SDP: llä alkaa mopo keulia. Vaalien jälkeen he hinnoittelevat itsensä ulos hallituksesta.

Viimeisen hallituksen aikaan, jossa SDP oli mukana tuli Suomeen 100,000 työtöntä lisää. Vasemmistoliitto kesti puoleen väliin asti hallituksessa ja vaati vaalikampanjassa lisää velkaa ja hävisi siinä puoli tusinaa paikkaa. Tämän hallituksen aikana talous kasvaa, työttömyys vähenee, työllisyysaste nousee, vienti vetää ja verotulot kasvavat.

Nyt veltto SDP kimittää kuin kuurainen kukkopilli.. Köyhän kansan sosialisti Ilkka Taipale ajoi vuosikymmeniä pitkäaikaistyöttömien eläkeratkaisua. Asia ei edennyt mihinkään SDP: n ollessa hallituksessa. Työministeri Jari Lindström toteutti tämän Taipaleeen hyvän idean. Taipale on hyvä mies oikeilla asioilla. Taipaleessa oli miestä antaa Lindsrömille tunnustus. SDP mutisi jotakin.

SDP:llä, Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla olisi ollut koko syksy aikaa tehdä aktiivimallista välikysymys Eduskunnassa. Ei joko kiinnostanut tai ei osattu. Todennäköisesti ei hotsittanut. Kun kansalaisaloite alkoi vetämään, hypättiin siivelle. Loisimaan.

Senaatintorille saatiin sentään sekä sosialisteja että kommunisteja paikan päälle puhumaan. Mutta mitä ja missä hommailivat persut? Senaatintorilta puuttuivat sekä mestari että kisällit. Mahtavatko edes mallia vastustaa?

Olen tässä lauantai- illan ratoksi vastannut kansalaispalautteeseen Uutisekstrasta. Perille meni, sillä tuli sekä kehuja että haukkuja. Aika tasaisesti molempia.

Yrjö Rautio kirjoitti Hesarissa SDP: n ja Vasemmistoliiton Pressavaalikannatuksesta ja ehdokkaista. Asiallisesti ja ilkeästi. Ei ole ihme, että SDP kirkuu. Enää puuttuu vain Erkki Tuomiojan mitäs minä sanoin kommentointi.

Onneksi Eero Heinäluoma on huomenna torilla tavattavissa. Selitettävää riittää. Heinäluoma tajusi jo kuukausia sitten, että SDP: n ei kannata allekirjoitella vihreiden ja kommareiden välikysymysluonnoksia. Vielä kun osaisi vastata siihen, että miksi SDP ei tehnyt välikysymystä aktiivimallista.

Kun sanoin, että Perussuomalaiset ei vastannut enää sitä mitä Raimo Vistbacka, Urpo Leppänen ja minä perustimme Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen idealtaan , linjaltaan ja käytökseltään sain taas organisoidun ryöpyn sähköpostiin. Nimettöminä.

Sossut ja  Sisulaiset. Älkää olko noin kamalan tosikkoja. Hymyilkää ja hengittäkää välillä. Ei tämä politiikkaa kuolemanvakavaa ole. Jytkytkin tehtiin hymyssä suin. Vastustamisenkin pitää olla nauravaista, totista totuudentorvea ei jaksa kukaan.

Sitten on vielä tämä Väyrynen…jääköön seuraaviin kertoihin.