Olen vierailulla Washington D.C:ssa. Otsikot vie Trumpin rukousaamiainen, joka on itseasiassa Kongressin rukousaamiainen, jossa virassa oleva USA:n presidentti puhuu.
Trump puhui selkeästi. En ollut kaikesta satavarma, mutta ydinoivalluksesta olin. Hän sanoi Yhdysvaltojen perustajien olleen vakaumuksen ihmisiä, believers, ei- agnostikkoja, epäilijöitä. Siihen pitkälti pohjautuu maan dynamiikka.
USA: ta ei voi ymmärtää, jos ei ymmärrä maan historiaa ja kristinuskon osuutta eiliseen ja nykypäivään. Se ei merkitse, että ihmisen tarvitsee olla kristitty ymmärtääkseen Yhdysvaltoja, mutta jos ei ymmärrä kristinuskoa ei ymmärrä mitä maassa tapahtuu ja miksi.
Minä, Roomalaiskatolinen konservatiivi , yritän ymmärtää. Miten tämä sopii ulkoministerin tehtäviin? Hyvin. Suomi on oikeusvaltio, jossa on uskonnonvapaus. Ei omaan vakaumukseen keneltäkään tarvitse lupia kysellä, eikä pidäkään. Ihminen ei menetä ihmisoikeuksiaan ja mielipidevapauttaan ollessaan jossakin luottamustehtävässä. Sitä on turha taivastella.
Teen täällä Washingtonissa paljon muutakin kun syön yhden aamiaisen. Olen pitänyt kaksi puhetta uskontojen välisestä dialogista ja arktisista asioista. Vastaanotto on ollut hyvä ja samantien tuli uudet kutsut palata podiumille, kun aikataulut antavat myöten.
Olen tavannut useita senaattoreita ja kongressiedustajia, suurlähettiläitä ja ajatushautomoiden asiantuntijoita ja vienyt viestiä Suomen linjasta. Yrittänyt oppia uutta ja luonut suhteita.
Transatlattisten suhteiden hyvä hoito on Suomelle tärkeää. Siksi niihin panostan. Myös jatkossa. Kaikin voimin ja kestävin keinoin.