Kaikki kirjoittajan Timo Soini artikkelit

Urpo Leppänen on kuollut

Sain suru-uutisen hyvän ystäväni Urpo Leppäsen kuolemasta tänä aamuna.

Urpo Leppänen oli merkittävä poliitikko sekä SMP:ssä että Perussuomalaisissa. Hän oli yksi neljästä Perussuomalaisen puolueen perustajajäsenestä. Puolueemme nimi on hänen keksimänsä ja Raimo Vistbackan valitsema.

Opin häneltä tavattoman paljon.

Liittyessäni SMP:n jäseneksi 16-vuotiaana vuonna 1979 Urpo Leppänen oli SMP:n puoluesihteeri ja vasta valittu kansanedustaja.

Leppänen oli minulle todellinen puoluesihteeri. Puoluesihteerin työ on raskas ja epäkiitollinen. Siinä Leppänen oli parhaimmillaan. Hän osasi puolue- ja vaalityön organisoinnin. Olen häneltä saamastani opista kiitollinen.

Perussuomalaisessa puolueessa Urpo oli merkittävä taustavaikuttaja ja idealinko. Kuuntelin ja huomioin hänen näkemyksensä tarkasti. Viime EU-vaalien strategia ja vaaliliitto kristillisten kanssa oli myös Urpo Leppäsen toive.

Viimeisinä vuosina hän lähetti minulle lukuisia käsinkirjoitettuja kirjeitä. Niistä huokui henkilökohtaisuus.

Viimeinen kirje tuli noin kolme viikkoa sitten.

Viimeisessä Perussuomalaisessa lehdessä Urpo Leppänen kertoi vaikeasta sairaudestaan ja kehotti auttamaan vaikeuksissa olevia ja sairaita ihmisiä. Hän oli kiinni politiikassa, yhdessä rakkaudessaan, loppuun asti.

Kaipaan hyvää ystävääni. Elän yhteistä surua Urpon omaisten ja ystävien kanssa.

Päällimmäisenä on kuitenkin kiitollisuus. Sain tuntea Urpo Leppäsen, ihmisen, joka uskalsi elää, taistella, onnistua, tehdä virheitä ja pyytää anteeksi.

Lepää rauhassa Urpo.

105 kunnian päivää

Tänään on Talvisodan 70-vuotismuistopäivä.

Kommunistinen diktatuuri, Neuvostoliitto, hyökkäsi nuoren itsenäisen demokratiamme kimppuun.

Raskain uhrein hyökkääjä torjuttiin.

Talvisota, 105 kunnian päivää.

Sanat eivät riitä ilmaiseman sitä kiitollisuutta ja kunnioitusta, jota tunnen sotiemme veteraanipolvea kohtaan. Tämä kiitollisuus on suomalaisille yhteinen, olen pieni osa sitä.

Seuraan lähetystä Talvisotaseminaarista ja illalla katson Pekka Parikan ohjaaman Talvisota-elokuvan.

Elokuva on vaikuttava.

Talvisota loi henkisen perinnön. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Daniel meni leijonan luolaan

Poliittisen populismin syvällinen ymmärtäminen eliitin keskuudessa Suomessa on melko vaatimatonta.

Olen neljä päivää viikosta Euroopassa ja kolme Suomessa.

Vanhat puolueet ja kommentaattorit tuntuvat haluavan minut Suomeen seitsemäksi päiväksi viikossa.

Kerroin EU-vaaleihin lähtiessäni, että vien Perussuomalaisuuden Euroopan Parlamenttiin. Nyt se on siellä ja myös jälkeeni jää.

Johdan Perussuomalaisten 2011 eduskuntavaalikampanjan.

Vanhassa testamentissa Daniel meni leijonan luolaan.

Daniel myös palasi leijonan luolasta.

Ei mitään uutta auringon alla.

HS Gallup lupasi Perussuomalaisille 7,1 prosentin kannatuksen. Ei hassumpaa.

Näin siis vaikka Daniel on leijonan luolassa…

PoliHeli, vertaa MediHeli

Suomessa on käytäntö, että kun jokin Perussuomalainen tai sellaisena esiintyvä tai sellaiseksi väitetty sanoo, tekee, kompastuu, ihmettelee, lausuu tai laulaa, niin kaikkeen tähän kysytään minulta kommenttia.

Kiitän tästä suuresta luottamuksen osoituksesta, mutta tehtävä on mahdoton.

PoliHelini ei ehdi joka paikkaan, jossa ”tapahtuu”. MediHeli pärjää paremmin.

Kokemuksesta tiedän, että olemme kovassa nousussa, jolle on kadehtijoita.

Tämä on politiikkaa, minun työtäni.

Pidän työstäni.