Kepu porskuttaa gallupeissa.

Nousu on raastavan kovaa.

Olemme selvästi tässä mittauksessa menettäneet kannatusta Kepulle. Maakunnissa on taistelun paikka.

Sanoin ennen kesälomia, että toripolitiikan on maistuttava, jos mielitään pärjätä.  Kepu oli joka paikassa ja meilläkin kenttä hyvin liikkeellä, mutta kansanedustajia kaivattiin enemmän. Minulle jäi parantamisen varaa.

Tässä tilanteessa on syytä säilyttää linja, maltti sekä järki.

Kansa hakee vaihtoehtoa ennätyshuonolle hallitukselle. Tällä hetkellä Kepu on onnistunut nappaamaan keulan. Mikä menee ylös, tulee myös alas.  Ei itsestään, vaan toiminnalla.

Kolmessa vuodessa Kepu on pessyt kasvonsa,mutta vain kasvonsa. Koko muu ruho on vanhaa Kepua. Sipilän takana paistavat Kääriäisen ja kumppanien kasvot.

Se, mihin voimme vaikuttaa, on oma toimintamme.

Olemme  olleet oikeassa maahanmuuttopolitiikassa ja EU-asioissa. Kepu on  niistä hiirenhiljaa. Aivan hiljaa. Me emme ole kahden asian puolue.  Tämä on tehtävä selväksi. Lihaa säästämättä. Omat esitykset edellä. Peruslinjasta tinkimättä.

Nyt tiedämme, että taistelu on alkanut. Se on kova, jossa isketään kroppa ja mieli likoon. Otetaan oppia siitä, minkä teimme viimeksi oikein. Ei pyörää tarvitse uudestaan keksiä. Ihmisten pariin ja tehokas työ sekä valtuustoissa, osastoissa ja Eduskunnassa.

Kepun kuntopiikki tuli puoli vuotta ennen vaaleja. Silti se on kova vastustaja myös huhtikuussa.  Onko kepu meitä 10 prosenttiyksikköä parempi? Ei tietenkään ole. Tällä hetkellä sen kannatus tässä mittauksessa on. Hillotolppa on huhtikuussa. Silloin veri punnitaan.

Vastaiskun paikka. Tiedämme, mitä pitää tehdä. Nyt on tehtävä, mitä pitää.