatonta, että Suomen kielellä media ei pysty saamaan aikaan yhtä ainoaa kunnollista artikkelia asiasta.

Oheisen pamfletin voi ladata ilmaiseksi  Kunnallisen kehittämissäätiön sivuilta. Sen verran pitää nähdä vaivaa, että sen sieltä etsii ja hakee.

Perussuomalaiset eivät minua kaipaa puolustajakseen, mutta joku raja älyllisellä epärehellisyydellä pitää olla. Perussuomalaisista ei tiedetä Amerikassa juuri mitään, eivätkä Persut ole syypäitä niihin älyttömyyksiin, joita Washingtonissa on nähty.

Jos meinaatte Persut voittaa, tehkää parempaa politiikkaa ( ei pitäisi olla ylivoimaista saati mahdotonta ), älkääkä höpöttäkö yhtä sanaa.

Jos populismi on vain helppojen ratkaisujen antamista monimutkaisiin kysymyksiin, niin mitä se kertoo vanhoista puolueista ja mediasta sekä heidän kyvyistään kun Persut sen kun porskuttaa.  Ei pidä yksinkertaistaa monimutkaisia asioita.

Media ja monet puoluepolitikoitsijat etenkin silloisessa oppositiossa olivat laajalti sitä mieltä, että Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoaminen oli ennalta suunniteltu  ja halu oli vaan pysyä hallituksessa. Ei ollut.

Rohkeneeko tarjota peiliä kotimaisille politiikan salaliittoteoreetikoille; olisikohan kysymys ollut sittenkin siitä, että Laura Huhtasaari,  joka sunnuntaina twiittasi käsityksensä USA: n tulevasta hallinnosta  maltillisesti sanottuna erikoisena, voitti puolustusministeri Jussi Niinistön varapuheenjohtavaalissa.

Ja siitä mitä se merkitsi puolueen linjalle ja luonteelle. Tämän ovat jo Jussi Niinistö ja Jari Lindström kirjoissaan todenneet.

Tästä muutama tosiasia seuraavassa kirjassani, joka julkaistaan Otavan kustantamana alkusyksystä.

Mutta populismista kannattaa lukea pamfletti ja ajatella itse.

Politiikka – Somen äpärä

Politiikasta on tullut sosiaalisen median äpärä.

Isänmaa ja äidinkieli puuttuvat.

Tilalla on suoraa huutoa vailla käytöstapoja.

Tuliko tämä sinulle yllätyksenä?

Minulle ei.

En ole Somessa lainkaan. Olen johdonmukaisesti kieltäytynyt tyhmentämästä itseäni ja esittämään elämääni parempana ja mielenkiintoisempana kuin se on.

Instagramissa en esittele Mersuani tai katkarapuannoksiani, enkä hikoile kuntosalilla tai nojaa pilarinpieleen. Minua ei kiinnosta toisten ihmisten lomakuvat tai porekylvyt.

En peukuta – ylös tai alas.

Trump on sosiaalisen median tuote. Sellainen,  jota nykyinen politiikka tuottaa. Hän ei ole ainoa.

Äpärä on avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Se sana ei ole enää poliittisesti korrekti. Somessa nousee meteli, jos lapsesta sitä käyttää. Joku loukkaantuu. Miksi?

Politiikka on sosiaalisen median äpärälapsi.

Mitä yhteistä entisajan ja nykyajan äpärällä on?

He ovat epäsovinnaisuuden, normien ja hyvien tapojen rikkomisen myötä syntyneet.  Heitä on paljon ja lisää tulee.

Sosiaalisessa mediassa on farisealaista arvostella sosiaalisen median tuotoksia. Sitä saa mitä tilaa.

Twitter ja Facebook ovat takoneet miljardeja mahdollistamalla väärien tietojen ja valheellisien mielikuvien myymisen. Nyt ne teatraalisesti pistävät Trumpin jäähylle. Mitä tehdään muille miljoonille valehtelijoille?

Jos ihmiset olisivat kuin Instagraminsa. Maailma olisi täynnä kauniita ja hyvinvoivia ihmisiä. Instagramissa ihminen on sellaisena kuin hän toivoisi olevansa. Ei sellaisena kuin hän on.

Valemedia on se media, joka mahdollistaa ihmisten valehdella itsestään, elämästään ja tekemisistään.

Jos ihmisellä on nenä lajitoverinsa takapuolessa, niin silloin kahdella ihmisellä on nenä hanurissa. Tällaista tavaraa some tuottaa.

Sataankuuteenkymmeneen merkkiin ei suurempia totuuksia mahdu.

Johtaja tukee alaisiaan

Johtaminen on taito- ja tahtokysymys.

Ministeriöt ovat päällikkövirastoja. Se tarkoittaa sitä, että ministerillä on todellista valtaa, joka ei voi olla mielivaltaa.

Historia antaa tuomion jokaiselle ministerille omasta toiminnastaan. En sitä kohdaltani pelkää.

Johtamisen tulee olla strategista. Minulla oli viisi prioriteettia ja hallitusohjelma , joiden mukaan mentiin. Lisäksi käytettiin tervettä järkeä muuttuvissa olosuhteissa.

Johtaminen ei voi tempoilua. Kun annetaan tehtävä, sen jälkeen annetaan toimijoille tuki ja mahdollisuus onnistua.

Mikromanageeraus ei kuulunut tapoihini. En pommittanut avustajiani saati henkilökuntaa sen paremmin aamu- kuin iltasulkeisilla. Luotin ja luottamus tuli takaisin hyvänä työnä.

Minua ei tarvinnut pelätä.

Kirjassani käyn läpi neljää hyvää vuotta Ulkoministeriössä.

Nina Nordström ja Merja Lahtinen johtivat yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa Suomen puheenjohtajakautta, sen valmisteluja ja läpivientiä, Euroopan Neuvostossa.

Jälki oli erinomaista. Tehtävä oli oli kaikkea muuta kuin helppo. Venäjä oli jäähyllä ja Neuvoston talous matkalla kohti peräseinää. Turkki ja Ukraina poreilivat päivittäin.

Ministerille kuvattiin tilanne, yhdessä laadittiin strategia ja virkamiehet toteuttivat sen viimeisen päälle. Loistavaa työtä.

Onnistuminen edellytti sitä, että ministeri ei sählännyt yksityiskohdissa, eikä hermoillut julkisuudessa, vaan antoi tukensa, kun sitä tarvittiin, kysyi neuvoa ja sai niitä.

Europpan Neuvoston kokousten kyselytunnit eivät olleen ihan helppoja nakkeja. Valmistautumattoman olisi käynyt huonosti. Minut prepattiin hyvin  ja tein kotiläksyt.

Saavutimme tavoitteet. Virkamiehet antoivat ministerin onnistua. Itse asiassa Ulkoministeriössä on sellainen tapa, että ministeri halutaan näyttää hyvässä valossa, arvostin sitä.

Täältä emeritus puolelta ei tee mieli huudella saati neuvoa.

Kun annoin virkamiehille tehtäviä, tuin heitä, silloinkin ja etenkin silloin, kun kritiikki oli kovaa. Kutsun sitä johtamiseksi.

Metsä vastasi niin kuin sinne huusi, tekemällä työt hyvin.

Politiikkaan minulla ei ole ikävä, mutta nyt kirjaa kirjoittaessa ajat ministeriössä tulevat uniin, eivätkä ne ole painajaisia.

Hyvää uutta vuotta kaikille. Etenkin johtajille, jotka olette vastuussa alaisistanne ja heidän hyvinvoinnistaan.