Länsimetro on vähentänyt henkilöautojen määrää Länsiväylällä yhden (1) prosentin! Siis prosentin.
Ei pelasta putki maailmaa, ei edes Espoota.
Kun metropäätöstä vuonna 2008 tehtiin tulin valtuustossa sanoneeksi jotakin tällaista; ” sen kun näkisi, että tontunmäkeläinen kokoomusta äänestävä diplomi- insinööri, kaasugrillimies, istuu metron oranssille penkille jättäen bemarinsa kotitalliin. ” .
Ei sellaista tapahdu.
Fillarikommunistit eivät hekään pelasta maailmaa. Eivätkä ketään muutakaan. Mokomat kakunsyöjät. Valmiiseen pöytään istujat. Verojarakastavat jakajat, jotka jakelevat taivaan tuuliin muiden tienaamia rahoja.
Velvollisuudet eivät heitä paina. Eivätkä liikennesäännöt.
Konservatiivisia silmiä verestää aamu näkymä , jossa makkarankuoreen tungettu vartalo viilettää munankuori päässä tuhatta ja sataa välistä suojatiellä, välistä autojen seassa ja jalkakäytävällä, kohti aamumysliä.
Fillarikommunistilla on jäniskoiran rasvaprosentti ja lihaa vähän kielessä. Hän menettää hermonsa kun aamumyslistä puuttuvat aamumarjat. Elämä on pilalla. Ilmastonmuutos painaa mieltä. Turkistarhauskin on vielä kieltämättä.
Synkkämielinen fillarikommunisti saa aamuhepulin nähdessään Alepa- pyörän. Joku helkutin kauppaketju on kaupallistanut kaupunkipöyräilyn. Kapitalismia! Väärää tietoisuutta. Kulttuurimarxistin maailma mustenee. Joku porvariblondi keltaisen pyörän satulassa! Alas satulasta.
Onneksi on sentään NYT- liite, jonka ennkkoluuloiseen maailmaan ja YLE: n nollauutisiin uppoava fillarikommunisti kokoaa itsensä. Itsetunto ja omanarvontunto kohoavat Demokraatin nettiversiota lukiessa. Siellä on kaikki sopivasti synkkää ja fillarikommunistin maailma kirkastuu.
Saan tänäänkin istua muiden maksamaan pöytään ja syödä leseeni kansan piikkiin. Kyllä se Sinnemäki vielä ne kaupunkibulevardit pystyttää. Siitäs saavat Espoo- jupit! Viedään vauhti pois. Ja tietulleilla rahat.
Seuraavien vaalien jälkeen kunnon konservatiivi on löydettävissä museon ala- aulasta täytettynä järkytyksen kuolonkankeus kasvoillaan. This is humour, sanoisi Spede.