Kun edustamani poliittinen suuntaus puhui talopojan tappolinjaa vastaan, sille naurettiin päin naamaa.

Ihminen tarvitsee ruokaa elääkseen. Nyt näyttää siltä, että maailmassa tulee vielä nälkä.

Vallankeskittäjät, ylimieliset byrokraatit ja teknokraatit ovat pitäneet omavaraisuutta hömpötyksenä. Nämä sokeat taluttajat eivät onneksi ole pystyneet kokonaan juurimaan maauskoa Suomesta.

Olen varma, että maailmassa on moni paikoin suunta muuttumassa. Kaiken alleen nielevässä globaalissa rahanahneudessa tulee seinä vastaan.

Alueellisuus, itsenäisyys ja itsemääräämisoikeus tulevat nousemaan. Nälkä opettaa.

Kun nälkä voittaa pelon alkaa tapahtumaan. Luulen, että Kiinassa tapahtuu lähitulevaisuudessa suuria mullistuksia. Kommunistinen puoluediktatuuri natisee. Ei ole lainkaan samantekevää, että tapahtuuko muutos verisesti vai rauhanomaisesti. Toivon jälkimmäistä.

On entistä tärkeämpää, että pidämme isäntävallan Suomessa suomalaisilla. Se ei ole käpertymistä, se on realistista ihmisen huomioon ottavaa isänmaallisuutta. Kun hoidamme omat asiamme hyvin, voimme auttaa muita. Muuten emme.

Jokainen aari tulee Suomessa arvoonsa. Olemme olleet oikeassa.

Perussuomalaisten kannatus on kestävässä nousussa. Vanhojen puolueiden tilaaman tutkimuksen mukaan kannatuksemme on noussut 4,8 prosenttiin, kun se viime vaaleissa oli 4,1%.

Tutkimuksessa tutkittiin myös puolueiden vetovoimaa. Siinä oli Perussuomalaisten kohdalla tapahtunut todellinen harppaus eteenpäin, peräti 22 prosenttia koki puolueen äänestämisen kiinnostavana tai melko kiinnostavana vaihtoehtona.

Perussuomalaisilla on valtava kannatuspotentiaali. Tulijoita on etenkin keskeltä ja vasemmalta sekä nukkuvista.

Pidin tänään vappupuheen Kirkkonummella, yleisöä oli varovastikin arvioiden vähintään 200 kuulijaa. Saimme myös uusia jäseniä ja kunnallisvaaliehdokkaita. Järjestimme torilla kansanäänestyksen Kirkkonummen yöpäivystyksen säilyttämisestä. Tulokset julkistetaan ensi viikon Kirkkonummen Sanomissa.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu myös ärsyttää. Kaikenlaiset helppoheikit, jotka eivät kestä esiintyä omilla nimillään levittävät perättömiä huhuja. Valtaosan niistä saa päälleen puolueen puheenjohtaja. Se kuuluu luontaisetuhin ja on varma merkki siitä, että linja saa kannatusta, kun sitä arvostelukyvyttömimmät ymmärtävät vastustaa.

—

Kirjani Maisterisjätkä on ollut monelle mieleen. Kiitos runsaasta palautteesta.

Paras palkinto kirjoittajalle ovat tyytyväiset lukijat. Lopullisestihan kirja valmistuu vasta jokaisen lukijan päässä. Sana toimii ja vaikuttaa. Kirjasta on otettu 2. painos.

Moskova oli paikallaan. Suurkaupunki sykki elämää. Näin ja aistin monenlaista.

Jos Suomen on jonkun maan kanssa syytä olla hyvissä väleissä, on se maa Venäjä.

Venäjällä on aina ongelmia. Iso maa, isot ongelmat, siunaili Hrutsev-vainaa.

Kristus Vapahtajan kirkkoa katsellessa saatoin vain ihmtellä kommunismin barbaarisuutta. Bolsevikki-toverit kun aikanaan turmelivat koko kirkon ja perustivat paikalle maauimalan ja käymälän.

Enää ei ole maauimalaa, ei käymälää, eikä bolsevikki-tovereita. Kirkko on, siinä se. Lopulta Luoja tekee lopun sekä mahasta että syöjästä.

Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle sotilaallinen uhka vaan taloudellinen mahdollisuus.

Venäjä ei ole demokratia, mutta se on suvereeni valtio. Jos joku menee ehdottamaan Venäjälle EU-jäsenyyttä saa kysyjä selvän vastauksen: Venäjäkö EU:hun, eihän se ole mahdollista, me olemme suvereeni ja itsenäinen valtio. Tak, näin se on.

Olipa mukavaa, että matkalla Venäjällä sai alkunsa ja muotonsa uusi EU-tokaisu. Ensi-ilta on joskus lähiaikoina Eduskunnan täysistunnossa. Mitä yhteistä on EU:lla ja krokotiilillä? Siitä jatkossa enemmän.

Tänään olin komeissa Finlandia-raveissa. Yleisöä oli 12 835 maksanutta.Tunnelma oli kiva ja väki hyvällä päällä. Saatiin siellä yksi uusi kuntakin kunnallisvaaleihin mukaan, vaikka politiikkaa ei hirveästi puhuta.

Millwall jyräsi Carlislen 3-0 ja sarjapaikka varmistui. Massiivinen onnentunne.

Huomenna lähden Moskovaan. Neuvostoliitossa en käynyt koskaan ja tämä on toinen visiitti Moskovaan. Odotan mielenkiinnolla.

Tänään oli hyvä päivä. Pienelle ihmiselle tapahtui suuria asioista. Siinähän se on perussuomalaisuuden ydin, ajammme pienen ihmisen suuria asioita. Taas huomenna.

Turpiin tuli – vaihteeksi. Vaalialuetoimikunta sai työnsä valmiiksi. Uudistus on tarpeellinen. Jokaisen äänen on oltava samanarvoinen. Tämä ongelma ei poistunut, mutta tuli todeksi niiden kohdalla, jotka ylittävät 3,5 prosentin valtakunnallisen äänikynnyksen.

Olisin hyväksynyt äänikynnykseksi 2 prosenttia. Sekin merkitsee noin 50 000 annettua ääntä. Nyt kynnys asettuu äänestysprosentista riippuen noin 100 000 äänen kieppeille. Se on liian kova.

Ei auta rutina, eikä kitinä. Esitin oman ja puolueen kannan. Sen enempään ei rahkeet riittäneet. Turha on kuitenkaan itkeä. Maailmassa pitää uudistua ja on tärkeää, että ylipäätään esitys saatiin. Ei maailmassa pääse mihinkään, jos kaikki pitää saada ja vain täydellinen kelpaa.

Uudistus tulee voimaan aikaisintaan vuoden 2015 vaaleissa. Ensi kierros mennään vielä vanhoilla säännöillä. On tässä aikaa sopeutua ja varautua.

Uskon vakaasti, että Perussuomalaiset aikanaan ylittävät kynnyksen. Me emme pelkää. Jos tämä uusi järjestelmä olisi ollut viime vaaleissa voimassa olisimme saaneet 8 paikkaa eli 3 enemmän kuin nyt. 4,1 % merkitsee kahdeksaa paikkaa.

Me hoidamme asiamme niin, että kynnys ei meitä koske. Demokratian kannalta se on kuitenkin liian korkea. Se estää uusien puolueiden pääsyä Eduskuntaan. Se on väärin.

Tässä uudistusprosessissa huomasi miksi SDP:llä jätättää. Puolue on läpivanha, harhassa pöllyävä kiukkupussi, joka ei tajua aikaa eikä hetkeä.

Kokoomus on ominut sosialisteilta työväen ja jopa taantumuksen tukipylväs Kepu näyttää sossuihin nähden edistykselliseltä.

SDP herätys ja ihmisen asialle.

Sähköpostivirrasta hyppäsi syliini tänään todellinen aarre, levitämme siipemme ja annamme auringon paistaa.