Missä EU – ei missään!

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö kysyi virtuaalisilla suurlähettiläspäivillä Afganistaniin liittyen; missä EU oli?

Missä EU – ei missään!

Onneksi meillä on oma armeija ja omat sotilaat. Ja ulkoministeriön ammattitaitoiset virkamiehet kentällä.

EU: lla on omat kalliit taistelujoukot. Missä ne olivat? Tai ovat.

Mitäs näistä ongelmista. Eliittien vastaus on ; Lisää EU: ta, yhteisvastuuta ja  yhteistä velkaa.

EU:n koronaelpymispaketti on kertaluontoinen.

Sinä maksat joka kerta.

Onnea matkaan

Suomi on tekemässä ison päätöksen sotilaiden lähettämisestä Kabuliin turvaamaan suomalaisten ja meitä palvelleiden afgaanien turvallista saamista Suomeen.

Tiedän neljän vuoden ministerikokemuksella, että nyt on leikki kaukana. Siksi en lähde neuvomaan, opastamaan tai taivastelemaan.

Tällaiset päätökset syntyvät esittelystä ja niillä on oltava lain täyttävät perusteet. Sitten tehdään poliittinen harkinta.

Onko joku ja kuka pyytänyt. Selviää sekin.

Vastuuministerit ja ulko- ja puolustuspoliittinen johto ovat nyt laittaneet itsensä likoon. Vallan mukana tulee myös vastuu. Tässä on konkreettisimmillaan kysymys siitä.

Onnea ja varjelusta matkaan.

Afganistanin tulkit ja heidän perheensä

Suomi on ollut tavalla tai toisella parikymmentä vuotta osallisena Afganistanissa osana länsimaiden koalitiota.

Seurasin ja osallistuin tähän toimintaan aktiivisesti kahdeksan vuotta, ensin Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajana ja sittemmin ulkoministerinä.

Tiedän ja tunnen asian.

Afganistan on rojahtamassa ja joutumassa talebanien hirmuvallan alle.  Jälleen kerran.

Sanon yksiselitteisesti ja suoraan; Suomen on kannettava vastuunsa ja autettava kaikkia niitä tulkkeja, lähestystötyöntekijöitä ja muita maamme kanssa työskennelleitä ihmisiä, jotka ovat nyt ilmeisessä hengenvaarassa.

Tämä tarkoittaa sitä, että heille perheineen on myönnettävä oleskelulupa ja turvapaikka Suomesta.

Talebanit eivät kunnioita ihmisoikeuksia.

Tiedän kokemuksesta, miten monimutkaista ja vaativaa ihmisten turvaan tuominen on. Omana aikanani ministerinä, meillä oli muutama tapaus ja ne hoidettiin.

En siis anna käytännön neuvoja. Meillä on virkamiehistö, joka toteuttaa (hyvän )hallituksen linjauksia.

Annan poliittista ohjausta ( vaikka natsoja ei ole enää kauluksessa); tuokaa nämä Suomea hyvin palvelleet ihmiset perheineen Suomeen. Siinä teemme moraalisesti oikein, pelastamme ihmishenkiä ja saamme hyvin koulutettuja ja kiitollisia uusia kansalaisia.

Persujen puoluekokous

Kirjoitin huhtikuussa, että Halla- aho heittää lusikan nurkkaan, saman olivat tehneet jo aikaisemmin Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen. Perussuomalaisista on tullut puolue,jota kukaan ei halua tai osaa johtaa.

Perintöprimpressa Purra valitaan puheenjohtajaksi Mestarin käskystä, mutta hänelläkään ei ole hinkua johtaa puoluetta.

Puolue on väistyvän ja tulevan johdon mielestä perustettu 2017. Ajanlasku alkaa polpotista, sitä ennen ei ollut mitään.

Soppa sakenee ja kiehuu.

Kun pitäjillä liikkuu, kuulee kaikenlaista.

Puoluesihteerille tul(l)ee siirto toisiin todellisuuksiin.

Toivotan silti turvallista kokousta. Seinäjoella on työmies Putkosen mukaan turvallisempaa kuin yökerhossa.

Voimme olla levollisin mielin. Ainoa, mikä leviää on Perussuomalaisuuden Putkos-variantti.🤣🤣🤣.

Tätä kaipaan tänään – Millwall

Elämä on elämistä varten. Pistää tehdä asioita, joista jää muisto ja joilla on sinulle merkitystä. Järkeä ei kaikessa tarvitse olla.

Tänään alkaa Englannin liiga, se taso, jossa Millwall pelaa.

Ilman kirottua koronaa olisin tänään Lontoossa, vieraskatsomossa 2500 Millwallin kannattajan kanssa QPR- pelissä.

Olen ollut mukana kauden avauksessa lukuisia kertoja. Tarkkaa määrää en muista. Hiilijalanjäljelläni en hurskastele.

Mitä järkeä on kannattaa keskinkertaista pienehköä lontoolaisseura Millwallia Suomessa? Ei mitään järkeä, mutta ei tässä siitä olen kysymys, vaan mielekkäästä elämästä.

Pitää elää, niin, että tuntuu. Ja tuntee. Pitää jostakin, rakastaa ja tulla rakastetuksi. Taistella, kärsiä ja päästä perille.

Puhujareissullani Haukiputaalla politiikka- aikoinani tapasin Riston, Millwallin kannattajan. Näitä muistoja ei saa millään rahalla.

Millwall – No one likes us – We don`t care.

Tämän päivän peli päättyi 1-1. Kelpo avaus kaudelle.😀

Timo Soinin virallinen verkkosivusto