Ennakkoäänet ovat paljussa. Oma ääni on antamatta. Äänestän sunnuntaina Iivisniemessä. Ääniä on jo tullut ja jokunen on vielä tulossa. Tämä ja huominen päivä kuluu kampanjan suhteen radio- ja tv-keskusteluissa. Loppurykäys sattuu Satakuntaan. Syntymämaakuntaani. Siellä kierrän perjantaina ja lauantaina. Olen saanut hyvän vastaanoton – kautta maan. Mies ja puolue tunnetaan. Suomalaiset haluavat kuulla poliittista puhetta. Toripolitiikka on kovaa politiikkaa. Pitää tietää ja osata. Ennakkokaavailujen mukaan Kokoomuksen ja Vihreiden odotetaan pärjäävän vaaleissa. Kevyet tosin ovat kykypuolueen höyhenet, mutta raha sahaa. EU-uskovaisuus on vastenmielistä, kuten fantastinen fanatismi. Pöntinen on porvari, mutta onko porvari pöntinen. Vihreät pöpöttävät ilmastonmuutoksesta. Vihreät saavat äänensä yliopistokaupungeista nuorilta naisilta. Kepu on vetäytynyt kuin ruutana matalikkoon. Siellä se odottaa sunnuntaita, kärsä hädin tuskin pinnalla. Vasemmistoliitolta on veto täysin pois. En ole yhdelläkään Vasemmistoliiton teltalla nähnyt väkeä, vaikka olen kiertänyt koko maan. Esko Seppäsen pioneerityö Europarlamentissa on hassattu täysin. SDP selvinnee paikkamenetyksittä. Haaleaa saludoa pahvimukista toimii juuri sen verran. RKP lähtee Europarlamentista kuin hauki kaislikosta, jos ja kun äänestysvilkkaus ylittää 40 prosenttia. Kristillisten porukka tekee vaalitöitä kuin Herralle. He saattavat onnistua nappaamaan paikan. Perussuomalaiset ovat tehneet kovan vaalityön. Tiedän, että se näkyy tuloksessa. — Vaalitaistelun aikana olen kohdannut menetyksiä. Kannatusprosentit kalpenevat peruskysymysten äärellä. Kuolema on osa elämää, itseasiassa tie Elämään.

Meillä on suvun pitkäaikainen kesämökki Sastamalan Heinoossa. Juureni ovat isän puolelta syvällä Sastamalassa, Heinoon kylässä. Eilen kylällä tapahtui järkyttävä onnettomuus, jossa tuttu mies kuoli. Suren häntä ja otan osaa. —– Tänään on EU-vaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä. Se sujuu kohdaltani ilman kampanjointia.

Perussuomalaiset ovat vaalitöissä.

Missä EU, siellä ongelma. Pitää paikkansa. Vanhat puolueet vääntävät köyhiä kopioita teemastamme.

Perussuomalaiset tekevät nyt kovaa vaalityötä. Osaamme sen.

Kävin eilen Myyrmäessä, Tikkurilassa ja Kontulassa. Tänään pukkaa Saloa ja huomenna Joensuuta.

Viihdyn vaalikentillä, koska näen, mitä vaalityöllä saa aikaan.

Kentällä kuulee mitä suomalaisille kuuluu. Vaaliuurnissa muhii yllätys. Muutenkin kuin Perussuomalaisten suhteen.

Kokoomuksella on hymy leveämpi kuin hartiat. Se ei hyvää lupaa.

Täytin eilen 47 – vuotta. Kyllä se turskissa miehessä tuntui kun sai onnittelulaulut ja tyttöjen halaukset lähiöiden ostareilla.

Mokomat tiesivät.

—

Suru-uutinen kansanedustaja Susanna Haapojan kuolemasta tavoitti minut kesken lähiökiertueen. Rauha Susannan sielulle. Jumala on Rakkaus.

APU-lehti oli käynyt Perussuomalaisten puoluekokouksessa. Tunnustan ja tunnistan olleeni samassa kokouksessa.

Tiina Elovaara, Erkki Havansi, Mikko Vainio ja Seppo Palomäki antoivat kasvot perussuomalaisuudelle lehden reportaasissa.

He ovat oikeassa puolueessa. Omassaan.

Juttu on hyvä, se kannattaa lukea.

Olemme Suomen todellinen työväenpuolue, joka sijoittuu poliittiseen keskustaan.

Perussuomalaiset ovat nousseet Suomen politiikassa omalla työllään, eivät kenenkään nostamina. Olemme politiikan pienyrittäjä.

Meitä eivät rahoita Kehittyvien Maakuntien Suomi -tapaiset yhdistykset.

Me emme saa puoluetoimintaamme varoja ay-jäsenmaksujaan maksavien työntekijöiden jäsenmaksuvaroista.

Olemme kansan puolue.

Perussuomalaiset ovat tavallisia ihmisiä, eivät enkeleitä, eivätkä demoneita.

Monet poliitikot syyttävät mediaa. Minä en. Sen sijaan suosittelen mm. Kalevan Markku Mantilalle tutustumista Perussuomalaisiin.

Voita ennakkoluulosi ja täydennä neljän tittelin kokoomuslaisuudesta kumpuavaa maailmankuvaasi. Tule käymään Perussuomalaisten kokouksissa.

Ennakkoäänestys on ollut EU-vaaleissa vilkkaampaa kuin viimeksi. Vilkasta oli myös tilaisuuksissani Keski-Suomessa.

Perussuomalaiset ovat hyvä apu ehdokasvalintaan.

—

Tänään pidän kampanjassani välipäivän. Saatan hyvän nuoruuden ystäväni ja SMP:n nuorisotoimintaa kanssani rakentaneen puolueveljeni viimeiselle matkalle.

Olen suorapuheinen mies. Annan ja siedän kritiikkiä.

En hyväksy protestia, joka ei vaikuta. Jos henkilö ei äänestä, häntä ei lasketa olevaksi. Ei oteta lukuun.

Tänään moni äänesti Perussuomalaisia. Hyvä niin. Se on tarkoitukseni.

Näissä EU-vaaleissa on mahdollista muuttaa Suomea ja Eurooppaa. Mikään ei muutu äänestämällä vanhoja puolueita – meillä ja muualla.

Vanhat ja väsyneet voimat jännittävät näitä vaaleja.

Englannissa koko poliittinen järjestelmä on kriisissä. Irlannissa on tarjolla todellinen vaihtoehto vanhoille voimille, Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden vaalitulos on täysi arvoitus.

EU-eliitti ei vaaleja kaipaa, sille sopisi, että nykytila jatkuisi. Muutos tulee.

Suomessa vanhat puolueet ovat tyytyväisiä tappioon, kunhan se ei ole liian suuri.

Minä olen tyytyväinen, kun tyytymätön kansa äänestää. Minulle on turha valittaa, jos sinä et äänestä.

Lähden aamulla Äänekoskelle, Jyväskylään ja Jämsään. Illaksi Helsinkiin ja valtiosihteeri Carl Haglundin kanssa väittelemään.

Haluan mennä kansan keskuuteen. Siellä minua odotetaan. Sieltä voima kumpuaa.

Perussuomalaiset haluavat voittaa nämä vaalit.

Tahto miehessä maksaa.