Politiikassa tapahtuu tulevilla viikoilla hyvin paljon.

Perussuomalaisten kanta on kysyttyä tavaraa. Ylen kiirastorstaina julkaisema kannatusmittaus näytti Perussuomalaisille 5,2 % kannatusta. Se on kaikien aikojen ennätys. Tarvetta on.

Heti tiistaiaamuna kokoontuu vaaliuudistusta pohtiva toimikunta. Lähiviikkoina ratkeaa se haluavatko vanhat puolueet oikeudenmukaista vaalilakia vai ei. Ajan jokaisen äänen tasa-arvoa kannatuksemme vahvistumisesta riippumatta.

Budjettikehykset kielivät EU:lle alistuneen teknokraattivallan yliotteesta. Välttämättömät korjaukset vähempiosaisten hyväksi jäävät toteutumatta.

NATO:n nopean toiminnan joukkoihin otetaan kantaa. Epäilen hankkeen järkevyyttä Suomen kannalta.

Kiina mellastaa Tiibetissä. Suomen hallitus pistetään vastaamaan omasta linjastaan.

EU:n perustuslakia ajetaan läpi Suomessa ilman kansanäänestystä. Suomen kansa on oikeastaan täysin pimennossa koko hankkeesta. Täytyy huutaa kovaa, että Suomessa edes tiedetään, että itsenäistä päätösvaltaa taas luovutetaan kolhoosi EU:lle.

Perussuomalaisten hyvinvointi aiheuttaa närästystä kilpailevissa puolueissa. Olen valmis taisteluun.

Pääsiäinen on ihmistä varten.

Uuspakanuus elää ja voi kohtalaisesti. Lopulta Luoja tekee lopun sekä mahasta että syöjästä.

Pääsiäisen hoksaa viimesitään siitä, että keskusteluohjelmiin ja viikonlopun lehtiin ilmestyy kristinuskon perustotuuksia kiistäviä henkilöitä ja juttuja.

Siinä multa mutisee, hetken heiluu ja karisee pois.

Pieni ihminen on suuren mysteerin edessä. Onko tässä kaikessa sittenkin jotakin järkeä vai ei?

Pää tulee kipeäksi kun tuollaisia miettii. Ole tässä järkevä järjettömässä maailmassa.

Minulle Pääsiäinen on Ylösnousemuksen juhla. Se on niin kova juttu, että sen viettämiseen ei neljän päivä loma riitä. Meni koko elämä.

Rauhallista Pääsiäistä.

Julkisuudessa on ollut paljon asiaa nuorten syrjäytymisuhkasta. Vaarassa on kymmeniä tuhansia nuoria.

Hyvinvointivaltiossamme on jotakin pahasti pielessä. Suomi on rikkaampi kuin koskaan ja täynnä tekemätöntä työtä, silti kaikki eivät löydä paikkaansa.

Yhteisöllisyys ja perhe ovat kriisissä. Välittäminen on väljähtynyt.

Oliskohan korkea aika, että muutkin kuin Perussuomalaiset puhuvat suoria sanoja ja selviä tosiasioita minä, mulle, itse-Suomesta.

Tilanne ei korjaannu itsestään. Parannuksenteon voi alkaa lähipiiristään, sitten on kanttia siirtyä kansainvälisille areenoille.

Kiina tietää vaikeuksia.

Ateistinen kommunismi valtiouskontona yhdistettynä raakaan talousjärjestelmään on kaksinkertainen onnettomuus.

Olympialaiset ovat muistini mukaan urheilukisat. Pahaa pelkään, että pekinkiläinen performanssi tuo mieleen muut totalitarismissa pidetyt olympiakisat.

Kiinan kohdalla pätee: You have seen nothing yet.

—

Kirjani tiimoilta olen vieraillut haastateltavana sekä Tampereen että Helsingin Akateemisissa kirjakaupoissa. Ne ovat olleet huikeita kokemuksia.

Sanalla on mahtia. Jaakobin kirje Uudessa testamentissa kertoo: Kieli on tulta!

Kirjani Maisterisjätkä on nyt julkaistu. On ollut aika haipakkaa.

Kirjasta tuli niin hyvä kuin osasin tehdä.

Työt jatkuvat. Tekemistä riittää.

Kiitos erityisesti niille tavallisille aatteemme kannattajille, jotka eivät koskaan pääse suuriin otsikoihin, mutta joiden äänet ja työ ovat mahdollistaneet suuret otsikot sekä SMP:n että Perussuomalaisten osalta.

Perussuomalaiset – Ihmiselle hyvä.

Kaksi yöjunayötä on nyt takana, elämää edessä.

Olen iloinen, että sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla perusteet Kemijärven sellutehtaan säilyttämiselle.

Tunnelmani ovat sekavat. Toisaalta olen iloinen saamastani vastaanotosta Kemijärvellä. Ohjelma oli hyvin järjestetty, poliittisista ennakkoluuloista ei ollut tietoakaan.

Sellunkeittäjät, tehtaan johtaja, massaliike, kaupunginjohtaja, Lapin radio, Koillis-Lappi ja Lapin Kansa; kaikki paikalla ja kaikki antamassa tilaa ja vastaamassa kysymyksiin.

Toisaalta olen todella vihainen. Voittoa tuottava, hyvin toimiva ja aluetaloudelle merkittävä tehdas ajetaan alas. Turhauttaa, kun suomalaista perustaa tuhotaan ja hallitus ei tee mitään.

Jos Kemijärven tehdas lakkautetaan on se aluepolitiikan loppu. Keskustan häpeä. Mihin sellaista puoluetta tarvitaan, joka unohtaa juurensa. Hattara-Kepu ei ansaitse kunnioitusta, eikä ääniä.

Kävin Sompin parikunnan luona syömässä minulle luvatun poronkäristyksen. Hyvää oli ruoka ja seura.

Puhuin yleisötilaisuudessa valtuustotalolla. Sali oli täynnä. Me olimme yhtä. Se on harvinaista Suomessa.

Tehtaan pääluottamusmies Seppo Kenttäkumpu ja varapääluottamusmies Petri Somppi saattoivat minut yöjunaan. Kädenpuristukset olivat lujat ja kuivat. Nämä miehet pärjäävät varmasti. Sen soisi tapahtuvan heille rakkailla mailla, omilla juurillaan. Sen soisi kaikille.

Yöjunan lähestyessä Helsinkiä tapasin vielä aamukahvilla Teijo Alaluusuan. Tehtaan miehen Kemijärveltä. Hän meni vielä työtehtävissä Vantaalle. Työmoraali ei ollut pettänyt, töitä loppuun asti ja tehdään kunnolla kuin Herralle.

Teijon katseessa olivat sanat: älä unohda meitä.

En varmasti. En voi, enkä halua.