Olen kiertänyt paljon lähiöissä; eilen Tampereella, tänään Helsingissä. Pari viikkoa sitten kävin Korsossa Vantaalla. Itse asun Iivisniemen lähiössä Espoossa.

Vanhojen puolueiden suusta ei edes kuule sanaa lähiö.

Ei täällä asumisessa ole mitään hävettävää. Minusta tuli minä Iivisniemessä.

Lähiöissä asuu suuri osa Suomen tulevaisuudesta.

Julkinen valta ja kaupunkien kerma ei lähiöistä paljon piittaa.

Lähiön asukkaiden on parannettava päättäjien kuuloa. On aivan varma, että Perussuomalaisten vahvistuminen kuntavaaleissa nostaa lähiöt ja niiden palvelut esille.

Helsingin herrojen suorittamaan Sipoon ryöstöön on tuhlattu valtava määrä energiaa ja rahaa.

Sopii kysyä paljonko Helsinki on samanaikaisesti satsannut Kontulaan, Mellunmäkeen ja Vuosaareen?

Urheiluseurat, asukasyhdistykset, kirkko tekevät hyvää työtä.

Vihreiden puolesihteeri Panu Laturi sentään reagoi tämänpäiväiseen puheeseeni. Minä olin Kontulassa, vihreät Kotkassa.

Jätin talousarvioaloitteen lähiöiden perusparantamiseen Helsingissä ja Uudellamaalla: 40 miljoonaa euroa.

En ole huomannut vastaavaa vihreiltä. Aloitettani saa vapaasti ja ajaa läpi myös vihreät, sieltä mustan auton takapenkiltä, jonne he ovat hyvin sopeutuneet.

Lähiöissä muhii muutoksen siemen. Jos myötätunto muuttuu ääniksi ja väki lähtee äänestämään on perussuomalaisille tulossa tuhti vaalivoitto. Se tuo myös vastuuta ja mahdollisuuden tehdä korjauksia.

Minä olen politiikassa mukana tekemässä hyvää, enkä pahaa.

Me tarvitsemme päätöksentekoon myös maan hiljaisten äänet. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas.

On harhaluulo, etteivätkö ihmiset halua kuulla poliittista puhetta.

Kyllä haluavat, kun on puhuja ja sanottavaa.

Olen juuri palannut Tampereelta ja Valkeakoskelta.

Pidin puheen Tammelan torilla (ilman mikrofonia) sekä megafonilla Hervannassa ja Valkeakoskella.

Parikymmentä minuuttia per paikka, tunti päivässä. Se pitää terässä.

Joskus hamassa menneisyydessä, kun avasin mikrofonin, torilla olleista puluista toinen lensi pois, eikä muita juuri näkynytkään.

Nyt ei ole puluja kuulemassa, mutta on kuulijoita, tänäänkin muutama sata ihmistä.

Kun on ollut politiikassa 25 vuotta, ei tarvitse gallupia tietääkseen vetääkö peli vai ei.

90 puhetilaisuutta kuukaudessa kertoo missä mennään. Kannatusta ja tarvetta on.

Nyt on kysymys siitä, että paikalliset ehdokkaat saavat sympatian ja myötätunnon kanavoitua ääniksi.

Se onnistuu, kun on sanoma ja sen sanoja.

Puhutaan politiikkaa, osaatko?

Tukimies voi olla sekä mies että nainen.

Jokainen kansanedustaja ja kuntavaltuutettu tarvitsevat tukijoita – niitä ihmisiä, jotka luottavat ja auttavat. Yksin kukaan ei ole mitään.

Viime päivät ovat olleet valtavan palautteen päiviä.

Olen iloinen siitä, että ihmisten ymmärrys on suurempaa kuin verenhimo.

Viha on tuhoava voima. Asioiden ja ihmisten rikkominen ei paljon älyä vaadi.

Tällä viikolla ystäväpiirissäni on ollut raskaita menetyksiä.

Ikävän rinnalle kasvaa ajan kanssa kiitollisuus.

Jokainen meistä voi olla tukimies ja jokaisen olisi myös syytä olla.

Antamisesta oppi enemmän kuin saamisesta.

Kauhajoen karmeiden kokemusten jälkeen, arkea on jatkettava.

Huomenna on edessä Tamperetta ja Valkeakoskea. Lähden sinne mielelläni, antamaan ja saamaan.

Minulla oli tänään Eduskunnassa vieraita Jyväskylän seudulta. Viitisenkymmentä ihmistä muistutti minua taas etuoikeudesta olla kansan edustaja.

Yhden ystäväni kiitosviesti kruunasi päiväni.

Ihmisen kuuluu huolehtia ihmisestä, ja vanhemman nuoremmastaan.

Jokainen potee riittämättömyyden tunnetta.

Me ihmiset erehdymme luulemaan, että meidän pitää tulla joksikin. Se että on mikä on, ei harhaluulon mukaan riitä.

Riittämättömyyden tuntemukset, ja kyvyttömyys luottaa omaan minäänsä saavat ihmisen pelkäämään. Kun mieli pelkää, kärsimys pääsee käsistä karkuun ja mieli eristyy.

Ja nämä sairastuneet, eristyneet mielet, vaeltavat yksinäisinä ja täysin arvaamattomina yhteiskunnissamme. Mielipuolisuuden edessä yksilöt ja yhteisöt ovat turvattomia, pahoinvointia ei voida lailla kieltää.

Auta itseäsi ja lasta.

Jokainen ihminen on ainutkertainen, vanhempiensa lapsi. Miten osaamme surra tämän tapahtuman tajutaksemme, että kaikkein arvokkain mitä meillä on, on toisemme. Eikä tarvitse muuksi tulla tai muuta havitella, kuin läsnäoloa. Yhteiskuntamme suurin haaste kysyy nyt huutamalla, kykenemmenkö olemaan enemmän läsnä, ja lähempänä lähimmäisiämme?

Onni ei ole tulevaisuudessa vaan tässä hetkessä, joka on käsillä koko ajan.

Pääni on painuksissa tänään.

Yhdessä tähän on tultu, ja yhdessä meidän on tästä selvittävä.

Siunausta ja varjelusta tarvitsemme kaikki.

Populismin perusoppi on ihmisen asettamista suuren rahan ja yhteiskunnan vallan edelle.

Kuinka oikein se onkaan.

Teoriaherrat tunkevat ihmisiä talous- ja poliittisteoreettisiin muotteihin ymmärtämättä ihmisen arvoa ja ainutlaatuisuutta.

Suuren rahan vallasta saamme taas kantapääoppia Ameriikan raitilta. Ei opi ahne ihminen mitään. Ahne on kylläinen vasta sitten kun turpa on täynnä multaa.

Säännöllisin määräajoin hölmöt erotetaan heidän rahoistaan. Nopean voiton kauppiaat, joita sokeuksissaan ihaillaan, syövät talon puhtaaksi ja jättävät jälkeensä mustuneet rauniot.

Onko vastaus sosialismi?

Ei ole.

Vai antaisitko rahapussisi Yrjö Hakasen porukan taskuun?

Yhteiskunnan valta on yhtä epäinhimillistä kuin rahan valta. Se asettaa järjestelmän ihmisen edelle.

Tulokset on nähty Neuvostoliitossa ja jos joku kaipaa tuoreempaa näyttöä luokoon katseensa Pohjois-Koreaan.

Itse asiassa henkinen pienviljelijä pärjää parhaiten.

Itsenäinen, omavarainen, monitaitoinen, perhe- ja sukukeskeinen, riskin hajauttaja, oman perunamaan pitäjä ja Luojansa tunteva ja tunnustava ihminen pystyy huolehtimaan itsestään ja muista.

Ihminen pitää asettaa etusijalle suureen rahaan ja järjelmäuskoon nähden.

Kansan syvät rivit ymmärtävät tämän, siksi perussuomalaisten kannatus nousee.

Puolueen nousu ei ole itsetarkoitus. Tärkeää on, että suomalainen yhteiskunta herää ja tajuaa oman arvonsa ja löytää linjansa.

Tätä tarkoitan kun sanon, että perussuomalaisten kannatuksen noustessa vanhojen puolueiden kuulo paranee.

Perussuomalaisten kuntavaalikannatukseksi kovilla korjauskertoimilla (jotka vetävät alaspäin) on saatu 4,5 %.

Linjamme kannatus on siihen nähden moninkertainen, tämä ei kuitenkaan realisoidu samansuuruisena kannatuksena. Tulemme kuulemaan vanhojen puolueiden suusta tuttua tekstiä, mutta…

Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.