Washington, Rukous ja Trump

Mielestäni on Suomen etu, että meillä on hyvät suhteet Yhdysvaltoihin. Niitä kannattaa vaalia.

Se, että ollaan hyvissä väleissä ei merkitse sitä, että ollaan kaikesta samaa mieltä. Vaikka paljosta ollaankin.

Donald Trumpin valinta oli kauhun paikka monille tahoille molemmilla puolilla rapakkoa. Vähempikin into riittäisi. Vaalit on pidetty ja sillä siisti.

Minulla ei ollut USA: ssa äänioikeutta ja siksi en ota kantaa, oliko valinta hyvä vai huono. Siihen otan kantaa, että vaalitulosta on kunnioitettava ja sen mukaan on elettävä. Meillä ja muualla.

Sen sijaan on mielenkiintoista pohtia, miksi Trump voitti ja mitä siitä seuraa maailmalle ja meille. Siksi päätin lähteä Washingtoniin ottamaan selvää ja tuomaan Suomen kantoja esiin.

En kulje maailmalla räksyttämässä ja heristämässä sormea. Suomen ulkoministerinä minulla ei ole sellaista luxusta. Enkä sitä halua tai kaipaa.

Washingtonissa minulla oli parisenkymmentä hyvää tapaamista. Opin paljon, sain tietoja. Vanhat kontaktit vahvistuivat ja uusia solmittiin. Suomen näkemykset myös kiinnostivat.

Suomalaisten poliitikkojen , päättäjien ja bisnesmiesten on syytä käydä USA: ssa, olla tekemisissä, eikä yhtyä älämölöiseen huutoon USA: ta vastaan. Asiallinen arvostelu on asia erikseen.

Kävin sillä paljon puhetta herättäneellä rukousaamiaisella. Parempaa verkoistumispaikkaa en ole kokenut. Jopa kansan kustantama Ylesradio näytti kuvaa suorana lähetyksenä. Mistä moinen valaistuminen?

SDP: n Timo Harakka antoi karun ja koomisen kuvan arvostelukyvyttömyydestään vaatimalla etten saisi osallistua rukousaamiaiselle. Osallistun myös jatkossa, jos kutsu tulee.

Kuuntelin tilaisuudessa myös Jordanian kuningas Abdullah II: n viisasta puhetta. Onneksi Harakka ei sentään jakanut matkustuskieltoa Jordanian  kuninkaalle.  SDP: n puoluekokous osannee asettaa tällaisen ulkopoliittisen ajattelun omaan lokeroonsa.

Presidentti Trump tekee omanlaistaan politiikkaa. Siitä voi olla montaa mieltä. Tosiasia on, että hän voitti vaalit. Nyt on näytön paikka. Mielenkiinto on herätetty.

Suomen ulkoministerinä minä en kulje maailmalla jakelemassa korvatillikoita tai esiinny kaikkitietävänä maailmanparantajana. Enkä sitä suosittele muillekaan suomalaisille poliittisille päättäjille. Ollaan käytännönläheisiä, tehdään yhteistyötä ja esitetään eriävät kantamme, jos ja kun niitä on,  asiallisesti – ilman kiihkoa.

Minä en usko, että Trump muuttaa tyyliään tai tapojaan. Ilman omanlaistaan kampanjaa häntä ei olisi valittu. Hän tietää sen. Ja tekee tiettäväksi meille muillekin ja juoksuttaa mediaa kuin pässiä narussa. Ja pässi toimii, kuten pässit toimivat. Molemmilla puolin rapakkoa.