Vilkaisin kotiin tultuani nuorten vaalikeskustelua. Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja ja osa-aikainen avustajani Vesa-Matti Saarakkala pärjäsi hyvin

Mieleeni nousivat ajat oman nuorisojärjestöni puheenjohtajana ja toimijana.

Meillä oli SMP:ssa todella kova joukko nuoria mukana 1980-luvulla.

Minä jäin politiikkaan, monet muut aktiivit hankkiutuivat muille elämän aloille. Leipä ja perhe tulivat kuvaan mukaan.

Presidentinvaaleista 2006 lähtien vanha jengi on hakeutunut yhteen. Meitä on nyt parikymmentä sen ajan aktiivia Perussuomalaisten listoilla kuntavaaliehdokkaina.

Meistä tuli lääkäreitä, kamreereja, yrittäjiä ja duunareita. Ja yksi kansanedustaja.

Monesta tulee nyt valtuutettuja.

Nuorena solmitut ystävyyssuhteet kestävät. Tiedät, että voi luottaa ja että olet luotettava.

Vierailin tänään Vaaliradioissa. Haastattelu oli engerlandin kielellä, juttu sujui mukavassa seurassa kivasti. Kuulijoitakin oli, koska palautetta tuli. Ääniä saa Suomessa myös englantia puhumalla.

Nuorena kuuluu olla radikaali. Se ei kuitenkaan merkitse, ettei puheistaan joudu vastuuseen. Pitää joutua.

Olin Veikko Vennamon opissa nuorena miehenä 7 vuotta. Höykytys oli kovaa. Siitä opin ja oppi on hyödyksi joka päivä.

Nuorisojärjestössä opin uutta, mutta ennen kaikkea lojaalisuutta ja uskollisuutta.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Ehkä jopa keski-ikäisenä.

—-

Äänestys on käynnissä. Koppa ropisee.

Aamu alkoi parturikäynnillä. Katriina on ammattilainen ja perussuomalainen.

Iltapäivällä sain suru-uutisen vanhan lukion aikaisen luokkakaverini kuolemasta. Meitä oli lukion ekalla luokalla neljä Timoa. Nyt Räidä on poissa. Tuli ikävä. Iänkaikkisen Isän helmassa on tilaa. RIP.

Lukioaika oli minulle merkityksellistä aikaa.

Tunnetta oli pinnassa ja pinnan alla.

Liityin SMP:n jäseneksi lukion ekalla 1979.

Kiitollisena suomalaisesta demokratiasta totean, että huomenna alkaa ennakkoäänestys. Äänesi voit antaa vain sinä itse.

Äänen antaminen on itsensä arvostamista.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu saa aikaan monelaista spekulointia, tarkastelua ja hermostumista.

Mikä on Perussuomalaisten salaisuus?

Eihän se mikään salaisuus ole, jonka kaikki tietävät.

Perussuomalaiset ovat saaneet vahvistaa perustaa, tehdä työtä ja kasvaa rauhassa.

Sinulla on oltava oma suunnitelma tai olet osa toisten suunnitelmaa.

Perussuomalaiset puhuvat politiikkaa kansan kielellä, arkijärjestä käsin. Linjauksemme perustuvat käytännön elämään, eikä harmaaseen teoriaan.

Timo Soinin osuutta puolueen nousuun toitotetaan joka paikassa. Se on tarkoituksenhakuista. Nostatetaan kuin pullataikinaa, päämääränä on saada aikaan kyllästymisreaktio.

Suomalaista ihmistä potuttaa se, että joku on suuna ja päänä joka paikassa. Olen julkisuudessa vain työni kautta.

Perussuomalaisilta kysytään mitä te olette saaneet aikaan? Se, että kysytään merkitsee että noterataan. Eihän Perussuomalaisia tarvittaisi, jos vanhat puolueet toimisivat ja olisivat ajan tasalla.

Kuntavaalit ovat tärkeä välitavoite. Näemme missä mennään ja ketkä nousevat.

Perussuomalaisia seurataan ja tutkitaan tarkasti.

Pian joku pääsee maisteriksi tai peräti tohtoriksi tutkimalla Perussuomalaisia ja Timo Soinia.

Me pidämme huolen siitä, että tutkittavaa riittää.

—-

Sunnuntai-iltaisin TV 1 kanavalla pyörii Fitz ratkaisee. Se on jyrkkää tavaraa.

Messua ei voi pitää ilman pappia.

Puolue tarvitsee puheenjohtajansa.

Hyvin meni Kouvolassa.

Väkeä Perussuomalaisten kojulla oli läpi aterian kuin helluntaiepistolassa.

Paikallinen aviisi Kouvolan Sanomat oli teettänyt uutta Kouvolaa koskevan gallupin. Perussuomalaisten kannatus oli 5,0 prosenttia. Suurempi kuin vihreiden ja Vasemmistoliiton.

Uuteen valtuustoon ko. kannatuksella irtoaisi 3 paikkaa, eikä neljäskään ole kovin kaukana.

Tuntuma ja tunnelma ovat hyvät. Nyt on painettava täysillä vaalipäivään asti. Perussuomalainen ehdokasnippu on yhtenäinen ja kova tekemään vaalityötä. Se tuo tulosta.

Kouvolan erikoisuus on, että pääasiassa SDP:n tahdosta siellä ei ole katukuvassa ollenkaan puolueiden julisteita. Niitä ei kuulemma tarvita. Outoa demokratiaa, ellei peräti sosialidemokratiaa.

Kauniaisista Kouvolassa ei puhuttu yhtään sanaa.

Keskusta haluaa pakkoliittää Pelkosenniemen Kemijärveen.

Kokoomus haluaa karsia Suomen kuntakenttää raakalla tavalla.

Samaa mieltä Kokoomuksen kanssa on SDP.

PARAS-hankekin velvoittaa yhteistyön lisäämiseen.

Mutta aina poikkeus tarvitaan.

Keskellä Espoota on rikas Kauniainen, jonka ”itsenäisyyttä” vanhat puolueet kilvan varjelevat.

Olisivat mieluimmin huolissaan Suomen itsenäisyydestä. Enemmän Kauniaisilla on vaikutusvaltaa pääkaupunkiseudulla kuin Suomella EU:ssa.

Sohaisin Helsingin Sanomien Espoon panelissa Kauniaisten ampiaispesää sen verran julkisesti, että palautetta tulee.

Olen tänään jo saanut sekä ruusuja että risuja. Hyvä niin, mielipide on ymmärretty.

—-

Huomenna lähden Kouvolaan, johon on liitetty Anjalankoski, Valkeala, Kuusankoski, Elimäki ja Jaala.

Siellä on tiedossa kiihkeät vaalit ja Perussuomalaisilla hyvä lista.

Mitähän siellä funtsitaan Kauniaisesta? Otan selvää.