Noin vuosi sitten Irlannissa järjestettiin kansanäänestys EU-perustuslaista. Siis toinen äänestys kertaalleen hylätystä EU-perustuslaista, siitä pilkkuakaan muuttamatta. Siitä EU-perustuslaista, josta Suomessa ei järjestetty kansanäänestystä.

Pakkopulla syötiin Irlannissa toisella syöttämisellä.

Pitkämuistisena keski-ikäisenä miehenä olen seurannut Kyllä-puolen lupausten toteutumista.

Mitä luvattiin? Töitä ja vaurautta. Siis EU-perustuslailla!

Kuinkas kävi?

Pari viikkoa Kyllä-tuloksen jälkeen suuri monikansallisen firma, joka oli anteliaasti rahoittanut Kyllä-kampanjaa antoi potkut sadoille työntekijöilleen. Esimerkkiä on seurattu.

Irlannilla ei ole enää pitkä matka Kreikan tilanteeseen.

Irlannista lähtee joka päivä lentokonelasteittain nuoria taistelemaan paikasta auringossa USA:aan ja Kanadaan.

Työttömyys on pahentunut vuoden aikana räjähdysmäisesti.

Kymmenet tuhannet siirtotyöläiset ovat palanneet Puolaan, Latviaan ja Liettuaan.

Irlannissa on 300 000 tyhjää asuntoa. Asuntokupla romahti.

Korot ovat alhaalla( EU:n ansiota), mutta pankit ovat lähes konkurssissa, eikä lainaa saa.

Irlanti on minulle rakas maa, olen käynyt siellä parikymmentä kertaa.

Silti. Samat sadonkorjuun lait koskevat kaikkia. Sitä niität mitä olet kylvänyt.

Sauli Niinistö kritisoi eilen ajankohtaisohjelmassa Kreikka-pakettia. Hyvä niin, sillä kyse on jatkokertomuksesta.

EU vastaa talouskriisiin keskittämällä budjettivalvontaa Brysseliin. Niin tehtiin Neuvostoliitossakin. Kyllä Moskova tiesi. Niin kauan kuin tiesi.

—

Ruotsissa on vaalit viikonloppuna. Siinä riittääkin taas taivastelemista.

Vanhat puolueet vähättelevät Perussuomalaisia. Tämän tien tulokset näkyvät tuoreissa gallupeissa. Ylimielisyys ei vie eteenpäin.

Perussuomalaisten ideat ja keskustelunavaukset kuitenkin kelpaavat.

Maahanmuutosta, sen haasteista, mahdollisuuksista ja ongelmista puhuvat kaikki.

Hallituksen ” vihreä verouudistus ” saa kasvavaa kritiikkiä. Ei ole olemassa vihreitä, sinisiä tai punaisia veroja. On vain veroja, jotka kansa maksaa. Perussuomalaiset ovat kritisoineet vihreydellä ratsastamista. Veikkaukseni on, että Kokoomus ei enää julkaise ilmoituksia vihreytensä eri sävyistä.

Veroista puhuttaessa kyse on usein mielikuvista. Puhutaan kauniisti kulutuksen tai saastuttamisen verottamisesta, kun tosiasiassa halutaan verottaa eläkeläisiä, tukien varassa eläviä, pienyrittäjiä ja syrjäseudulla asuvia.

Palkansaajia Suomessa on n 2,2 miljoonaa, mutta kulutusverojen maksajia on koko väestö eli n 5,3 miljoonaa. Kulutusveroilla päästään kiinni koko väestöön ja seurauksena tuloerot kasvavat. Vihreyden varjolla päästään verottamaan kaikkia!

Perussuomalaiset vastustavat pakkoruotsia. Meitä on väitetty jopa vihaavan ruotsinkielisiä suomalaisia. Se ei ole totta. Emme vaan hyväksy pakkoruotsia Suomessa. Kritiikki pakkoruotsia kohtaan on voimistunut. Viimeinen sysäys tähän suuntaan tuli ilmi Keski-Pohjanmaan suuntatumisvalinnassa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan välillä. Kepukin horahti hereille.

Perussuomalaiset ovat puolustaneet Tasavallan Presidentin valtaoikeuksien säilyttämistä. Tätä mieltä ovat myös Sauli Niinistö ja Tarja Halonen.

Tosiasia on, että vain Perussuomalaisten Raimo Vistbacka vastusti Tasavallan Presidentin valtaoikeuksien leikkaamista ns. Taxellin komiteassa, jossa kaikki muut puolueet olivat valmiita silpomaan Tasavallan Presidentin valtaoikeudet. Täm komitean valmistelun perusteella hallitus nyt ajaa valtaoikeuksien leikkaamista.

SDP, Eero Heinäluoman johdolla mellehtii valtaoikeuksista. Taxellin komiteassa SDP:n edustajat Johannes Koskinen ja Heli Paasio hyväksyivät hallituksen nyt ajaman linjan. Mikä on SDP:n linja?

Perussuomalaiset sanoivat jo Kreikan avustuspakettia sorvattaessa, että emme saa lainaamiamme rahoja takaisin. ” Perussuomalaisten populismi rehottaa sanottiin ” ? Nyt tuskin Suomesta löytyy henkilöä , joka uskoo, että lainaamamme rahat saadaan takaisin.

Perussuomalaisten aloitteita kommentoidaan keskustelupalstoilla ahkerasti. Puolesta ja vastaan. Hyvä niin. Kun itse vedämme vaalivankkureita ja kilpailijamme työntävät niitä, ne liikkuvat.

Politiikassa ei pidä hermostua. Voitat naurun, voitat asian. Menetät malttisi, häviät asian.

Täällä Strasbourg. Komission puheenjohtajana Jose Manuel Barroso piti puheen ” Unionin tilasta ”.

Suurinta porinaa ei saanut aikaan itse puhe vaan  vanhojen EU-puolueryhmien puheenjohtajien hanke raharangaistuksen uhalla ” pakottaa ” edustajat kuuntelemaan Barroson puhetta.

Euroedustajat ilmoittautuvat läsnöoleviksi istuntoon kirjoittamalla nimensä läsnäololistaan. Vanhojen europuolueiden puheenjohtajat suunnittelivat, että Barroson puheen aikana kolmeen kertaa testataan, että edustajat ovat paikalla ja kuittaavat läsnäolonsa nappia painamalla.

On EU:lla ongelmat! Onko Barroso sen tason puheenjohtaja, jota täytyy tulla kuulemaan sakon uhalla?

Itse puhe oli byrokraattien kirjoittama ja Barroson sisälukema. Palo puuttui.

Mielenkiintoista oli, että kovalla kohulla valittu EU-presidentti Herman Van Rompuy ei ollut edes paikalla. Käytävätieto kertoo, että hän ei tullut, koska ei saanut puhua ensimmäisenä.

EU:n ulkoministeri Ashton taas oli Kiinassa.

Tämä on ” Unionin tila ”. Korkeat herrat ja rouvat ei ole paikalla, mutta edustajille viritellään sähköpaimenta.

Hölmöilyn huippu on, että EU: puheenjohtajamaana toimii parasta aikaa Belgia, jolle ei ole vaalien jälkeen saatu muodostettua edes hallitusta!

Belgiaa ei johda kukaan, mutta Belgia johtaa Euroopan Unionia!!!

EU:n ongelmiin tarjotaan Neuvostoajan ratkaisuja. Kun Neuvostoliitto oli ongelmissa ratkaisuksi tarjottiin lisää sosialismia. Kun EU on ongelmissa tarjotaan ratkaisuksi lisää integraatiota. Lopputulos on ajan oloon sama.

*****

EFD-ryhmän puheenjohtaja Nigel Faragen suoraa puhetta 7.9.2010 Strasbourgin täysistunnossa. Katso video ja arvioi itse.

Vaaliosanotto Suomessa on laskenut kuin lehmän häntä. Eduskuntavaaleissa jäätiin viime kerralla alle seitsemänkymmenen prosentin.

Tähän tulee ensi huhtikuussa parannusta.

Miten niin?

Eikö vaalirahaskandaalin ryvettämässä Suomessa pitäisi käydä päinvastoin?

Oma käsitykseni perustuu pitkään kokemukseen ja henkilökohtaiseen palautteeseen sekä jatkuvaan keskusteluun suomalaisten kanssa. Mitään gallup-tietoa äänestysaktiivisuuden noususta ei ole julkaistu. Luotan poliittiseen vaistooni.

Perussuomalaiset ja minä olemme auttamatta jälkijunassa, jos seuraamme gallupeja. Perussuomalaisten nousu on ollut aistittavissa jo viime presidentinvaaleista lähtien. Kuntavaalit olivat ratkaiseva sysäys eteenpäin.

Perussuomalaisten uusista valtuutetuista suurimmalla osalla ei ole poliittista taustaa muista puolueista. Perussuomalaiset ovat aktivoineet kokonaan uusia ihmisryhmiä politiikkaan ja tulokkaita on myös valittu valtuustoihin.

Ilta-Sanomat oli selvittänyt Taloustutkimuksen avulla gallup-nousun taustoja. Suurin merkittävä lisäpotin tuoja on nukkuvat äänestäjät, sitten entiset SDP:n ja Keskustan äänestäjät. Kokoomuskin on alkanut vuotamaan…Palautetta tulee etenkin perusarvokokoomuslaisilta.

Perussuomalaisten kannatuksen nousu nostaa äänestysintoa. Osa lähtee äänestämään Perussuomalaisia, osa vastavoimaa Perussuomalaisille.

Perussuomalaisista puhutaan työpaikoilla, kapakoissa,kadunkulmissa, toreilla ja keskustelupalstoilla. Rapakin lentää; se kuuluu asiaan, sillä aikaiset oivaltajat ovat usein yhteiskunnan antenniosastoa.

Kolmen vanhan pääpukaripuolueen kannatus on melko tasaista. Tämä lisää kiinnostavuutta. Keskisarjassa katsotaan Perussuomalaisten, Vihreiden ja Vasemmistoliiton nokkimajärjestys. Perussuomalaisten kannattama pakkoruotsin poisto hermostuttaa RKP:n kannattajat liikkeelle. Kristilliset ovat vaikeuksissa, mutta toivoa on. Eduskunnan ulkopuolisissa ryhmissä propellihatut jylläävät ja heihin tulee lisää intoa, kun heihin kiinnitetään vähän huomiota.

Äänestysinnon nousulla on vaikutusta vaalin tulokseen. Mitä enemmän äänestysinto kasvaa sitä paremmiksi käyvät Perussuomalaisten ja SDP:n mahdollisuudet. Alhainen äänestysosantto sataa eniten Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton laariin. Ne saavat parhaiten kannattajansa liikkeelle, oli tilanne mikä hyvänsä.

Yksi prosentti äänistä merkitsee viimeaikaisilla äänestysprosenteilla karkeasti noin 30.000 ääntä.

Perussuomalaisten gallup-nousu viimevaaleista on yli kuuden prosentin luokkaa eli noin 180.000 ääntä entisten 112.000 lisäksi. Se on suomalaisissa olosuhteissa valtava nousu. Tuo nousu ei voi yksin tulla entisiltä vanhojen puolueiden äänestäjiltä, nukkuvia on herännyt.

Yhtään ääntä ei vielä ole annettu. Kun Perussuomalaiset jatkavat samalla johdonmukaisella peruslinjalla, reilu vaalivoitto on otettavissa. Se edellyttää, että iso osa nukkuvista herää ja äänestää Perussuomalaisia.

On varma, että Perussuomalaiset on tällä hetkellä Suomen tutkituin (ja hutkituin)puolue, kannatuksen kasvun syyt ovat syynissä. Pro-gradutöitä tehdään sekä puolueesta että henkilöistä.

Syyt löytyvät, kuten aarteetkin, kun kaivaa oikeasta paikasta. Karttakaan ei olisi pahitteeksi.

Strasburg (EU) kutsuu tänään maanantaina. Siinä on yksi syy. Missä EU, siellä ongelma. Tänään ja huomenna.

Minulta kysytään usein millaisia päiväsi ovat. Päätin pitää kirjaa kolmesta päivästä ja tässä on tulos.

Viime maanantaina oli Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous Porvoossa. Osallistun edelleen puolueen puheenjohtajana aktiivisesti ryhmän kantojen muodostamiseen ja linjojen vetämiseen.

Porvoon torilla oli mediaa kuin Nasserin hautajaisissa. Selvitin parhaani mukaan Perussuomalaisten vaalinäkymiä, ohjelmatavoitteita hallitusneuvotteluissa ja politiikkamme sisältökysymyksiä yleisesti.

Matkalla Porvoosta lentokentälle purin soittopyyntöjä, joita oli toistakymmentä, samaten tekstiviestejä. Huolia oli soittajilla monenmoisia; vakuutusasiaa, Naturaa, ehdokkaaksi haluvia, ideoita budjetin tasapainottamiseksi muutamia mainitakseni.

Lentomatkalla Brysseliin luin Kauppalehden, Finacial Timesin ja professori Bentin mainiota Ateismin harhat kirjaa.

Sirpa Pietikäisen kanssa mentiin samalla kyydillä parlamenttiin. Pidin klo 19.00 toimistopalaverin avustajieni Hannen ja Manuelin kanssa. Kävimme läpi tämän ja ensi viikon ohjelmaa, tapaamis- ja vierailukutsuja Suomessa ja ulkomailla.

Päivän päätteeksi otin O’ Farrelsissa yömyssyn lehdistöpäällikkömme Hermann Kellyn ja avustajieni kanssa.

Sähköpostit jäivät tiistaille.

Tiistai alkoi aamupalaverilla avustajieni kanssa, mediakatsaus, jätimme komissioille kysymyksen (jälleen kerran) Natura-asiasta, kahlasin läpi sähköpostit, jotka oli minulle jätetty. Niitä oli yhteensä 127 kappaletta. Vastasin niin moneen kuin ehdin. Päivän aikana spostia tulee satakunta lisää, puhelin soi n 70 kertaa, muutamaan pystyin vastaamaan. Tekstareista vastasin kaikkin, 28 kappaletta oli päivän saldo. Muutamasta tuli hyvä mieli.

Päivän aikana kävin neuvottelut ryhmän pääsihteeri Emmanuel Bordezin kanssa, puhuin myös Raimo Vistbackan, Jukka Jusulan, Matti Putkosen ja kymmenkunnan muun puolueaktiivin kanssa. Mediaankin meni pari puhelua ja kotiin kanssa.

Illalla kävin keskustelut ryhmän puheenjohtaja Nigel Faragen kanssa. Totesimme yhdessä, että Kreikan talous on vielä luultuakin heikommassa kunnossa. Nigelin mukaan Britanniasta tulee lähiaikoina ilmi poliittinen skandaali… Hän tuskin tarkoitti tänään julkaistua Tony Blairin muistelmateosta.

Keskiviikkoaamuna sähköposteja, soittoja, tekstareita pari tuntia pääasiassa Suomeen. Sanelin pakinan Lapin radioon. Iltasanomille kerroin mielipiteeni Jyrki Kataisen tuoreimmasta ulostulosta.

Lounas Puolan Bronislaw Komorowskin vierailun kunniaksi. Ryhmämme työvaliokunnan puheenjohtajana edustin Vapaata ja Demokraattista Eurooppaa. Ohessa hyvät keskustelut brittikonservatiivien ryhmäpuheenjohtaja Timothy Kirkhopen ja Euroopan kansanpuolueen ulkopolitiikka-asiantuntija Jacek Saryusz-Wolskin kanssa.

Tiina Sivonen toimistolta ilmoitti, että kolarissa kuolleen ystäväni kukka-asia on kunnossa. Luonnostelin muistopuhetta Tapsalle lauantaiksi. Tuli surullinen olo.

Järjestelin loppusilauksen Kuopion piirin piirikokousviikonlopulle marraskuussa. Tätä kirjoittaessa valmistaudun vielä tapaamaan TAKU-järjestön edustajat Suomesta. Taide- ja kulttuuriporukka odottaa minua klo 18.00. Sitä ennen katsotaan vielä postit ja viestit.

Laiska työnsä luettelee. Yritin kuitenkin.

Olen ollut puolueen puheenjohtajana 13 vuotta. Ei tämä homma helpommaksi ole tullut. Toisaalta ei tässä jouda pelkäämään saati valittamaan. Teen sen mitä osaan ja pystyn.

Iltalukemisena on pari mukavaa muistiota ja Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman pohjatekstejä. Niin ja kesken on myös Heikki Turuselta saatu kirja… hyvää jaksaa lukea kauan.