Pitäkää tunkkinne

Ruoka on ihmistä varten, eikä ihminen ruokaa varten.

Äitini kotona oli maataloutta. Perheviljelmä. Kahdeksan lasta, oma tupa ja oma lupa. Kyky itsenäiseen ajatteluun. Siihen ei tarvittu sosialismia, eikä herrasväkeä kotkottamaan.

Eläimistä pidettiin huolta.  Silti lihat, maidot ja nahat käytettiin.

Oma poliittinen ajattelu, usko perusarvoihin, työntekoon ja perheeseen kumpuaa omasta perimästä. Elämän opetuksesta suomalaisissa olosuhteissa. Talonpoikaisjärjellä.

Ihmisiä pyritään hallitsemaan milloin milläkin tavalla. Ruoka on aina ollut peliväline tässä taistelussa. Ruokauhrit, perinnäissäännöt, saastaisuudesta saarnaaminen. Onhan näitä.

Uusi testamentti vapautti meidät monesta taakasta. Myös ruokaorjuudesta. Minkä minä olen puhdistanut, sitä älä sinä sano saastaiseksi.

En alistu vanhatestamentillisen komennon alle. En etenkään vihreään ohjukseen, pakanoiden paheksuttavaksi. Enkä muidenkaan.

Syön mitä parhaaksi näen. Vaikka vihanneksia, jos olen sillä tuulella.  Niin kauan kuin pääni keikkuu teen töitä, että sama vapaus koskee muitakin.

Ruokapoliisit, yksilönvapauden rajoittajat, ruokamoralistit, lihapaheksujat, ilottomat muitten lautasten tuijottelijat, moraalisen ylemmyytenne pilarista rahvaan rasvoja paheksuvat , peiliin rakastuneet kuivan kesän oravat ja mehunarsistit.

Pitäkää tunkkinne.

Vapaus valita voittaa teidän nihilistisen kaksinaismoralisminne.

Hymyilkää ja naurakaa välillä. Myös itsellenne.

Suvaitsevaisuus rentouttaa.🤣