Pääsiäinen ja suhteellisuudentaju

Vaaleja tulee ja vaaleja menee. Politiikka ei lopu koskaan. Olen saanut elää täysillä Perussuomalaisissa. Kiitollista, vaikka kovaa aikaa. Honor and privilege sanoisi engelsmanni.

Suhteellisuudentaju on hyvästä. Luin Pääsiäisenä Alpo Rusin kirjaa Etupiirin ote: Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700-2014. Erinomainen teos, joka auttaa ymmärtämään historiaa ja suuria kokonaisuuksia. Itsenäisyys on iso tarina, ei itsestäänselvyys.

Pääsiäinen on kristikunnan suuri juhla. Kyse on synnistä, sovituksesta ja ylösnousemuksesta. Ristin hullutuksesta.  Kaikki muu on kehällistä, paitsi ylösnousemus ja ikuinen elämä. Sen joko uskoo tai ei.

Minulla on saarnamiehen sielu. Olin viittä vaille menossa teologiseen tiedekuntaan. Menin valtiotieteelliseen. Jätin Lutheruksen lahkon, kuten sitä kiukuspäissäni kuvasin ja liityin katoliseen kirkkoon. Tie vei ja vie vieläkin.

Nuorena minulle kelpasi vain SMP, sen kaaduttua olin perustamassa Perussuomalaisia. Se on minulle tämänpuolista gospelia. Pääsiäinen tuonpuoleista. Olen onnekas mies, kahden gospelin kaveri.

xxx

Vaalien jälkeen maa on täynnä viisaita ja vähemmän viisaita asiantuntijoita. Toimittaja Juha Keskinen, Iltalehti, osoitti harvinaista siviilirohkeutta asettuessaan Helsingissä ehdokkaaksi. Vieläpä Kokoomukseen. Ääniä tuli 34.

Siinä on suhteellisuudentajulle käyttöä kun vertaa Keskisen saalista esimerkiksi Jussi Halla-ahon tai Sampo Terhon äänimääriin. Vaaleissa ei päätetä kuka on oikeassa ja kuka on väärässä vaan ehdokkaiden kannatus.

Minun silmissäni Keskisen uskottavuus nousi. Hän tietää nyt kokemuksesta, mitä vaaleissa ehdokkaana oleminen merkitsee. Se on aivan toista kuin monen toimittajan harrastama punavihreä tai feministinen viisastelu vailla käytännön kokemusta.

Lopullinen tulos

Perussuomalaiset saivat tarkistuslaskennan jälkeen 227 297 ääntä. Saimme vielä yhden paikan lisää, jota en löytänyt minne se tuli. Perussuomalaiselle joka tapauksessa.

Oma äänimääräni oli lopulta 4087.

Ennakkoäänistä saimme 8,3 % ja vaalipäivänä 9,3%. Siinä on murtumaton perusta. Kivijalka, jolle rakentaa.

Vaalitulos on syytä käydä tarkasti läpi ja ottaa opiksi. Voitimme vaalit myös parissakymmenessä kunnassa. Katsotaan , mitä siellä tehtiin toisin.

Olemme merkittävä kuntapuolue. Töitä riittää 770 valtuutetulla ja isolla määrällä lautakuntien jäseniä.

Suhteellisuudentaju on hyvästä

Politiikka käy tunteeseen. Tiedän kokemuksesta.

Kun Perussuomalaiset saivat 17,7 ja 19, 1 prosenttia äänistä eduskuntavaaleissa  muut puolueet ja media huusivat äänensä käheäksi, että 80 prosenttia ei äänestänyt Perussuomalaisia.

Totta. Sinänsä.

Nyt kun Vihreät ja Vasemmistoliitto saivat yhteensä parikymmentä prosenttia, en ole hypetyksen keskellä huomannut, että niitä olisi muistutettu siitä, että 80 prosenttia ei äänestänyt punavihreitä.

Näin toimii valikoiva muisti ja kaksoisstandardi.

Nut kun tupaan tuli, se on todettu ja tunnustettu, mennään eteenpäin. Historiassa ei tapahdu yhtään mitään. Itsesääliin ei ole mitään syytä.

Vihreät ovat innoissaan ja suohan tuon pienen ilon. Suhteellisuudentaju on tunnetusti hyvästä. Arki koittaa.

Perussuomalaiset miesäänestäjät nukkuivat sankoin joukoin. Siellä se potti on. Ei ne muita puolueita äänestä. Se oli parissa viime eduskuntavaaleissa Soini, ei sohva. Nyt se oli sohva.

Kun tauti tiedetään, lääke löydetään.

Turpaan tuli, henki jäi

Perussuomalaiset hävisivät kuntavaalit.

Tällä kertaa me emme pystyneet kunnon loppukiriin ja saamaan äänestäjiä liikkeelle tämän enempää.

Vaalipäivä oli ennakkoääniä parempi eli loppuun asti tehty työ vaikutti.

Alustavien tulosten mukaan saimme 226 704 ääntä. Se on iso määrä ihmisiä. Iloitaan jokaisesta annetusta äänestä. Prosentit nousivat ennakkoäänistä, mutta ei riittävän paljon. Lopputulos oli 8,8 prosenttia.

Turpaan tuli, henki jäi. Meillä on 769 valtuutettua. Tämä tulos vaati työtä. Mikään ei tule ilmaiseksi. Olen ylpeä porukasta. Olen kiitollinen. Elossa ollaan.

Tottakai olisin halunnut meille paremman tuloksen. Tämän kansa antoi ja sillä siisti. Moni Perussuomalaisia äänestänyt jäi nyt nukkumaan. Siinä on meille kaikille tulevaa työsarkaa. Mukana olen, vaikka puheenjohtajuus jää.

Minut valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon. Sain 4079 ääntä, henkilökohtainen äänisaalis oli kotikaupungin toiseksi suurin. Iivisniemessä olin selvä ykkönen. Kotikylä antoi vahvan tuen, saimme puolueena 17,1 % ja henkilökohtainen äänimäärä oli 147.

Illan lopuksi tuli hyvä uutinen. Voitimme Vasemmistoliiton noin 800 äänellä. Häävisti ei mennyt, mutta ei me sentään kommareiden perillisille hävitty.

Olen levollinen. Mitään ei jäänyt antamatta. Tein sen mikä miehestä lähti. Kiitos kaikille ehdokkaille, äänestäjille ja tukijoille. Elämä jatkuu. Nämä ovat pieniä huolia. Huominen tuo taas iloa ja riemua. Tulee uusia vaaleja, uusia mahdollisuuksia.

xxx

Loikkari ei pitkälle loiki. Kaikki Helsingin ja Tampereen valtuustoryhmistä muihin puolueisiin kesken kauden loikanneet jäivät valitsematta. Tämä oli myös lähes kaikkien loikkareiden kohtalo. Mitä opimme tästä?

Ei elämä vaalitappioon lopu.Nuollaan haavat. Häntä pystyyn ja kohti uusia haasteita.

Annettu ääni vaikuttaa

Kävin äänestämässä viimeistä kertaa puolueen puheenjohtajana. Annettu ääni vaikuttaa.

Vaalipäivä on aina jännittävä. Tulos lahjomaton.

Kävin Palmusunnuntain Messussa. Tunnelma synkkeni, kun tieto terrori-iskusta koptikirkkoon Egyptissä saavutti minut. Tappajalle mikään ei ole pyhää. Murhaaja ei voita. Se, joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.

Demokratia on vahva. Suomea hallitaan äänten voimalla. Jokainen ääni merkitsee. Annoin omani hyvillä mielin. Jokainen ääni on arvokas. On aina hyvä muistaa, että vaaleissa ei mitata kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Siinä mitataan puolueiden ja ehdokkaiden kannatus.

Et voi äänestää väärin.

Timo Soinin virallinen verkkosivusto