Demaria pukkaa.

Päivän demarit olivat kollegat Pia Viitanen ja Kimmo Kiljunen.

Kiljuselle pieni plussa kilpasiskoon nähden. Hänellä on sama jalkapallosuosikki kuin minulla, Millwall.

Tapasin eilen Espoon valtuustotalolla viisaan pitkän linjan demarin. Hän sanoi, että parasta ei ole nähty? Siis ketä? Toveri sanoi: Ilkka Kantola.

Varmuuden vuoksi sanon ennen kuin kukaan kysyy, että en ole käytettävissä SDP:n puheenjohtajaksi.

Miksi? Väärä puolue.

—

20.2. klo 14.55

Vierestä vietiin. Jouko Skinnari lähti SDP:n puheenjohtajakilpaan, seuraavana kansanedustajista aakkosissa on Timo Soini, eteenpäin ei enää päästä joten luulen, että nyt kaikki SDP:n pj-ehdokkaat ovat esillä.

Kepussa Kemijärven laineet lyövät ikkunaan.

Vallantäyteinen ja juurista irtautunut Kepu on nyt kaikkien nähtävillä.

Kun Keskusta jää, mitä tulee tilalle?

Vaihtoehto on valmiina, Perussuomalaiset. Ihmisarvon, itsenäisyyden ja paikallisuuden puolustaja. Ajatussuunta, jossa ihminen on rahaa tärkeämpi.

Keskusta huutaa olevansa suurin ja kaunein. Kepu on hurmaantunut itsestään. Se kuvittelee, että suuri on kaunista. Ei puolue ole tarkoitettu katsottavaksi vaan kannatettavaksi. Toimimaan kansan ääntä kuullen.

Ydinkysymys on: Mikä riittää jos se, että tekee parhaansa ja tuottaa voittoa ei riitä?

Vastaus ei ole sopeutuminen vaan se, että sen on riitettävä ja toimitaan sen mukaan.

Kepun veneestä on tappi irti.

—

Samana iltana klo 20.15.

Eipä mennyt kauaa, kun ukko uunilta urahti.

Kepun puoluesihteeri Jarmo Korhonen tietää tilanteen. Kepukansa napisee kuin Mooseksen aikoihin. Moosesta ei näy, mutta Korhonen kuuluu.

Selitys on pulmiin tietenkin kepumaisen puhdasoppinen: kokoomuksen broileriministerit ovat syyllisiä virhepolitiikkaan.

Kyllä tuon umpiluukepulainen uskoo, mutta silti tappi ei ole vielä paikallaan, vesi nousee.

Venäjällä on presidentinvaalit muutaman viikon päästä.

Voittaja on jo selvillä.

Neuvostoaikaan irvailtiin, että mitä vietiin, kun Kremliin tehtiin murto? – Seuraavien vaalien tulokset.

Tuo juttu ei ole vanhentunut.

Suomessa taivastellaan Venäjän meininkiä. Ei se ole ihme.

Ihme on se, että meillä oli Urho Kekkosen aikana venäläinen meininki, eikä sitä muistele kukaan.

Vuonna 1974 eduskunnan enemmistö päätti poikkeuslailla rauhan aikana jatkaa presidentti Kekkosen toimikautta ilman vaaleja.

Vuonna 1978 neljä suurinta puoluetta: Kokoomus, Kepu, SDP ja SKDL, ja muutama pienikin oli presidentti Kekkosen uudelleen valinnan takana.

Suomessa olisi jo aika hieman suunnata valoa noihin kansanvallan rappion vuosiin.

—

Suomen jalkapallomaajoukkueella on uusi englantilainen valmentaja ja käymme uudella innolla uusiin arvokisakarsintoihin.

Olisi Suomelle kunniaksi, että kaikki suomalaiset voisivat maksuttomilla kanavilla nähdä maajoukkueen pelaavan televisiossa.

Mikä estää?

Eero Heinäluoma ilmoitti, että yksi kausi SDP:n puheenjohtajana riittää hänelle.

Ilmoitus oli yllätys Turkuun kokoontuneille demareille.

En minä tiennyt, että Heinäluoma lopettaa, mutta tiistain Tuntemattoman Sotilaan teatteriesityksen väliajalla panin merkille Eeron rennon olon.

Päätös oli tehty. Taakka oli poissa.

Puolueen puheenjohtaja tietää mitä on olla puolueen puheenjohtajana. Puolueesta riippumatta.

Kunnallispolitiikassa valintatilanteissa pohdin aina, että pitääkö valita pätevä vai demari?

Sitä miettii nyt moni demari.

Demari valitaan. Muilla ei ole oikeutta olla ehdolla ja äänestää. Vaikka olisi pätevä.

Eero Heinäluoma kesti yhden kauden demarien puheenjohtajana. Nyt hänen pitää vielä kestää kampittajiensa kehut suoraselkäisestä vastuunotosta ja tilan antamisesta uusille yrittäjille.

Se voi olla kovempi savotta kuin itse puheenjohtajuus. Suitsutus ei kuitenkaan kestä yhtä kauan kuin puheenjohtajuus.

Taitava Eduskunnan pääsihteeri Sepppo Tiitinen vieraili Lauantaiseurassa. Halusi supistaa presidentinvaltaa.

Eipä ollut samat puheet kuin Kekkosen aikaan. Ei Vennamokaan silloin presidentinvaltaa vaan Kekkosen valtaa halusi supistaa.

Meillä ihmetellään Venäjän presidentinvaaleja. Eikö olo olekaan kotoista, kun Venäjällä eletään kuin Kekkosen aikaa Suomessa?

Meillä tehtiin poikkeuslaki 1974, presidentistä ei saanut äänestää lainkaan ja 1978 istuva presidentti Kekkonen ei suostunut yhteenkään julkiseen TV-väittelyyn, eikä mihinkään muuhunkaan väittelyyn vastaehdokkaittensa kanssa.

Todellinen syy presidentinvallan käpälöintiin on EU-jäsenyys ja sen kaksi lautasta.

Vihreä vouhotus ruuhkamaksuista uhkaa käydä kalliiksi.

Lisää kontrollia ja maksuja liikkumiselle on varma tapa tappaa taloudellista toimeliaisuutta.

Näinkö sitä uutta jaettavaa syntyy?

Rankaisumaksujen sijasta on panostettava vähemmän saastuttaviin ajoneuvoihin ja joukkoliikenteen kehittämiseen.

Onko se niin vaikeaa yritää myönteisyyden ja kannustamisen kautta rankaisemisen sijasta?