Maakuntapäivä

Maanantai on kansanedustajilla perinteinen maakuntapäivä. Tänään tutustuin Syväpuron alkoholistityöhön Mauri Poikeljärven ja henkilökunnan kertomana ja kuulin Heikki Hurstia ruokajakelutoiminnasta ja muusta laupeudentyöstä vähäosaisten auttamiseksi. Tarvetta molempiin on valtavasti.

Nämä ihmiset kyntävät päivittäin kyistä peltoa, jossa yksikin selvä päivä ja täytetty vatsa on voitto. Näissä porukoissa ei kasvovoiteita vertailla.

On hienoa, että monet kolmannen sektorin toimijat jaksavat vuodesta toiseen toimia apua tarvitsevien hyväksi. Yhteiskunnan pitää antaa välineet myös kolmannelle sektorille, jotta he voivat jatkaa virallisen järjestelmämme paikkaustoimintaa, johon on aina tarvetta. Mikään virallinen järjestelmä ei ole täydellinen, sitä paikkaamaan tarvitaan nyt ja jatkossa vapaaehtoistoimintaa ja kolmatta sektoria.

Iltapäivällä oli Metallin osasto 5:n vieraana Hakaniemessä. Alustuksen asialistalla olivat ajankohtaiset asiat. Puhuimme TUPO-kierroksesta, työn karkaamisesta Suomesta, lähipalveluista, valtion omaisuuden myynnistä, ay-toiminnan tulevaisuudesta, EU:sta, työperäisestä maahanmuutosta ja oli mukana myös ripaus puoluepolitiikkaa.

Kansalaistapaamisissa poliittinen päättäjä oppii paljon, jos pitää korvat auki ja ottaa opikseen. Olen erittäin tyytyväinen, että minulle jatkuvasti tarjoutuu tilaisuus päästä puhumaan ja kuuntelemaan erilaisten kansalaisryhmien ja yksilöiden mielipiteitä. Kyllä kansa tietää!

Gallup ja suulas Soini

Helsingin Sanomat julkaisi tänään uuden mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Perussuomalaisille mitattiin 5,0 prosentin lukema. Se on hyvä tulos ja parasta on, että olemme vielä selvästi nousseet viime eduskuntavaalien tuloksesta. Mittauksia on ollut useita ja eri tutkimuslaitoksilla ja tulos on jokaisessa ollut yli vaalituloksen. Olemme mittauksen mukaan suurempi puolue kuin KD ja RKP. Tästä on hyvä jatkaa.

Gallupit eivät äänestä, mutta niiden kautta ihmisille syntyy mielikuva siitä, onko puolue nousussa vai laskussa ja sillä on merkitystä. Gallupit voivat myös vaikuttaa äänestyspäätökseen. On aivan eri asia äänestää puoluetta jolle mitataan 1,0 prosenttia kuin 5,0 prosenttia kannatusta.

Normaali äänestysprosentilla Suomessa yksi prosentti merkitsee noin 30 000 äänestäjää. Se on jo merkittävä määrä. Saimme Eduskuntavaaleissa runsaat 112 000 ääntä, nykylukemilla meitä äänestäisi noin 140 000 suomalaista. Vaalikampanja aina nostaa puolueemme kannatusta gallupeista. Tämä on tilanne, jos katsomme eduskuntavaaleja.

Kunnallisvaalit ovat meille paljon haastavammat vaalit. Emme tahdo löytää joka kuntaan ehdokkaita ja se vaikuttaa tulokseen. Voitamme kuitenkin kunnallisvaalit reippaasti, jos vertaamme edelliseen vaalitulokseen, mutta galluptulokseen on niissä vaaleissa pitkä matka.

Maahanmuutto- ja EU-ministeri Astrid Thors oli Lauantaiseuran vieraana. Ministeri oli myös nähnyt galluplukemat, eikä tulos ollut mieleinen. Thors on sivistynyt ja hyvän kasvatuksen saanut nainen, mutta perussuomalaiset ovat hänelle kommunistejakin suurempi kauhistus. Thors totesi, että suulas Soini on saanut kannatuksen nousemaan.On muitakin syitä, mutta suotakoon Thorsille tuo selitys.

Tunnen Astrid Thorsin hyvin, olimme mm. viime vaalikauden EU-asioita käsittelevässä Suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa yhtä aikaa. Pystyimme hyvin keskustelemaan keskenämme, vaikka olimme eri mieltä EU-jäsenyyden siunauksellisuudesta ja hedelmällisyyshoitojen sallimisesta lesbopareille.

RKP on Suomen politiikan kummajainen, joka on ollut lähes kaikkien lellikki. Puheenjohtaja Stefan Wallin on asiallinen mies. Oli mahtavaa kuulla, että hän on aikanaan kuulunut Perustuslaillisiin nuoriin ja ollut Kekkos-kriitikko. Sillä saa paljon anteeksi niissä porukoissa, joissa minä kasvoin politiikkaan. Luulen kuitenkin, että sinänsä asiallisesta ministerikaksikosta huolimatta RKP:n ikioikeus hallituspuolueena on viimeisellä kaudella.

Asiat ajavat ohi. Pakkoruotsin poistuminen on alkanut yo-kokeen vapaaehtoisuuden myötä. Ns. positiivista syrjintää eli suomenkielisten sortamista esimerkiksi yliopiston pääsykokeissa ei enää tulevaisuudessa varmasti siedetä. Nämä ovat merkkejä ja murtumia erioikeuksien päättymisestä. Sitä mukaa murenee RKP:n valta ja kannatus. Här är bär, kort och konsist.

Työperäinen maahanmuutto

Paavo Väyrynen tuli sohaisseeksi muurahaispesää puhumalla kriittisesti työperäisestä maahanmuutosta. Taivastelijat kävivät joukolla Väyrysen kimppuun.

Minustä tuntuu siltä, että ministeri Väyrynen on aistinut Suomen kansan keskuudessa muhivat mielialat asian suhteen. Olennaista kysymyksessä on se, että mitä työperäisestä maahanmuutosta seuraa ja kenelle.

En itsekään kategorisesti vastusta työperäistä maahanmuuttoa, mutta edellytän, että tulijat sopeutuvat Suomen oloihin ja noudattavat paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

Ammatti-ihmiset ovat töihin tervetulleita, mutta silloin pitää olla varmaa, ettei heitä käytetä epäterveen kilpailun astinlautana ja ettei suomalaisten työehtoja ja palkkoja poljeta. Tärkeää on myös, että työ on verokirjalla tehtyä. Harmaata taloutta emme tänne ketään tarvitse edistämään, entinenkin pitää kitkeä pois.

Saan joka viikko useita yhteydenottoja asiaan liittyen. Allekirjoittajana on usein perussuomalaisia äänestänyt ay-aktiivi. On aivan selvää, että viime vaaleissa saimme monia ennen vasemmistoa äänestäneitä ihmisiä linjamme tueksi ja kannattajiksi. Kyse ei ole puoluepolitiikasta vaan reiluista pelisäännöistä. Me uskallamme puhua siitä. Ay-johtajat ovat olleet asiasta kumman hiljaa Matti Harjuniemeä lukuun ottamatta, joka on muutenkin hyvin tervejärkisen oloinen mies.

Budjettipuheita

Puhuin budjetista tänään 4 kertaa ja kuuntelin mielenkiinnolla kollegoiden puheita. SDP:n opposotioretoriikkaa menee vielä valtaosin komiiikan puolelle, vaikka Heinäluoma parantaa kuin sika juoksuaan, mikä ei vielä sinänsä ole paljon, mutta sosialisteillehan liike on tärkein, eikä päämäärä.

Heinäluoma oli kuitenkin varsin hyvä, kun häntä vertaa muihin SDP:n puhujiin. Sosialistien nykyretoriikalla ei kansaa hurmata.Voisin ennustaa, että Jouko Skinnarin ja Rakel Hiltusen tämän päivän puheet löytyvät vielä Ben Zyskowiczin kuuluisasta pöytälaatikosta. Sossusoppa syötetään lusikka kerrallaan takaisin SDP:lle.

SDP:lta puuttuu ainakin vaalikaudeksi uskottavuus köyhän asian ajajana, sillä juuri SDP esitteli ja vei läpi Kepun ja ruotsalaisten tuella varallisuusveron poiston. Tämä teko oli yksi suurista yksittäisistä syistä SDP:n vaalitappioon. On mielenkiintoista huomata, että ettei yksikään varallisuusveron poistoa vastaan äänestänyt SDP:n edustaja pudonnut Eduskunnasta (Jukka Roos jäi vapaaehtoisesti pois).

Kepu teki oppositioaikanaan kerran vuoteen välikysymyksen korkeasta bensaverosta. Sanoin istuntosalissa tänään, että Kepu toimi käkikellon tarkkuudella tässä asiassa, mutta nyt on meno muuttunut: ”Ei enää kuku Kepun käki, sen jo Suomen kansa näki.”

Budjettikeskustelu on piristävää, sillä siinä on mahdollisuus kuulla uusien kansanedustajakollegoiden mielipiteitä. Taso on kirjavaa, mutta hyviä poikkeuksiakin on. Espoolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr) on hyvänoloinen tulokas. Johannalla on ollut oma itsenäinen linja Espoon valtuustossa.

Muutama muukin lupaus uusissa edustajissa on. Seuraan mielenkiinnolla.

Ulkopolitiikkaa ja omia muistoja aiheesta

Onko pääs täinen sanoi päästäinen? Että mistäkö moinen tuli mieleen? Ulkopoliittinen nokittelu on nyt siinä mitassa, että palstamillejä riittää. Ennen vanhaan pikkupoikia yllytettiin:

– Tapelkaa pojat, niin saatte tupakkaa.

Kokoomuksen nulikka-jaos on päättänyt kaivaa tasavallan presidentin ulos linnastaan. Luulen, että sen suhteen on onnistuminen tulossa. Muusta sitten en ole niin varma.

Olen minäkin nuorena miehenä käynyt ulkopoliittista keskustelua. Tuomitsimme SMP:n nuorisojärjestönä Neuvostoliiton toimeenpaneman korealaisen matkustajalentokoneen pudottamisen. Oikean kannan julki tuominen oli siihen aikaan joko rohkeutta tai tyhmyyttä. Minulla oli molempia. SMP oli hallituspuolue ja Pekka Vennamo sai ministeriautoonsa terveisiä, että teillä taitaa olla varsinainen urheilija nuorisopomona.

Piruunnuin ulkopoliittisesta ohjailusta siinä määrin, että päätin lähettää Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyysfestivaaleille nuorisojärjestömme kovimman anti-kommunistin Esa J. Marttisen. Esa J. ei pettänyt odotuksia. Pienessä päreessä hän oli kehunut vieraille Ronald Reaganin Tähtien Sota -suunnitelmaa. Saunassa oli kuulemma vallinnut vaivautunut hiljaisuus. Sain jälleen kiukkuista palautetta puolueemme ministeriryhmästä. Muistaakseni asialla oli ministerin erityisavustaja.

Kokoomus on selvästi päättänyt haastaa Tarja Halosen. Siinä samassa taisteluhansikas tuli heitettyä Paavo Lipposellekin. Luvassa on Stasi-komentointiakin tiukempi kolumni. Sanan suolaa on tilauksessa.

Kepu pistettiin viemään Suomi EU:iin, koska kepu vastusti vanhoista puolueista ajatusta eniten. SDP:n oli määrä viedä Suomi NATO:oon, mutta Lipposesta ei tullut enää pääministeriä, joten homma jäi kesken. Mutta vain Lipposelta. SDP:n se homma kuitenkin on hoidettava. Kenen johdolla, se jää nähtäväksi.

Virallinen Suomi sanoo satsaavansa EU:n turvalausekkeisiin ja taistelujoukkoihin sekä kriisinhallintaan. Pääkirjoittajat tekstaavat näitä juttuja toisilleen. Tavallinen kansa puhuu ”Tussari-tirektiivistä”, jonka perusteella metsästäjäpojista tehdään ”terroristeja” ja kielletään metsästys oikein Pyrsselin yhteispäätösmenettelyllä.

Miten tunturissa sitten metsästetään? No käytetään EU:n kakkosluokaksi leimaamia käyriä kurkkuja bumerangina!! Buhahhaa. Mikään EU:n valistuskampanja ei korvaa tämän pelleilyn aiheuttamaa mielikuvavahinkoa kansan syvissä riveissä. Hyvä niin. EU saa mitä tilaa.

Timo Soinin virallinen verkkosivusto