Perussuomalaisten vaalivoitto kunnallisvaaleissa on todella hermostuttanut vanhat ja väsyneet puolueet.

Paavo Lipponenkin höyrähti.

Olen viime viikkoina ollut kepin nokassa milloin mistäkin syystä – kerran ihan omasta syystäni.

Leimat lentelevät, uusin vouhotus on fasismin ulvonta.

Olen yksi tämän puolueen neljästä perustajajäsenestä. En ole fasisti, rasisti tai kommunisti. En ole ääri-ihminen.

Olen nostanut muutamien muiden kanssa tämän puolueen nollasta nousuun. Tiedän miten se on tehty ja millä moraalilla.

Puolueen puheenjohtajana olen ollut pian 12 vuotta ja haluan jatkaa.

Puoluejohtajan tärkein ominaisuus on kestää henkistä epämukavuutta. Sitä, että joutuu syytetyksi aiheetta ja aiheesta. Tämä kestetään.

Olen nähnyt yhden puolueen konkurssin, tuntenut sen nahoissani, maksanut sen hinnan mikä maksaa piti.

En anna ääri-ilmiöille tuulensuojaa. Ne, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat, ihan ilman Timo Soinia. Jos sanoma ja sanoja eivät kestä, ne sortuvat.

Sanon suoraan mitä ajattelen. En pidä kommunismista, en pidä natsismista, ne ovat saman pimeän pakanuuden lapsia.

Olen Israelin ja juutalaisten ystävä.

En siedä ihmisvihaa. Kaikki, jotka minut tuntevat, tietävät tämän.

Minun johdollani Perussuomalaisista ei tule ääripuoluetta.

Olen hyvilläni ja erittäin otettu siitä, että moraalini kiinnostaa laajalti niin oikeusoppineita, toimittajia kuin eduskuntakollegoitanikin.

Miksi?

Siksi, että toimillani ja mielipiteilläni tuntuu olevan todellista merkitystä suomalaisessa politiikassa.

Olen iloinen, että politiikka alkaa jälleen kiinnostaa. Minä puhun politiikkaa. Olen politiikan ammattimies. Puhun asioista niiden oikeilla nimillä ja kansa tuntuu ymmärtävän.

Keskustelu jatkukoon. Samoin moraalini analysointi.

Irlanti pakotettiin uuteen kansanäänestykseen. Samasta, jo kerran hylätystä sopimuksesta.

Tämä on ”EU-demokratiaa” pahimmillaan.

Tuoreessa muistissa on, että Alankomaat ja Ranska hylkäsivät EU-perustuslain kansanäänestyksessä.

Sopimuksen nimi muutettiin, keskeinen sisältö pysyi samana ja katso ihmettä: Se oli ”eri sopimus” ja sitä ei enää alistettu kansanäänestykseen. Sillä kansa voi ”äänestää väärin”.

Englannin pääministeripuolue, ”Työväenpuolue”, söi sanansa ja perui jo lupaamansa kansanäänestyksen EU-perustuslaista.

Irlanti äänesti EI. EU-demokratiassa kyllä merkitsee kyllä ja EI merkitsee, että äänestetään uudestaan niin kauan, että vastaus on kyllä.

Tämä on Nagani otsalla ’”demokratiaa”.

Olen miettimässä asettuako protestiksi tälle EU:n räikeälle demokratiapilkalle ehdolle alkukesän EU-vaaleissa. En ottaisi paikkaa vastaan.

Yksi asia sillä Suomessa saavutettaisiin; tiedettäisiin, mikä on EU:n perustuslaki. Ehdokkuuteni pakottaisi vanhat puolueet kimppuuni. Syntyisi todellinen EU-keskustelu. Sitä Kepu, SDP ja Kokoomus eivät halua.

Mietin asiaa muutaman viikon.

Toivottavasti sillä välin suomalaiset tiedotusvälineet esittävät ne ”tyhmät” kysymykset, joihin tarvitaan vastaus.

Tässä pari viiden pisteen vihjettä.

Miksi Suomessa ja muissa EU-maissa ei tule uutta ratifiointikierrosta, jos kerran Irlanti sai muutoksia sopimukseen?

Saiko Irlanti muutoksia sopimukseen? Jos ei saanut, niin miksi se sitten äänestää samasta, jo hylätystä, sopimuksesta toisen kerran?

Äänestin vuonna 1994 Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Uusintakierrosta ei tule kuin ehkä Taivaassa?

Tai ei nyt sentään. Taivaassa ei ole EU:ta, eikä EU ole taivas.

Jo on aikoihin eletty.

Vaihtoehtopuolueena aloittaneet Vihreät ovat Suomen kovin ryhmäkuripuolue.

Koijärvelta koipussiin. Siinä on koko vihreän teologian summa.

Eduskunnassa äänestettiin eilen Merentutkimuslaitoksen pilkkomisesta. Päätös oli järkytys sekä merentutkimukselle että henkilökunnalle.

On surkuhupaisaa, että moinen tuli mahdolliseksi vasta nyt kun vihreät VAIKUTTAVAT hallituksessa. Vihreät äänestivät rytinällä Merentutkimuslaitoksen historiaan.

Vihreä kuri-ideologia on totta myös pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustoissa. Esimerkiksi Espoossa vihreää politiikkaa oli aikoinaan Espoon Sähkön myynti (silloin löytyi vielä yksi vastustaja).

Ensi viikolla Espoossa päätetään Espoon Veden liittämisestä osaksi pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitosta. Vihreällä siunauksella. Miksi? Palvelujohtajan paikkaa pukkaa!

Helsingin Vihreät mestaroivat mielellään myös muiden puolueiden nimitysasioissa. Melko alhaista.

Kuinka hyvin Vihreässä eduskuntaryhmässä mahtaisi viihtyä ihminen, joka vastustaisi omantunnon syistä esimerkiksi ns. homoadoptiolakia? Tai ensi vaalikaudella esiin nousevaa ”kohdunvuokrausta”.

Minulla on viiden pisteen vihje Suomen Keskustalle ja Kokoomukselle. Mikä puolue hallituskipeydessään ja ryhmäkuri-ideologiassaan hyväksyisi Vuotoksen altaan rakentamisen?

Aivan. Kyllä puolue, joka voi jäädä hallitukseen, vaikka ydinvoimaa lisättäisiinkin, yhden uuden altaankin kestäisi?

Suomeen on syntynyt uusi RKP. Kaikki käy, kunhan hallituspaikat säilyvät.

Olin Linnan juhlissa seitsemättä kertaa.

Aika ajoin minulta kysytään, että miksi aina osallistun.

Siksi, että noudatan kutsua. Edustan myös poliittista eduskuntapuoluetta, jonka työt ja toimet ovat tuhansille ihmisille tärkeitä. Myös minulle.

Pidän Itsenäisyyspäivää suuressa arvossa.

Olen nyreissäni EU-jäsenyyden vaikutuksesta itsemääräämisoikeuteemme. En hyväksy EU:n lakien ensisijaisuutta kansalliseen lainsäädäntöömme nähden.

Oliko Linnan juhlissa kivaa? Kyllä. Juhla antaa arjelle merkityksen.

Suomi on juhlan arvoinen, puutteineen päivineen.