Kaikki kirjoittajan Timo Soini artikkelit

Ryhmäkokous Rautavaaralla

Kävimme eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Rautavaaralla Oinosen Pentin maisemissa. Rautavaaralla saimme eduskuntavaaleissa yli 26 prosentin kannatuksen; edistyksellistä seutua siis. Perus-Penalle kävi hänen uskonsa mukaan. Sanoin Penalle viime kunnallisvaalien jälkeen. Ota piirin puheenjohtajuus ja tehdään suunnitelma, jolla istut Eduskunnassa. Yksikään gallup ei luvannut Penalle paikkaa, gallupit eivät äänestä.

Matkalla kokouspaikkaamme Metsäkartanoon näin elämäni ensimmäisen metsäkauriksen luonnossa. Meillä on syrjäseuduissamme valtava voimavara. – Jokainen neliökilometri tulee vielä ahtaassa maailmassa arvoonsa.

Eduskuntaryhmämme on hyvä nippu. Olemme rakentavalla tavalla erilaisia. Tällä ryhmällä saamme lisää vaikutusvaltaa ja kannatusta.Ryhmän konkari, kuudetta kautta Eduskunnassa istuva, Raimo Vistbacka on selvästi innostunut ryhmäpuheenjohtajuudesta. Raimo tekee asiat joko kunnolla tai ei ollenkaan. Nyt on vauhti päällä.

Olen myös iloinen, että ryhmän naisvoima Pirkko Ruohonen-Lerner saa nyt jatkaa Porvoon paikallispolitiikassa ja Eduskunnassa puhtaalta pöydältä, kun Porvoon käräjäoikeus hylkäsi kunnianloukkaussyytteet. Pirkossa on potentiaalia kasvaa suureen rooliin.

Pertti Virtanen on ryhmän hygienialle tärkeä. Pertin baskeri pitää ääri-ilmiöt puolueestamme loitolla. Lisäksi Pertti on nyt omiensa joukossa. Sen hän varmasti huomasi laulaessaan Pohjois-Savon satapäiselle järjestöväelle ryhmäkokouksemme iltajuhlassa.

Tarvitsen taakanjakoa, sillä viime vaalit ottivat lujille. Ryhmässä on sekä kykyä että halua työskennellä yhtyeiseksi hyväksi. Alku on ollut hyvä. Kannatus on nousussa, uutta väkeä tulee mukaan ja linjasta on yksimielisyys.

Politiikassa on oltava suunnitelma, muuten olet osa muiden suunnitelmaa. Kunnallisvaalit ovat kova haaste. Eteenpäin mennään varmasti, ehdokashankinta ratkaisee kuinka paljon.

Kesällä 2009 on EU-vaalit. Niissä vaaleissa meidän on purskautettava Suomen kansan EU-epäluulo näkyväksi ja tuntuvaksi protestiksi. Klubiaskin kannessa on jo lupaavasti viivoja.

Vaalit voitetaan kolmella sanalla, mutta pitää olla oikeat sanat, sanoi minulle aikanaan Veikko Vennamo. Rautavaaralla sanat tulivat luokseni. Kolme niitä oli.

Lautamiesjärkeä tarvitaan

Saan hyvin paljon viestejä ihmisiltä, jotka ovat pettyneet oikeuslaitokseen.

Itselläni on kokemusta lautamiehenä toimimisesta Espoon käräjäoikeudessa 1988. Täytyy sanoa, että paljon enemmän suomalaisesta oikeustodellisuudesta opin siellä puolessa vuodessa kuin Eduskunnan lakivaliokunnassa yhdessä vaalikaudessa.

Oikeusministeriössä on mietitty oikeudenkäytön kustannuksia. Tässä yhteydessä on mietitty mm. lautamiesten käytön vähentämistä. Mielestäni lautamiesten käytön vähentäminen olisi virhe. Vierastan aina teknokraattivaltaa, oli se miltä alalta tahansa.

Oikeudenkäytön jättäminen pelkästään virkatuomareiden harteille olisi virhe. Kansan ääntä ja oikeustajua tarvitaan. Lautamiesjärjestelmää voi kehittää ja vaikka valintamekanismiakin muuttaa, mutta olennaista on, että oikeuslaitos ei jää pelkkien ammattijuristien temmellyskentäksi.

EU on tietenkin tässäkin asiassa irvokkuuden huippu. Monikansalliset teknokraattituomarit istuvat oikeutta peruukit päässä kaukana Luxenburgissa päättämässä Suomen susista ja autoveroista. Surkuhupaisaa on, että moni suomalainen panee toivonsa vieraisiin teknokraatteihin, kun oma järjestelmä ei tunnu tuottavan oikeutta.

EU:n suhteen toimii tilaaja- ja tuottajamalli. Suomen kansa tilasi harhaan johdettuna EU:n itselleen ja se tuottaa nyt meille päätöksiä susista, rekan leveyksistä ja kurkun käyryyksistä

EU nauttii Suomen eliitin ja vallasväen piirissä samaa arvonantoa kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Uratietoinen ihminen on AINA EU:n kannalla, koska katsoo yksityisen etunsa sitä vaativan.Mielestäni ylikansallinen teknokraattivalta on vastenmielistä. En halua pelkästään Suomea pois EU:sta vaan EU:n pois Suomesta.

Karkista kallista?

Ostin karkkia K-hallista, vaikka se oli pirun kallista.
Näinkö kaikesta tulee kallista, siis pidä kiinni pallista.

Kyse on Bjarnen mallista;
jos karkki maistuukin hyvältä, se on Bjarnesta syvältä.
Mitä tähän sanoo lapsi tai harmaahapsi?

Ei maistu makea, kas syytä ei tarvitse hakea.
Kun suussa ei sula enää sokeri, jo alkaa pettää pokeri.

Huonoa politiikkaa, hyvää palvelua

Olen todella sydämistynyt hallituksen energia- ja polttoaineverolinjaan.Jyrki Katainen on lähtenyt täydellä höngällä kyykyttämän peruskansaa.Kulissi-Katainen onnistui nappaamaan ääniä lupaamalla verohunajaa vaaleissa.Valtiovarainministerin salkku onvienyt Jyrki-boyn tolkun.Ei valtion pidä tällaisessa taloustilanteessa pidä omilla toimenpiteillä kiihdyttää kustannustason nousua.

Bensan ja dieselin veronnosto on ääliömäistä hommaa,joka iskee julmasti pienituloisiin ja haja-asutusalueiden asukkaisiin,joilla ainoa vaihtoehto on oman auton käyttö. Katainen puhui joukkoliikenteen suosimisesta. Ei ole joukkoliikennettä Haapajärven ja Pihtiputaan välillä, mutta joku sitäkin väliä työnsä takia ramppaa, samoin Järvenpään ja Petikon väliä.

Kepu kokousti Kajaanissa. Ei mitään uutta nälkämaalla. Kepu on jo Kekkosen ajoista hoopottanut Kainuun köyhää kansaa. En ole ikinä ymmärtänyt poliittista masokismia.

Kävin vaateostoksilla Tampereen Koisolla. En yleensä viihdy kaupoissa. Kartan muodollisuuksia ja tärkeilyä. Olen myös sitä mieltä,että rumat ne vaatteilla koreilee. Tyylikäs myyjärouva tiedusteli,että kuinka voin palvella. Näin edessäni rautaisen ammattilaisen,joka teititteli minua,eikä tullut mieleenikään muuta ehdottaa.

Sain todella hyvää palvelua.ei tyrkyttämistä,aitoa mielenkiintoa asiakkaan asiaan. Ihailin tämän rouvan ammattitaitoa.Ymmärsin omakohtaisesti mitä on hyvä palvelu. Itsepalveluyhteiskuntamme menettää paljon ryhtiä jos toisen ihmisen palvelu murennetaan. Sain Koisolta, paitsi hyvän puvun ja irtotakin, myös hyvän mielen.
Kiitos kuuluu Teille hyvä rouva. Te osoititte minulle,että palvelu oli minua varten.Yritän tehdä omaa kansalta saatua palvelutehtävää samalla asenteella – ja ammattitaidolla.

Kisoissa ja kokouksessa

Perjantaina lähiössäni, Iivisniemessä, järjestettiin IKK:n kisat
(Iivisniemen Kartanon Kisat). Kysymys on raavaiden miesten nykyaikaisesta 6-ottelusta, joka toteutetaan kutsukilpailuna. Kisat on käyty vuodesta 2001 ja vain yksi kerta on jäänyt minulta väliin. Olen iloinen, että sain olla taas mukana. Monet ovat kutsutut, vain harvat valitut.

Kunnon äijäilylle sain vastapainoa lauantaina vieraillessani Perussuomalaisten naisten vuosikokouksessa Hämeenlinnassa. Pidin ensimmäisen polittisen puheen kahteen kuukauteen. Moista taukoa ei ole ollut ainakaan 15. vuoteen. Sain esittää tervehdyksen vuosikokoukselle. Tervehdys kesti n. 40 minuuttia. Sydämen kyllyydestä suu puhui.

Kuulijakuntana oli n. 60 perussuomalaista ihanaa naista.Perussuomalaiset yllättivät vanhat puolueet viime vaaleissa monella tapaa. Seuraavan yllätyksen järjestävät perussuomalaiset naiset ensi vuoden kunnallisvaaleissa. Uskon, että saamme satoja naisehdokkaita ja kymmeniä naisvaltuutettuja. Meininki oli sellainen.

Marja-Leena Leppänen jatkaa yksimielisesti naisjärjestömme puheenjohtajana. Olen aina ihaillut Marja-Leenan vilpittömyyttä, sitkeyttä ja uskollisuutta.

Paikalla olivat myös puolueemme molemmat naisvarapuheenjohtajat Auli Kangasmäki ja Pirkko Mattila. Auli Kangasmäki johtaa Lemin kunnanvaltuustoa ja on ensimmäinen perussuomalainen kuntansa johdossa.

Nuoret naiset tekevät myös tuloansa perussuomalaisiin, etenkin pääkaupunkiseudulta oli jo nyt vankka edustus.

Puhuin kokouksessa mm. hoitajille luvatuista palkankorotuksista. Istuin vaalien alla televisioissa iltatolkulla muiden puheenjohtajien kanssa keskustelemassa vanhusten- ja terveydenhuollosta. Me lupasimme kuin yhdestä suusta,että heidän asia on ykköslistalla, kun palkkavääristymiä oikaistaan. Tämä oli yhteinen lupaus ja siitä pidetään kiinni.

Poliittinen johtajuus on sitä, että uskalletaan sanoa asioiden tärkeysjärjestys.Eikös SAK:n saapasnahkatornista taas sedät rynnänneet heristelemään sormea, että järjestelmä on ihmistä tärkeämpi. SAK:n körmyt heristämässä sormea politikoinnista palkkaneuvotteluista SAK:n viimekeväisten vaalimainosten jälkeen on yhtä moraalista kuin työntää pää piparkakkupurkkiin ja sanoa, että en se minä ole vaan minun pää!