Naputtelen tätä plokipäivitystä tunti puoluekokouksen päättymisen jälkeen.

Takki on tyhjä, sydän on täynnä.

Kenttäväki, kätteli ja halasi minut kasaan.

Nautin jopa tanssimisesta, vaikka Cicerokin jo opetti, että terve mies ei tanssi.  Perussuomalaiset naiset  saivat minut humpalle. Puoluekokouksemme iltajuhla oli kruunu kokouksellemme.

Kenttäväki antoi voimaa. Päätökseni jäädä Suomeen oli iso asia tuhansille Perussuomalaisille. Sähköposti täyttyi myös kannustavista posteista muiden puolueiden kannattajilta…en sinua ja porukkaas äänestä, mutta ilman teitä Suomen politiikka olisi köyhä…

Joensuun  puoluekokous  oli minulle tärkeä. Sain mitä hain. Varmuuden siitä, että oli oikein jäädä. Se oli oikein kannattajia kohtaan , se oli oikein myös henkilökohtaisella tasolla. Sain kaksarin kiinni. Kentän ja läheisteni tuen.

Kiitos Perussuomalaiset – olen teidän miehenne. Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset, teitte meille ikimuistoisen puoluekokouksen.

xxx

Nyt olen lomalla. Media ja muut älkää soittako minulle muutamaan viikkoon. Kännykät ovat koskemattomina piirongin päällä.

Näin se kesäloma toimii.