TEHY näytti käytännössä, että ay-toiminnassa ovat ajat ja painopisteet muuttuneet. Olen kirjoittanut plokissani ja puhunut eduskunnassa jo pitempään, että terveydenhuollossa tapahtuu muutos. Niukkuus osaavasta työvoimasta heijastuu palkkakehitykseen. Ongelma hoitajien matalista palkoista on tiedetty 15 vuotta. Nyt TEHY otti omansa.

Olen tyytyväinen, että joukkoirtisanoutumiset vältettiin. Olen tyytyväinen myös siitä, että perussuomalaisten viesti hoitajille meni perille. Olen saanut valtavasti henkilökohtaista postia yksittäisiltä sairaanhoitajilta.

Ei mene kauaa, kun parku Jerusalemissa on kova. Pian TEHY:ä syytetään uudeksi AKT:ksi. Opettajien OAJ:n tupoteattereiden Napoleonilla Erkki Kangasniemellä on varmasti pian paljon asiaa.

Perushoitajaliitto SUPER uskoi Kepua, että lisärahaa ei tipu ja taipui sopimukseen. Saa nähdä kuinka monta superilaista heittää kepun jäsenkirjan saunan uuniin, kun seuraavan kerran sauhu piipusta nousee.

Työmarkkinapolitiikka kokee todellisen murroksen. Herrat halusivat eroon keskitetystä tuloratkaisusta. Sitä saa mitä tilaa. SDP joutuu niin ikään koville. Puheenjohtaja Eero Heinäluoma ja sosialistisatraapit saavat asetella sanansa tarkkaan, etteivät alemmalle oksalle jääneet julkisen puolen työntekijät suutu heihin perusteellisesti.

– –

Gallupit eivät äänestä, mutta kieltämättä niiden tutkaileminen on viime aikoina ollut mukavaa puuhaa. Saimme tänään ensimmäistä kertaa Taloustutkimuksen laajassa otoksessa 5,0 prosentin kannatuksen. Kantaa kysyttiin lähes 4 000 ihmiseltä, joista puoluekantansa ilmoitti runsaat 2 900 henkeä.

Perussuomalaisten myötätuuli vaaleista on jatkunut ja sen kyllä tuntee. Olemme nyt reilusti RKP:n ja KD:n edellä. Se aiheuttaa näissä kilpailijoissa pahaa närää. Kun vakiinnutamme kannatuksemme 5 prosentin paremmalle puolelle, voimme katsoa luottavaisina tulevaisuuteemme.

Perussuomalaisilla on mahdollisuus kasvaa samaan sarjaan Vasemmistoliiton ja Vihreiden kanssa eli noin 8-10 prosentin puolueeksi seuraaviin eduskuntavaaleihin mennessä. Ei uskoisi vai?

Niin, moni nauroi minulle päin taulua vielä vaalien alla, kun puhuin Perussuomalaisten noususta. Minulle sanottiin, että Soini pääsee läpi ja Vistbackakin jos hyvin käy, mutta se on ehdoton maksimi. Saimme viisi kansanedustajan paikkaa. Seuraavissa vaaleissa 10-15 paikkaa on täysin realistinen tavoite.

Kunnallisvaalit ovat meille todellinen haaste, sillä hyvien ehdokaslistojen saanti on todellinen haaste. Tyhjiä kuntia jää väkisinkin, mutta kunnallisvaaleissa vähintään kolminkertaistamme viime kunnallisvaalien tuloksen.

Tulen omalta osaltani kannustamaan Perussuomalaisia voimakkaaseen vaalityöhön. Johdan joukkoja edestä ja asetun Perussuomalaisten listalle ehdokkaaksi Espoon kaupunginvaltuustoon.

Tämä viikko oli sekamelska. Kaikki tärkeät asiat olivat päällä yhtäaikaa. Joten kuten takki tyhjänä päästiin perjantain iltapäivään ja EU-valiokunnan kokoukseen, siellä ei nyt kolhoosihommissa juuri mieliala nouse.

Sairaanhoitajien ns. pakkolaki hyväksyttiin äänin 113-68. Äänestin vastaan. On turhauttavaa seurata kuinka asioiden annetaan kärjistyä ja ihmisiä rassataan loppuun saakka. Vikaa on järjestelmässä ja päättäjissä. Jälki on sen mukaista.

Eilen illalla olin ”vierailevana tähtenä” Tapiolan demareiden keskustelutilaisuudessa nimeltään Demarit vastaan Soini.

Meillä oli hauska ja hyvä keskustelu. Opponenttini kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pekka Vaara on asiallinen mies – eikä pelkästään siksi, että hän mittelön jälkeen oli omien sanojensa mukaan tyytyväinen niukkaan pistehäviöön odottaessaan ennen tilaisuutta täystyrmäystä.

On hyödyllistä keskustella myös eri mieltä olevien kanssa. Aina voi oppia uutta ja antaa eväitä muillekin. Kansanedustaja on kaikkien suomalaisten edustaja – ei vain oman puolueensa ja omien äänestäjiensä.

Hallitus- ja kuntapamppuherrat eivät ole ymmärtäneet mitä kello on lyönyt. TEHY:n työtaistelun on pakko tuottaa tulosta. Lääkärilakon aikaan lääkärit sanoivat, että ovat lakossa – pakosta. Hoitajat sanovat, että ovat töissä – pakosta.

Julkisen vallan vanhat vallanpitävät leikkivät Suomen kansan ja julkisen terveydenhuollon tulevaisuudella. Aikaa sopimiseen on ollut kuukausitolkulla ja nyt kalkkiviivoilla kakistellaan ja kansa on huolesta sairas.

Terveydenhuoltohenkilökunnan ongelma on tiedetty 15 vuotta, mutta juuri mitään ei ole tehty. Nyt tulee pää vetävän käteen. Maailma on muuttunut.

Viime vuosiin asti esimerkiksi paperimiehet ovat saaneet hyvät korotukset, koska heidän ammattitaidolleen on ollut kysyntää ja vienti on vetänyt. He ovat ottaneet omansa. Nyt tuulee siellä vastaan. Raaka raha ratkaisee. Olen sitä mieltä, että valtion on Kemijärvellä ärähdettävä ja vaadittava yli 30 prosentin äänivallalla, että tehdas myydään. Pyörittäköön kannattavaa tehdasta joku muu, jos Stora Enso ei pysty.

Hoitajista tulee eilispäivän paperimiehiä. Heille on kysyntää ja jos julkinen terveydenhuolto ei maksa kunnolla, lähtevät hoitajat ulkomaille tai yksityisille. Tämä merkittävä muutos on herroilta ja kuntapampuilta huomaamatta, mutta pian paranee kuulokin.

TEHY:n työtaistelussa on kysymys muustakin kuin rahasta eli sopimisoikeudesta. Sekin taitaa tulla, jos TEHY:n hanska pitää, sillä niin on oma sopimus ollut paperiliitollakin. Sama rautainen logiikka vie tätä kohti. Muut liitot vastustavat, mutta ei auta, kun hoitajista on niukkuutta ja palkalla kilpaillaan. Ja kun palkka nousee alkavat muut liitot vuotamaan TEHY:n suuntaan.

Hallitus on syyllinen jos irtisanoutumiset toteutuvat, sillä se on ainoa, joka enää sen voi estää. Kepu nöyryyttää Kokoomusta koko rahan edestä, sillä vahva henki Eduskunnassa alkaa olla, että Kokoomus jo taipuisi, mutta kun kepu ei anna. Kepu pettää Kokoomuksen vaalilupaukset – Kepu pettää aina.

– –

Meillä oli illalla Uudenmaan piirin syyskokous. Tunnelma ja into olivat mahtavat. Väkeä oli salin täydeltä ja kaikki päätökset olivat yksimielisiä. Meillä on iskukykyinen piiri kunnallisvaaleja varten. Olemme valmiit vastuuseen ja vaalitaisteluun.

Puolueemme kannatus Uudenmaan vaalipiirissä Eduskuntavaaleissa oli 6,0 % ja se on vaalien jälkeen edelleen noussut. Ei siis ole ihme, että vanhat puolueet ja vanhakantainen media hermostuvat.

On todella mielenkiintoista, että perjantaina SDP:n seminaarissa pohditaan perussuomalaista populismia. Asiantuntijana asiassa esiintyy puolueen ulkopuolinen perussuomalaisistakin paljon kirjoittanut toimittaja. Toivon antoisaa seminaaria – asialinjalla.

Kansanedustajalla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Tänään sen todella huomaa, iltapäivä on juuri alkanut ja olen ehtinyt jo olemaan pari tuntia Lohjan työttömien vieraana, puhunut parikymmentä puhelua, lukenut nelisenkymmentä sähköpostia odottaen hyvin erikoisen eduskuntaistunnon alkua.

Tämä on outo päivä siksi, että käsittelemme ”pakkolakiesitystä”, joka olisi voitu välttää. Laiminlyönnit seuraavat päättäjiä ja nyt niitetään hoitotyön aliarvostuksen ylivuotista viljaa. Kaikki tietävät ongelman, puhuttu on paljon, tehty vähemmän. Nyt on mitta täysi.

Kirjaviisaita on kuunneltu, mutta ymmärrystä ei ole saavutettu. Koko pakkolakimelskaus tekee suurta hallaa Suomen poliittiselle järjestelmälle. Koko kansanvaltamme arvostus rapisee.

Päivä on vasta puolessa, outo päivä ja oudommaksi käy.

– –

Kello on 23.55. Aavistin oikein. Tuli outo päivä. Kriisiä ei lievitetty vaan pahennettiin. Eduskunnasta lähtee outo viesti, hirveästi puhetta, mutta ei rahaa… vielä. Vielä tulee sekin päivä, että rahaa lähtee, sillä muuta keinoa laukaista tilanne ei ole.

Pidin yhden puheen pöntöstä, kolme paikalta. Ne löytyvät Eduskunnan sivuilta kohdaltani. Yritin pitää tasoa yllä, palautteesta päätellen onnistuin siinä. Parannettavaa silti jäi.

Pidin tänään tämän puheen eduskunnassa:

Arvoisa puhemies

Meidät on pysäytetty. Meidän silmämme on avattu väkivaltaisesti.

Joko nyt suomalaisina näemme, että niin kutsuttua ”kehitystä” on hidastettava?

Kaikki mitä ”kehitykseksi” kutsutaan, ei ole aina hyvästä.

Ei yksilöille,
ei perheille,
ei yhteisöille,
eikä yhteiskunnallemme, siis meille suomalaisille.

Jokainen ihminen ja jokainen elämä on ainutlaatuinen. Tälle yksinkertaiselle totuudelle meidän on annettava enemmän aikaa ja huomiota.

Nyt kun silmät ovat auki, tämä pitää kaikkien voida nähdä.

Tarvitsemme siviilirohkeutta katsella tarkemmin ympärillemme arkena,
niin ystäväpiirissä, kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja koko yhteiskunnassamme.

Löytyykö tätä välittämistä tällaisena päivänä ja tulevaisuuden arjessa?

Haluan, että hidastamme tätä nykyistä ”kehitystä”.

Tarvitsemme kaikki siunausta ja voimaa elää eteenpäin.