Perussuomalaisten vaalivoitto saa aikaan kaikenlaisia parkaisuja.

Niiden perässä juoksemisessa ei ole mitään järkeä.

Kuntavaalit olivat Perussuomalaisilta läpimurto nimenomaan muiden puolueiden tajuntaan.

Perussuomalaisten kannatus kansan keskuudessa on kasvanut tasaisesti ja jo pitemmän aikaa.

Vaalitulos ei sinänsä vielä mittaa puolueen yleistä hyväksyttävyyttä. Se on rutkasti suurempi kuin suoraan vaaleissa mitattu kannatus.

Perussuomalaisia ei voinut äänestää runsaassa sadassa kunnassa. ”Tyhjien” kuntien määrä vähenee selvästi seuraaviin kuntavaaleihin mennessä.

Perussuomalaiset tekevät omaa politiikaansa. Totta kai meitä kiinnostaa, mitä meistä sanotaan. Emme kuitenkaan elä reagoinnista toisten sanomisiin vaan tuotamme oman poliittisen linjamme, niin Eduskunnassa kuin kuntavaltuustoissakin.

Minusta tuntuu, että politiikassa olen nähnyt tämän ajan joskus ennenkin… vuonna 1983.

Olin nuori SMP:ssa. Suuren vaalivoiton jälkeen SMP:stä tuli hallituspuolue.Yhtä äkkiä entinen ”hulinaliike, neuvostovastainen, ulkopoliittisesti epäluotettava, takametsien miesten puolue” olikin rakentava, parhaasta populistisesta perinteestä ponnistava tavallisten ihmisten puolue.

Leimakirves Perussuomalaisia kohti viuhuu ankarasti. Ei haukku haavaa tee. Yleensä sanomiset kertovat enemmän sanojasta kuin sanottavasta.

Kun ajattelee Perussuomalaisten vaalien jälkeen saamaa ilmaisen palstatilan määrää, voisi mainosmies tokaista, että olisi tuonkin joutunut rahalla ostamaan.

Monet huomioitsijat ovat kirjoittaneet, että Perussuomalaiset täytyy ottaa vakavasti. Totta kai, niin minäkin olen ottanut ja johtanut puoluetta 11 vuotta. Se on vaatinut paljon työtä ja yhteistyötä.

Vakavasti on aivan eri asia kuin kuoleman vakavasti.

Tosikot eivät politiikassa pärjää.

Etenkin kaikille vihreille palstan lukijoille suosittelen tutustumista Osmo Soininvaaraan kirjoitukseen Suomen Kuvalehdessä 14.11. Saa sen muutkin lukea. Siinä oli punnintaa Perussuomalaisistakin..

Ei ole Soinin vaaraa.

EU tekee sen itse.

Minkä? Itsestään naurunalaisen.

Nyt on oikein EU:n päätös siitä, että kurkut saavat taas olla käyriä. Parikymmentä vuotta meni moisen asian oivaltamiseen ja samalla poistuu 100 sivua säännöstekstejä.

Voi laupias taivas.

Pääministeri Matti Vanhanen kävi Moskovassa ja sai aikaan tuloksia puutulliasiassa.

Hyvä.

EU:n sosialistinen kauppakomissaari Petel Mandelsson laukkasi Moskovassa alvariinsa saamatta asiassa aikaan yhtään mitään.

Taisi sosialistia kiinnostaa enemmän Bolsoin baletti kuin suomalainen metsäteollisuus.

Kyllä se nyt tunnustettava, että Vanhanen toimi paremmin kuin EU.

Niin optimistinen en toki tohdi olla, että Kepu tästä oppisi mitään yksittäistapausta enemmän.

Kepu kiertää niin syvällä EU-urassa, että hieman vielä korvia näkyy.

Käyrät kurkut ovat palanneet. Itsenäisyys on päivän lähempänä.

Klapi on parempi, huomenna täysistuntoon.

Kävin tänään eduskuntatalolla. Kirjepostissa oli viikon kökkö, sen purkaminen oli mieluisa homma. Kunnallisvaalivoitto oli tehnyt monen onnelliseksi, ilman nettiä ja sähköpostiakin.

Sairauslomalla oli joku hetki aikaa funtsia menneitä vaaleja. Voitimme todella paljon. Vaalien voittaminen ei ollut kovin vaikeaa, kun tiesi mitä teki ja teki sen mitä tehdä piti.

Perussuomalaisten vaalivoitto ottaa koville siellä ja täällä.

Perussuomalaisilla on isompi valtuustoryhmä kuin pääministeripuolue Keskustalla niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaallakin.

Espoossa Perussuomalaisten valtuustoryhmä on yhtä suuri kuin Keskustan, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien yhteensä.

Vasemmistoliittokin on henkitoreissaan pääkaupunkiseudulla. Punavihreys ei pelitä.

Ei ole ihme, että Keskustan Seppo Kääriäinen puhuu sarana-ajasta. Muutokset tuulet puhaltavat.

Seuraava tehtäväni on saada Perussuomalainen Euroopan Parlamenttiin. Ja sitä myötä Perussuomalaisuus Euroopan Parlamenttiin, niin kauan kuin sellainen Parlamentti pystyssä on.

Sopiva haaste.

Itse en ole ehdolla. Tarvitaan hyvä ehdokasjoukkue, jotta tavoite saavutetaan.

Tarvitaan Perussuomalainen taistelu, murtumattomalta perustalta.

—

Barack Obama valittiin USA:n presidentiksi. Onneksi olkoon.

Odotukset ovat valtavat, toivotan voimia ja varjelusta.

—

Taloudellinen taantuma on tosiasia.

Perusasiat nousevat arvoonsa.

Se on ihmiselle hyvä.

Elämässä on suuria voittoja ja pieniä harmeja.

Tulehtunut jalka pitää minut viikon kotihoidossa, sairauslomalla.

Palaan asiaan ja politiikkaan, kun pääsen töihin.

Itseään kohtaan on vaikeata olla objektiivinen.

Jokainen meistä selittelee omia tekemisiään ja sanomisiaan parhain päin. Se on kai luonnollista.

Vaalivoitosta alkaa olla viikko aikaa. Tulos ylitti vajaalla prosentilla omatkin odotukseni.

Mediassa on ollut monenlaista analyysia – asiasta ja asian vierestä.

Vaalivoiton syyksi on tarjottu ”muukalaisvastaisuutta”. Perussuomalaisilla ei ollut muukalaisvastaista kampanjaa.

Vedin viimeisen kuukauden aikana 94 tilaisuutta – kautta maan. Annoin puolensataa lehtijuttua. Kävin keskusteluja sekä äänestäjien että Perussuomalaisten ehdokkaiden kanssa.

Luulen, että minulla voisi olla tietoa ja käsitystä siitä, miksi voitimme. Sen perään ei ole paljon kyselty. Punavihreät tinttarat tietävät totuuden ilman tietoa.

Ehdokashankinnan valtaosan tekivät piirien ja osastojen aktiivit. Olin itse hyvin aktiivinen ehdokashankinnassa, luvut eivät tässä ole olennaista vaan laatu.

Oikeusministeri Tuija Brax on tänään paikannut lausuntoaan. Hyvä niin. Fiksu myöntää virheensä ja se siitä.

Sen sijaan on aivan turhaa odottaa mitään katumusharjoituksia punavihreän ajatusmaailman läpitunkemilta kolumnisteilta, joiden ennakkoluuloisuus ja muka tieto huutaa taivaaseen asti.

Muutamat kommentaattorit ennustavat Timo Soinille vaikeita aikoja. Onhan se mahdollista.

Vaikeuksista on kokemusta. SMP:n konkurssi, uuden puolueen aloittaminen muutamaan pekkaan nollilta ja epäonnistuminen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Tämän kokeneena epäilen, että jään henkiin.

Perussuomalaisilla ei ole kiire mihinkään.

Me olemme jalat maassa olevaan porukkaa. Arkijärjen käyttäjiä. Me tiedämme, kuten myös Suomen kansa, että politikassa eivät taikurit pärjää. Me emme luvanneet pikaista parannusta tai rahaa sinne sun tänne.

Me sanoimme, että tulossa on arkijärjen läpitunkemaa politiikkaa, jossa asiat pistetään tärkeysjärjestykseen, työ kunniaan ja perhe arvoonsa.

Perussuomalaiset saivat runsaat 5 prosenttia annetuista äänistä. Lähes 95 prosenttia äänestivät muita puolueita.

Perussuomalaisten vaikutus Suomen politiikassa on huomattavasti saamaamme äänimäärää suurempi.

On hyvin todennäköistä, että Perussuomalaiset olivat suurelta osin vaikuttamassa kolmen vanhan puolueen väliseen kannatusjärjestykseen.

On myös selvää, että vihreiden ja Perussuomalaisten välille on syntynyt jännite. Se jännite on vihreiden synnyttämä. On hyvin todennäköistä, että ensi eduskuntavaaleissa mainitut puolueet kamppailevat samassa kokoluokassa.

Perussuomalaisilla on nyt enemmän kuntavaltuutettuja kuin vihreillä.

Eduskuntavaaleihin on noin 2,5 vuotta aikaa. Kiirettä ei ole.

Jos uskaltaisin ennustaa; seuraava gallup näyttää Perussuomalaisille selvää nousua. Miksi? Niin, mietitäänpä sitä yhdessä tahoillamme.

—

Keskusta ja SDP ovat pohtineet vaalitappionsa syitä.

Keskustalla oli omasta mielestään viestintäongelma. SDP:lla ei omasta mielestään ollut tarpeeksi ehdokkaita.

Hei, come on, eikö niiden politiikan sisällössä ollut mitään vikaa?

Tuolla analyysitasolla torjuntavoitot jatkuvat.