Arkijärjellä pärjää pitkälle.

Taas on käsillä se aika, jolloin hölmöt erotetaan heidän rahoistaan. Nyt niin käy monille muillekin.

Eliitti vauhkoaa pankkijärjestelmän pelastamisesta. Kuka pelastaisi ihmiset?

Perusasiat nousevat.

Omavaraisuus nousee arvoonsa, samaten ystävät ja perhe.

Isänmaa, ja äidinkieli, niistä meidät tunnistaa.

Myllerrys on täällä.

Tässä tilanteessa oman äänen käyttämisen ja äänen antamisen luulisi kiinnostavan.

Miksi?

Siksi, että voit vaikuttaa siihen ketkä nostavat Suomea jaloilleen ja millä arvoilla.

Tässä tilanteessa tosimiesten ja tosinaisten arvo nousee. Peilipallon alla pilkkuun asti hyppelevät meklarit ja pintapimut eivät kelpaa roolimalleiksi

Mistä lähdetään? Siitä, että Sana pitää.

Aikanaan tiettyjä leluja mainostettiin otsikon mukaisella tekstillä. Se on ollut yksi lemppareistani silloin, kun asiat tuntuvat onnistuvan.

Eilinen vierähti Jyväskylässä, Jämsässä ja Jämsänkoskella sekä junassa.

Jyväskylään lensin samalla koneella presidentti Martti Ahtisaaren kanssa. Siinä lentelivät isänmaan sinessä sekä presidentti että presidenttiehdokas.

Aika presidenttiehdokkaana oli mahtavaa, samaa kiertämistä kansan syvien rivien keskuudessa kuin nyt.

Mieleen tuli tapaaminen eräällä torilla. Muuan kokoomusaktiivi sanoi minulle, ettei minusta voi tulla presidenttiä. Sanoin, että kyllä voi, mutta sinusta ei voi. Minä tarvitsen vain 1,7 miljoonaa ääntä, sinä et ole ehdokkaana, joten sinua ei voida valita.

Äijääkin nauratti.

Jämsän seudun vierailusta vastasi vanha ystäväni ja SMP:n aikainen taistelija Pekka Kataja. Pekka kokosi meille uuteen Jämsään erinomaisen listan.

Vaalikierros huipentui Jämsänkosken Nesteelle, jossa pienen politiikkapläjäyksen ohessa annoin V4-vihjeet Lahden kierrokselle.

Kiinni napsahti ja kerroin oli 1187. Brio.

Paluumatkalla junassa tapasin yliopistoaikaisen lehtorini Sakari Hännisen. Terävä kaveri – yksi niistä, jotka pitävät yllä uskoani tutkimukseen.

Tänään on taas uutta tiedossa.

Aleksis Kiven patsaalla Helsingissä on alkuillasta helsinkiläisten ehdokkaiden teltta, sinne mennään jakamaan tämänpuolista evankeliumia.

Huomenna ovat vuorossa Vantaa ja Espoo. Hesarin gallup lupasi Espooseen rökälevoittoa.

Sanasta miestä sarvista härkää.

Tänään oli vilkas päivä.

Aamu alkoi MTV3:n Huomenta Suomessa kunnallisvaalitentin muodossa. Kirittäjinä olivat Lauri Karhuvaara ja Sanna Kiiski.

Alkuun käsittelimme maailmantalouden kriisiä, joka kouraisee syvältä myös Suomessa. Maksajaa etsitään ja se on sama kuin EU:ssa. Sinä maksat!

Ameriikassa kehitettiin rahastotuotteita, joita nyt globaalissa kapitalismissa maksamme kaikki.

Tällä menoilla Kiina ostaa pian puolet Ameriikasta.

On surkuhupaisaa, että raaka kapitalismi johtaa pankkisosialismiin.

Sain vaalitenttiin todella runsaasti suoraa palautetta.

Monistepino oli sen verran massiivinen, että sitä autoon kantaessani unohdin poplarin ja Millwall-huivini maikkarille.

Eipä hätää. Barita Rosenström osoitti avuliaan luonteensa lisäksi logistiset lahjansa järjestämällä korkea tason kuriiripostilla takkini ja ennen kaikkea rakkaan huivini minulle Eduskuntaan.

—-

Toinen tentti oli Helsingin Sanomien järjestämänä ja tentaattorina toimi Leif Salmen.

Takominen oli odotettua.

Siinä oli kunnon iskujenvaihtoa, vaikka Tony Halmetta ei sanallakaan mainittu.

Maahanmuuttoteema oli ennakoitu. Tässä Kinder-munassa ei ollut yllätystä.

Vaikka vaalitentissä ei koskaan ole suorastaan kivaa, viihdyin Salmenin seurassa hyvin. Olisin viihtynyt pitempäänkin

Sinisessä poplarissa ja kaulaliina rennosti rinnuksilla roikkuen kävelin Eduskuntaan.

Kahden tentin miehen päivä oli kotimatkaa vailla.

Nyt sekin on tehty – ilman ruuhkamaksuja.

Olin tänään Ylen radiotentissä.

Ammattimiehiä molemmilla puolilla pöytää.

Radiota kuunnellaan ja puhetta ymmärretään.

Radio on oiva väline. Siellä ei ratkaise fasadi tai fööni.

Ennen vanhaan puolueiden puheenjohtajat väittelivät myös radiossa. Se ei olisi hullumpi idea tänäkään päivänä. Kravatit ja piikkikorot menettäisivät merkityksensä.

Kuka niitä tenttejä kuuntelisi?

Tämän päivän palautteesta päätellen aika moni.

Moni myös piti kuulemastaan.

Perussuomalaisten kannatus on kovassa noususssa.

Vierailin Turussa ja Raumalla. Tilaisuudet olivat jymymenestys. Lukko tosin hävisi pelinsä ja potutus hellitti Salon seutuville saavuttaessa.

Tässä vaalitaistelun vaiheessa pitää keskittyä olennaiseen.

Oma asialista, oma linja.

Perussuomalaisiin taotaan kilpailijoiden toimesta milloin mitäkin leimaa.

Me emme ole oikealla, me olemme oikeassa.

Olemme kaikin puolin aikataulussa.

Kommunistien ja sosialistien hermostuminen saa seuraa. On mielenkiintoista mitä Kepu sanoo ja kenen suulla?

Mistä erotat politiikan ammattilaisen ja amatöörin?

Tiedät kyllä, kun vähän mietit.

—-

Helsingin sosialistien kuntavaaliehdokas Ville Jalovaara paheksuu blogissaan sitä, että minut on valittu valitsemaan vuoden kristillinen kirja. Tehtävä on minulle mieluinen ja arvostan sitä suuresti.Kirjavalintani julkaistaan Helsingissä Kirjamessuilla varsinaisena kuntavaalipäivänä 26.10.2008.

Jalovaara oli huolissaan Timo Soinin saamasta ”ylimääräisestä” julkisuudesta. Olisikohan huoli ylimitoitettu? Sain viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa lähes 20 000 ääntä ilman minkäänlaista kirjamessujulkisuutta.