Tämä maan herrat, vanhat puolueet, valtaosa mediaa ja osa tutkijoista ei ymmärrä, mistä Jytky tuli ja johtui.

Kyse oli laillisesta kansannoususta väärää politiikkaa ja harvojen valtaa vastaan, huutavan ääni korvessa, erämaassa ja lähiöissä.

Tänään IRR- tv: lla haastattelen Teuvo Hakkaraista, yhtä Jytky- vaalien läpimenijää. Hänen kaltaisensa miehet olivat Jytkyn- ydintä. Omillaan toimeentulevia, kansan miehiä, jotka osasivat ammattinsa ja asiansa sekä uskalsivat sanoa mielipiteensä.

Teuvo Hakkarainen yritystoimineen on maksanut enemmän veroja Suomeen kuin yksikään hänestä kirjoittanut toimittaja tai politiikan tutkija puhumattakaan asvaltilla makaavista elokapinallisista.

Kannattaa katsoa tuo haastattelu ja esittää itselleen kysymys; olisiko tapaus Hakkarainen kuitenkin enemmän demokratiaa kuin mitään muuta, yhden ihmisen tapa olla mukana ja vaikuttamassa sellaisena kuin on, hyvine ja huonoine puolineen. Perussuomalaisten puoluejohto esti ilman perusteluja ja puolueen sääntöjen mukaista kuulemista Hakkaraisen ehdokkuuden. Tämä oli julmaa. Huolestuttavinta tässä on se, että jäsenistö sallii tämän.

Teuvon kaltaisia miehiä ja naisia varten olin perustamassa Perussuomalaisia. Puolueella on kansanvaltaiset juuret ja tehtävä. Ajatusmalli elää Suomessa edelleen voimakkaana, vaikka itse puolue on siivestäjien hallinnassa. Väliaikaista kaikki on vain.

Li Anderssonista tulee EU- vaalien äänikuningas.

Poliittisen johtajan pitää pystyä luomaan linjaa, herättämään ja kuljettamaan keskustelua ja motivoida kannattajia.

Johtaa.

Li Andersson vei jopa Vasemmistoliiton Nato: n kannalle, kun näki sen tarpeelliseksi ja perusteiltaan oikeaksi. Se ei merkinnyt sitä, että hän olisi hyväksynyt kaiken mitä Nato tekee, nyt ja tulevaisuudessa.

Luulisi, ettei Suomessa EU – vaaleja käydä lainkaan. Meno on aneemisen ja apaattisen väliltä.

Li Andersson ilmoitti, että jokaisen EU- maan pitäisi voida halutessaan erota eurosta ( ja varmaan myös liittyä takaisin jos haluaa). Tämä on erinomainen ehdotus. Kreikkalaiset melkein tapettiin kuristuspolitiikalla. Siinä meinasi mennä demokratiakin kaiken karmeuden kyytipoikana.

Poliittisella johtajalla pitää olla avauksia, kyky vetää ja puolustaa linjaa, ennakkoluulottomuutta ja jämäkkyyttä muuttaa kantoja, jos ja kun tilanteet ja maailma muuttuvat.

Niin kova fani en sentään ole, että Li ääneni saisi, mutta arvostuksen saa. Tekee hommansa, on kärjekäs, kovakin, mutta ei pahansuopa. Katkeruutta en hänessä näe.

Sellaista Taivaan portillakin aikanaan katsotaan lempeästi.

Tykkäsi tai ei.

Missä EU, siellä ongelma.

On edelleen.

Tässä vaalit, missä kritiikki?

Kaikki eduskuntapuolueet ovat luopuneet EU- kritiikistä. Ongelmat jäävät.

Hymistelyä ja hyvää päivää.

Äänestysprosentti jää matalaksi.

Maakunnat ja perusmiehet nukkuvat.

Mitä hyötyä EU: sta on ollut Kaaville? Ei mitään.

Suomi sai oman rahan ollessaan osa tsaarinajan Venäjää. Nyt meillä ei ole itsenäistä raha- valuuttakurssi-  ja korkopolitiikkaa. Siksi maakunnissa ei liiku pian kuin silmämunat.

Mutta herrojen mielestä olemme ” itsenäisempiä kuin koskaan ”. Mahtavaa; sinunkin asioista ja rahoista EU- parlamentissa päättää italialainen fasisti ja kreikkalainen kommunisti.

Kun Pohjoismaista puhutaan, haikaillaan heidän työmarkkinauudistuksia, paikallista sopimista  ja joustoja. Mikäs siinä, mutta omasta valuutasta vaietaan, miksi? Siksi, että itsenäisyys ei lisäänny kun se vähenee.

Pellet vaihtuu. Sirkus jää.

Tänään illalla klo 20.00 IRR- TV:lla ( Alfa ), antennikanavilla paikalla 16 ensimmäinen Päivän Soini – ohjelma. Jakso löytyy myös netistä TV- lähetyksen jälkeen. Suoraan ja sympaattisesti. Kerran viikossa tiistaisin. Ohjelmassa, jossa puhutaan, keskustellaan  ja kuunnellaan.

Teen paljon puhe- ja esiintymiskeikkaa. Sekalaisesti, ainoana kohderyhmänä ihminen, elämää puolustaen ja empaattisesti.

Tein Janoinen lammas- sivustolle yhteistyössä Juri Veikkolan kanssa uuden sarjan. Hieman erilainen , mutta taattu Soini.

Sydämen kyllyydestä suu puhuu.

En tunne Timo Vornasta henkilökohtaisesti. Minulla ei ole mielipidettä hänestä ihmisenä. En tunne tämän tapauksen taustoja ja tapahtumia, enkä ota niihin kantaa. Seuraavassa kerron, kuinka toimimme Tony Halmeen tapauksessa. Oikein tai väärin.

Tony Halmeen tunsin ja minulla on mielipide hänestä ihmisenä.

Seuraavassa totean, kuinka toimin ja kuinka Perussuomalaiset puolueena toimi, kun jouduimme syyhyttä saunaan Tony Halmeen ampumatapauksen kanssa kesällä 2003.

Kerroimme kaiken, minkä tiesimme. Kärsivällisesti ja niin moneen kertaan kun oli tarpeellista. Tässä Katja Halme oli suureksi avuksi. Pystyin luottamaan häneen.

Tonylle hommattiin asianajaja. Tehtävään valikoitui Heikki Lampela. On erittäin tärkeää, että rikoksesta epäilty saa juridista apua.

Selvitimme Eduskunnasta pääsihteeri Seppo Tiitisen kanssa faktat ja menettelytavat, jotta laki täyttyy ja informoimme koko prosessin ajan puhemies Paavo Lipposta ja pääsihteeri Seppo Tiitistä.

Luotimme suomalaiseen oikeusvaltioon ja toimimme saamiemme neuvojen ja ohjeiden mukaisesti. Ryhmän puheenjohtaja vallesmanni ja varatuomari Raimo Vistbacka huolehti siitä, että noudatimme tarkoin lakia.

Emme hylänneet Tony Halmetta, vaikka tapahtuma oli kiusallinen, tuotti paljon huolta ja murhetta sekä huomattavaa mainehaittaa sekä puolueelle että meille ryhmätovereille.

Missään vaiheessa emme vähätelleet teon vakavuutta.

Pyrimme ottamaan huomioon Tonyn terveydentilan kaikessa toiminnassamme ja säilyttämään luottamukselliset suhteet häneen.

Eroamis- ja erottamisvaatimukset ennen oikeudenkäyntiä torjuimme, sillä katsoimme, että myös rikoksesta epäillyllä on oikeusvaltiossa oikeusturva.

Juttu meni aikanaan käräjille ja Hovioikeuteen. Tuomio otettiin vastaan sellaisenaan ja päätimme sen jälkeen, että siinä ja koko prosessissa yhdistettynä  julkisuuden taakkaan on tarpeeksi rangaistusta.  Tony Halme jatkoi Perussuomalaisten  eduskuntaryhmän jäsenenä kauden loppuun.

Silloiset tapahtumat läpikäyneenä ja yleisen elämänkokemuksen karaisemana voin sanoa, että julkisuutta ei voi hallita.

Ainoa, jota voi hallita on oma käytös.

Minusta ja tämä on subjektiivinen arvio; Raimo Vistbacka ja minä toimimme ryhmätovereina parhaan kykymme mukaan, sillä ymmärryksellä mikä meillä oli.

Oikeuslaitos ja Eduskunta ( Lipposen ja Tiitisen johdolla ) hoitivat oman tonttinsa mielestäni erinomaisesti.

Sen aikaiset kansanedustajat eivät ryhtyneet toverituomioistuimeksi. Toisinkin olisi voinut käydä.

Media tekee työtänsä niin kuin silloinkin. Samoilla menetelmillä ja samalla moraalilla. Kommentaattoreiksi kelpaavat  kumminkaimat ja kumppanit. Niin kauan kuin painettavaa riittää. Lihaa säästämättä.