Kävin tänään puhumassa Karjalaisten kesäjuhlassa Jyväskylässä , joka pidettiin samaisessa Paviljongissa kuin puoluekokous viime lauantaina. Yleisöäkin oli saman verran, ehkä jopa hieman enemmän.

Paluu Paviljonkiin oli hyvä kokemus. Karjalan heimo otti avosylin vastaan. Eivät kyselleet vaan halasivat.

Pidin juhlapuheen, joka löytyy Ulkoministeriön sivuilta.  Puhe taitaa olla parempi kuin viikkoa aikaisemmin pitämäni. Ainakin vastaanotto oli.

Juhla oli hieno ja arvokas tapahtuma, ohjelma loistava. Aino Suholan verbaalinen iloittelu sai nauramaan vedet silmissä. Karjalainen kulttuuri näytti voimansa. Suuruutensa ja sylinsä.

Kotitaipaleelle sain karjalanpiirakoita ja matkasiunauksen. Nyt minulla on Paviljonkista hyvä muisto. Se jää päällimmäiseksi.