Olen tyrmistynyt, kuinka perustamani puolue on kohdellut murhayrityksen kohteeksi joutunutta vaalipäällikkö Pekka Katajaa.

Perussuomalaiset erotti ilman perusteluja Pekan puolueesta.

Päätös on väärä, törkeä ja laiton.

Toiminta ilmentää puolueen nykyisen äärioikeistolaisen tavan toimia; me teemme mitä tahdomme.

Luku tulee laulun perästä.

Perussuomalaiset epäsi Teuvo Hakkaraisen EU- vaaliehdokkuuden. Seurauksena oli kannatuksen romahtaminen ja surkea vaalitulos.

Tämän jälkeen myös Teuvo Hakkarainen erotettiin puolueesta.

Pekka Kataja kiersi useissa vaaleissa kaikki pitäjät ja hommasi satoja ehdokkaita vaaleihin . Hän sai esimerkillään myös muut liikkeelle. Tämä yhteistyö vei voitosta voittoon.

Perussuomalaisten kannatus romahtaa kunta – ja aluevaaleissa Keski- Suomessa. Ehdokkaat peruvat sitoumuksiaan, useat istuvat valtuutetut eivät lähde ehdokkaaksi.

Sama toistuu valtakunnan tasolla. Kansanedustajat suorastaan pakenevat aluevaaliehdokkuuksista ja moni jättää myös kuntavaalit väliin. Perussuomalaiset tulee olemaan näiden vaalien suurin häviäjä. Tämä on selvää jo nyt.

Eduskuntavaalit on asia erikseen. Sitä ennen puolue voi ryhdistäytyä. Ensi kevään vaalit on käyty. Kenttä ei lähde töihin puoluemielivallan rehottaessa ja raskaan työn raatajien joutuessa laittomasti erotetuiksi.

Sitä saa mitä tilaa.

Tiedän, että nykyinen Perussuomalaiset eivät neuvojani kaipaa, mutta annan niitä silti, koska Suomen kansaa pitää puolustaa. Suomalaiset ( ja Perussuomalaiset ) asettuvat aina sorretun puolelle. Ette voi voittaa tätä asiaa. Melkein kuoliaaksi mukiloitu, nelikymmen- vuotisen uran aatteen puolesta tehnyt Pekka Kataja ei ole puoluevastainen vaan puoluepuurtaja.

Käräjillä puolue joutuu kohtaamaan vääryyttä kärsivän miehen. Sitä taistelua ette voi voittaa. Pyytäkää anteeksi ja perukaa päätös.

Kymmenen vuotta sitten johdin Eduskunnan Ulkoasianvaliokunnan matkan Yhdysvaltoihin. Matka oli paras, jossa koskaan olen ollut mukana parlamentaarisen urani aikana. Järjestelyt olivat huippuluokkaa. Kertakaikkiaan.

Tuolloin Amerikassa oli välivaalit, seurasimme vaalit paikan päällä sekä kävimme äänestyspaikoilla.

Tapasimme myös entisen varapresidentti Walter Mondalen.

Valiokunnan puheenjohtajuudella ja tällä matkalla oli suuri merkitys, kun seuraava keväänä valitsin ulkoministerin tehtävän valtiovarainministerin pestin sijaan. Historia on jo osoittanut, että valintani oli oikea. Olin parempi ulkoministeri kuin olisin ollut valtiovarainministeri. Simple as that.

Olen kiitollinen elämästä. Menneestä ja nykyisestä.

Viimeisen kuukauden aikana olen kiertänyt mm. Kauhajoella, Kuusankoskella, Kangasniemellä ja Kouvolassa. En puhu enää politiikkaa ( paitsi, jos joku kysyy ja aika usein kysyy). Aiheena on entiseen malliin ihminen. Se on mieluisaa, rujoa ja rumaakin.

Kulkemalla kansan syvissä riveissä kuulee ja näkee missä mennään.  Hyvää on runsaasti, hyvän puutetta sitäkin aika lailla, suoranaista pahuutta on vähän. Se on sitten sitäkin synkempää.

Elämän opetus suomalaisissa olosuhteissa on; auta jos voit.

Jos Kamala Harris voittaa, se johtuu abortista.

Jos Donald Trump voittaa, se EI johdu abortista.

Näin, jos valtamedioita uskoo.

Jos Kamala Harris voittaa, se merkitsee, että aborttien rahoittaminen amerikkalaisten veronmaksajien rahoilla jatkuu Amerikassa ja maailmassa.

Jos Donald Trump voittaa, aborttien rahoittaminen amerikkalaisten verorahoilla loppuu sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tämä tapahtuu siitä huolimatta, mitä mieltä olet ehdokkaiden sopivuudesta, talouspolitiikasta tai ulkopolitiikasta.

Hämeenlinna hommasi itselleen mainetta ja kyseenalaista kuuluisuutta maksamalla puolentoistatonnin kipurahat oppilaalle, kun oppilas oli koulussa kuullut laulua Jeesuksesta.

Kun raha kirstuun kilahtaa, niin saldo plussalle vilahtaa.

Minä en maksaisi kitisijöille killinkiäkään.

Oi aikoja, oi tapoja. Pellet vaihtuu, mutta sirkus jää.

Kristityn miehen tie.

Anna keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on.