Sain vaaleissa (ennen tarkistuslaskentaa) 287 405 ääntä.

Vuonna 2006 sain 3,4 prosenttia äänistä, nyt sain 9,4 prosenttia eli 6,0 prosenttia enemmän.

Nyt oli kysymys presidentinvaalista, niitä pitää verrata presidentinvaaleihin. Tiedän, että kukin vertaa niitä mihin mielensä tekee.

Kun on tarpeeksi kauan mukana, ei vaaleissa juuri ylläty.

Tajusin, että Haaviston ja nimenomaan hänen – ei vihreiden puolueena – kannatuspiikki lähti Viitasaaren viestintänapakympistä.

Abortista ja ja rasismista minua hiillostanut kolmikko Lipponen, Biaudet ja Arhinmäki eivät häävisti pärjänneet. Heidän yhteenlaskettu kannatus oli huomattavasti alle Pekka Haaviston kannatuksen. Haavisto ojensi Hakkaraiselle kätensä ja se meni perille.

Ei Haavisto Perussuomalainen ole – ei sinne päinkään – mutta aito humanisti hän on. Kyllä kansa tietää.

Vaistosin jo muutama viikko sitten, että Pohjois-Karjala on jäämässä katveeseen. Se oli minun kovin kannatusalue yhdessä Satakunnan kanssa, mutta vaaliosanotto oli vain 66.9 prosenttia, kun se Helsingissä oli 76,2. Tajusin vaaran ja menin Pohjois-Karjalaan viimeiseksi kampanjapäiväksi. Tulos oli 12,4 prosenttia ( ennakko 12,0 ja vaalipäivä 12,8)

Tämä presidentinvaali oli Perussuomalaisille vaikea. Puolueella pitää olla ehdokas ja tuo vastuu kuuluu puolueen puheenjohtajalle.

Sain paljon viestejä siitä, että minun on jatkettava puolueen johdossa. Kun perussuomalainen on sitä mieltä, hän myös äänestää sen mukaan.

Olen kiitollinen ja ylpeä äänisaaliistani; 287 405 ääntä on paljon. Niin moni suomalainen äänesti minua Presidentiksi.

Olemme voittaneet vaalin toisensa jälkeen, pressanvaaleihin verrattuna voitimme tämänkin. Niin politiikka ei kuitenkaan mene. Poliittinen toiminta on nimensä veroista.

Nyt alkaa valmistautuminen kuntavaaleihin. Pohjalla on 5,4 prosentin kannatus. Syksyllä luvut ovat ihan toiset.

Sitä ennen Euroopassa ja Suomessa tapahtuu paljon. SDP:ssa ensin ja Keskustassa sitten…