Aihearkisto: ploki

Kansalaispalautetta

Viestini ovat kansanmiehen ajatuksia. Miehen mukaisia.

Monet ovat samaa mieltä, useat eri mieltä.

Kirjoitukseni ymmärretään. Toisinaan väärin, mutta kuitenkin.

Kielteinen palaute on yhtä tärkeää kuin myönteinen.

Siitä näkee, että viesti on mennyt perille. Osunut! Upottanut!

Sivari/ Alikersantti . Valtiotieteen maisteri/ Kopiomaisteri. Avioliitto/Homoliitto. Jokainen ymmärtää, mielipiteet eroavat.

Kokemuksesta tiedän, että Joulunpyhinä moni tuntee tarvetta kirjoittaa. Kehua tai haukkua. Moni kertoo itsestään, vaikka kirjoittaa minulle. Se on paljastavaa, rohkeatakin.

Kaikki otetaan vastaan. Kaikkeen en vastaa. Kaiken kestän.

Vastaus on syytä antaa samalla tyylillä ja samalla mitalla.

Sananvapauden ” ritarit ” haluavat rajoittaa sananvapauttani tai kirjoittaa sanoja suuhuni. Joistakin asioista en saisi kirjoittaa ja jotkut asiat pitäisi tuomita heidän haluamallaan tavalla. Tämä ei käy.

Kansalaispalaute on arvokasta. Oli se mitä tahansa.

Kirjoitan Plokia sekä lukijoille että itselleni.

Poliitikko on täysin samantekevä, jos hän ei herätä tunteita.

Leikki täytyy kestää. Poliitikon pitää kestää henkistä epämukavuutta. Se on tärkeä ominaisuus.

Kun voitat naurun, voitat asian. Tosikot häviävät. Aina.

Pidän ihmistä. Pahoja ihmisiä on vähän. Hyvän puutetta on enemmän ja hyviä ihmisiä eniten. Kaikilla ihmisarvo.

Minä ymmärrän arvostelijoita. En välttämättä hyväksy. Ymmärrän. Se ärsyttää. Miksi? Siksi, että se osuu tunteeseen. Siihen, mihin pitää.

Hyvää ja Rauhallista Joulua.

Perussuomalaisista Persuiksi

Suomen Kuvalehti( Heikki Vento)  kirjoitti Perussuomalaisista. Se oli Venton toinen hyvä juttu putkeen. SDP: n kannatus alkoi sulamaan ylpeyden paljastumisen jälkeen. ( Kirjoitin tästä plokiin 1.12.2018 ja nyt tämä näkyy selvästi useammassa gallupissa, mikä sinänsä ei vielä riitä, mutta ylpeys- leima tuli ja siitä on vaikea päästä eroon).

Perussuomalaisten viikunanlehti vietiin. Jäljellä on totuus.Persut.

Jussi Halla- ahon puheenjohtama Perussuomalaiset on muuttanut luonnettaan täysin. SMP: n perinnöstä ei ole mitään jäljellä, eikä sitä edes välitetä peitellä. Se on rehellistä ja käy jutusta ilmi.

Halla- aho on minulle henkilökohtaisesti samantekevä hahmo. Hän tuskin miettii minua yhtään enempää kuin minä häntä.

Se ei ole tässä kiinnostavaa.

Mikään salaisuus ei ole, etten pidä Halla- ahoa minkään sortin johtajana. Uutinen voisi olla se, ettei Halla- aho pidä itseäänkään  johtajana. Olen siitä jokseenkin varma. Ettei pidä.

Halla – aho vaihtuu Laura Huhtasaareen ensi kesän puoluekokouksessa. Vaalitappion jälkeen. Vaihtuisi muutenkin, sillä Jussia ei homma kiinnosta. Sen näkee kaikesta.

Halla- aho sievistelee Suomen Kuvalehdessä vaalitappion määrittelyssä. Sievistely on hänelle epätyypillistä, ainoa kohta, jossa tunne oli haastattelussa mukana.

Perussuomalaiset saivat johdollani kaksi Jytkyä. Ensin 39 kansanedustajaa ja sitten 38 kansanedustajaa.

Jälkimmäisellä kertaa Halla- aho ei ollut ehdokkaana.

Perussuomalaisten Eduskuntaryhmään jäi 17 kansanedustajaa. Sen uusiminen ei ole vaalivoitto. Kysymys on tappion suuruudesta.

Halla- ahon valinta puheenjohtajaksi hajotti puolueen. Kulunut puolitoista vuotta on muuttanut sekä puolueen linjan että luonteen. Siinä mielessä Perussuomalaiset on ollut puheenjohtajansa näköinen puolue. Oli aikanani ja on nyt.

Suomen Kuvalehti ja siinä sivussa myös Halla- aho ansaitsee tunnustuksen siitä uutisesta, että Perussuomalaiset ei enää ole se puolue, jonka perustin yhdessä kolmen muun miehen kanssa. Soinin ja kumppaneiden Perussuomalaiset on kuollut. Henki on mennyt.

Tässä mielessä pöytä on puhdas tehdä myös omia ratkaisuja. Taakka ja vastuu ovat poissa. Perussuomalaista puoluetta, jota rakensin, ei ole enää olemassa. Se on minulle helpotus.

Tämän tajusin vaistonvaraisesti ja kirjoitin plokiin 3.8.2017:

?

Minun aikanani puolue kasvoi nollasta kolmenkymmenenseitsemän kansanedustajan hallituspuolueeksi.

Sen jälkeen tuli vedenpaisumus, nyt kaikki kelluu.

xxx

Paras mahdollinen joululahja politiikan piiristä. Olen vapaa.

Piut Paut Pakanakitinälle

Jokaisen Joulun ja keväisten koulunpäättäjäisten tienoille pakanakitisijät järjestävät hyökkäyksen joulujuhlia ja suvivirttä vastaan.

Piut Paut pakanakitinälle. Jos joskus herranterttu ei (tai hänen vanhempansa ei sitä salli)  halua osallistua joulujuhliin ja korvat eivät kestä kuulla armasta aikaa, niin pysyköön poissa.

Suomessa poliittinen korrektius- pelleily menee liian pitkälle. Sitä pitää aktiivisesti vastustaa.

Joulu- ja Pääsiäislomat ja muut edut kyllä nillittäjille kelpaavat. Ei olisi pahitteeksi, että johtavat poliitikot, kirkonmiehet sekä opettajat puhuisivat suunsa puhtaaksi ja kunnioittaisivat ja puolustaisivat maamme kristillisiä perinteitä.

Minä en kaiken maailman friikkien kalentereiden mukaan rupea elämään. Menen perinteisellä tyylillä sukuhautaan asti. Mitään kiirettä sinne ei tosin ole.

Ei pilata lapsilta yhteisiä muistoja ja kokemuksia. Koulun joulujuhlat ovat ikimuistoisia. Niistä syntyy hyvää mieltä, mielenterveyttä.

Puolassa on potkua

Kävin Puolassa.

Tapasin mm. ulkoministeri Jacek Czaputowiczin ja Laki ja Oikeus- puolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynskin.

Sivistyneitä miehiä molemmat.

Puolassa on potkua.

Talous kasvaa roimasti ja työttömyys on alle kuusi prosenttia.

Suomalaiset firmat ovat investoineet maahan miljardeja ja työllistävät kymmeniä tuhansia puolalaisia.

Olisikohan meillä ja muulla Euroopalla myös syytä ottaa joissakin asioissa oppia Puolasta? Kitinän lisäksi.

Hankalat ilmastoneuvottelutkin saatiin Puolan maaperällä hoidettua päätökseen; kovan väännön jälkeen.

Olen tehnyt yhteistyötä puolalaisten kanssa Euroopan parlamentissa. Kyllä se sujuu. Miehestä kiinni.

Jokaisessa maassa on ongelmia ja korjattavaa.

Paavi Johannes Paavali II oli nuoruuteni sankari. Väkevä vakaumuksen mies, joka löi alkutahdit kommunismin tuhoutumiselle Euroopassa. Puolasta se alkoi. Kuoleman kulttuurin alamäki.

Kommunismi on läpeensä mätä ateistinen ideologia, joka on syypää miljoonien ihmisten sortoon, kuolemiin ja köyhyyteen. Sen kiikuttaminen historian tunkiolle alkoi Puolasta.

Muistan suurella ilolla opiskeluaikojani, jolloin tajusin, että neuvostokommunismi ja sen myötäjuoksijat saatetaan manan maille.

Matka oli minulle myös tunnetasolla tärkeä. Oman poliittisen urani alussa yhdistyivät Johannes Paavali II: n valinta Paaviksi vuonna 1978 ja liittymiseni Veikko Vennamon perustamaan ja johtamaan SMP: hen vuonna 1979.

Jonkinlaista historiaa on tullut tehtyä itsekin.

Reissu oli yksi parhaista ulkoministerinä tehdyistä.

Kaikkien aikojen lempitarinani on ” Lenin Puolassa ”. Sekin sai taas uutta kuulijakuntaa. Lyömätön kasku, joka aukaisi minulle aikanaan ovet myös ” Raatokärpäsillallisille ” Strasbourgissa.

Eli paljosta on Puolaa kiittäminen. Kiitos myös Suomen suurlähetystön henkilökunnalle Varsovassa. Hyvä ohjelma ja hienosti hoidettu vierailu.

Tiedä häntä mitä kaikkea tästä seuraa.

Pitäkää tunkkinne

Ruoka on ihmistä varten, eikä ihminen ruokaa varten.

Äitini kotona oli maataloutta. Perheviljelmä. Kahdeksan lasta, oma tupa ja oma lupa. Kyky itsenäiseen ajatteluun. Siihen ei tarvittu sosialismia, eikä herrasväkeä kotkottamaan.

Eläimistä pidettiin huolta.  Silti lihat, maidot ja nahat käytettiin.

Oma poliittinen ajattelu, usko perusarvoihin, työntekoon ja perheeseen kumpuaa omasta perimästä. Elämän opetuksesta suomalaisissa olosuhteissa. Talonpoikaisjärjellä.

Ihmisiä pyritään hallitsemaan milloin milläkin tavalla. Ruoka on aina ollut peliväline tässä taistelussa. Ruokauhrit, perinnäissäännöt, saastaisuudesta saarnaaminen. Onhan näitä.

Uusi testamentti vapautti meidät monesta taakasta. Myös ruokaorjuudesta. Minkä minä olen puhdistanut, sitä älä sinä sano saastaiseksi.

En alistu vanhatestamentillisen komennon alle. En etenkään vihreään ohjukseen, pakanoiden paheksuttavaksi. Enkä muidenkaan.

Syön mitä parhaaksi näen. Vaikka vihanneksia, jos olen sillä tuulella.  Niin kauan kuin pääni keikkuu teen töitä, että sama vapaus koskee muitakin.

Ruokapoliisit, yksilönvapauden rajoittajat, ruokamoralistit, lihapaheksujat, ilottomat muitten lautasten tuijottelijat, moraalisen ylemmyytenne pilarista rahvaan rasvoja paheksuvat , peiliin rakastuneet kuivan kesän oravat ja mehunarsistit.

Pitäkää tunkkinne.

Vapaus valita voittaa teidän nihilistisen kaksinaismoralisminne.

Hymyilkää ja naurakaa välillä. Myös itsellenne.

Suvaitsevaisuus rentouttaa.🤣