Kaikki kirjoittajan Timo Soini artikkelit

Kokoomuksen epätoivoa ulkomailla

Ensin hermostuivat Kokoomuksen herrat kotimaassa, nyt hermostuivat Kokoomuksen rouvat ulkomailla.

Ja jälleen kohteena olen minä. Suurenmoista.

Neuvostoliiton aikana jotkut suomalaiset poliitikot kävivät mollaamassa kollegoitansa Moskovassa. Nyt samaa mallia toteutetaan kokoomuslaisten toimesta Strasbourgissa.

Kokoomuksen meppirouvat osoittavat käytöksellään tasonsa. Tähän ei ole mitään lisättävää.

Venäläisten maakaupat

Venäjän presidentti Medvedev on parhaillaan valtiovierailulla Suomessa. Hyvä niin.

Kysyin eduskunnassa vuosi sitten hallitukseltä venäläisten maakaupoista Itä-Suomessa. Sain vastauksen. Kysymykseni ja hallituksen vastaus ohessa.

Hallituksen linja löytyy hallituksen vastauksesta. Mielestäni hallituksen linja vaatii korjausta.

Mielenkiintoista on, että nyttemmin myös hallituspuolueiden kansanedustajat ovat aktivoituneet tässä monessakin mielessä isänmaalle tärkeässä asiassa.

Maa- ja tonttikauppojen rajoittaminen lainsäädäntömuutoksin

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomessa tonttien myynti Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kansalaisille on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Etenkin Itä-Suomessa maata ja kiinteistöjä on myyty huomattavia määriä venäläisille, eikä nykyinen lainsäädäntö aseta rajoitteita näille kaupoille. Alueen elinkeinoelämä kieltämättä hyötyy uusien asukkaiden tuomista tuloista, mutta tonttikaupat aiheuttavat myös negatiivisia vaikutuksia.

Etenkin Itä-Suomessa ulkomaalaisten kanssa tehdyt kaupat ovat nostaneet tonttien hintoja merkittävästi, ja hinnat alkavat olla useiden paikallisten asukkaiden ulottumattomissa. Maapohjan myyminen on myös kansallinen kysymys ja poliittinen päätös, jossa on oltava selvä lainsäädännöllinen pohja. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oikeus- tai ympäristöministeriössä ei ole yksityiskohtaista tietoa muiden EU- tai ETA-maiden lainsäädännöstä ulkomaalaisten maakauppojen osalta. Oikeusministeriöstä on kuitenkin todettu, että kansainvälisestä selvityksestä voisi olla hyötyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus aikeissa selvittää ulkomaalaisten maakauppoja koskevaa muiden EU- tai ETA-maiden lainsäädäntöä ja aikooko hallitus harkita ja mahdollisesti toteuttaa maa- ja tonttikauppojen rajoittamista lainsäädäntömuutoksin?

Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 2008

Timo Soini

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Soini /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 155/2008 vp:

Onko hallitus aikeissa selvittää ulkomaalaisten maakauppoja koskevaa muiden EU- ja ETA-maiden lainsäädäntöä ja aikooko hallitus harkita ja mahdollisesti toteuttaa maa- ja tonttikauppojen rajoittamista lainsäädäntömuutoksin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Oikeusministeriössä on selvitetty äskettäin kiinteistön hankintaa koskevia rajoituksia Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa. Käytettävissä olevien tietojen mukaan Ruotsissa ei ole voimassa mitään kiinteistöjen hankintaa koskevia rajoituksia, jotka kohdistuisivat erityisesti ulkomaalaisiin. Myöskään Saksassa ei ole voimassa erityisesti ulkomaalaisiin kohdistuvia kiinteistöjen hankintaa koskevia rajoituksia. Saksassa liittovaltio voi rajoittaa muiden kuin Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten tai näihin jäsenvaltioihin rekisteröityjen yhteisöjen oikeutta hankkia kiinteistöjä, mutta oikeusministeriön tietojen mukaan rajoituksia ei ole säädetty. Ruotsista ja Saksasta poiketen Tanskassa on rajoitettu ulkomaalaisten oikeutta hankkia kiinteistöjä. Henkilö, jonka kotipaikka ei ole Tanskassa tai joka ei ole aiemmin asunut Tanskassa vähintään 5 vuoden ajan, ei voi hankkia kiinteää omaisuutta ilman oikeusministerin lupaa. Sama koskee yhteisöjä ja muita yhteenliittymiä, joiden kotipaikka ei ole Tanskassa. Kielto koskee kuitenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisia ja yhteisöjä vain siltä osin kuin kyse on vapaa-ajan kiinteistöistä. Tämä Tanskan oikeus rajoittaa vapaa-ajan kiinteistöjen hankintaa on hyväksytty Maastrichtin sopimuksessa.

Suomi on asteittain luopunut ulkomaalaisiin kohdistuvista kiinteää omaisuutta koskevista hankintarajoituksista. Viimeiset rajoitukset poistuivat 1.1.2000, kun laki ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta (1613/1992) kumottiin. Syynä tähän oli se, että Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa koskeva siirtymämääräys (liittymisasiakirjan 87 artikla) velvoitti poistamaan vapaa-ajan asuntojen hankkimista koskevat rajoitukset unionin jäsenvaltioiden osalta. Kumoamislakia koskevan hallituksen esityksen (HE 171/1999 vp) perusteluissa todetaan, ettei rajoituksia voida pitää perusteltuina myöskään unionin ulkopuolisiin maihin nähden.

Kiinteistöjen kauppahintatilaston mukaan Suomessa vuosina 2003-2007 tehtyjen kiinteistökauppojen, joita oli hieman alle 430 000, yhteenlasketusta kauppahinnasta noin 99 % oli peräisin Suomen kansalaisilta ja Suomeen rekisteröidyiltä yhteisöiltä. Kun otetaan huomioon se, että ostajana oli ulkomaalainen alle yhdessä prosentissa kauppoja, näyttäisi ulkomaalaisten tekemien kauppojen vaikutus Suomen kiinteistömarkkinoiden yleiseen hintatasoon vähäiseltä. Alueellisesti lähinnä Itä- ja Kaakkois-Suomessa ulkomaalaisten kiinteistökaupat ovat saattaneet jossain määrin vaikuttaa hintojen kehitykseen. On kuitenkin vaikea arvioida, onko kyse pidempikestoisesta kehityssuuntauksesta vaiko ohimenevästä ilmiöstä.

Ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna.

Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Oikeusministeriössä seurataan kuitenkin jatkossakin ulkomaalaisten kiinteistönomistustilanteen kehittymistä.

Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2008

Oikeusministeri Tuija Brax

Perussuomalaiset kiinnostavat kansaa

Perussuomalaiset on erilaisuudessaan ainutlaatuinen puolue Suomessa. Jos meitä ei olisi, meidät pitäisi keksiä

Olen iloinen siitä, että puolueemme voi tarjota poliittisen kodin ja vaikutuskanavan entistä useammalle suomalaiselle.

Perussuomalaisten vaalitilaisuuksissa käy kansaa. Politiikka kiinnostaa, kun siitä puhutaan kiinnostavasti ja kansantajuisesti.

Aloitin päivän Perussuomalaisten Uudenmaan piirin kevätkokouksessa. Väkeä oli kuin ”Nasserin hautajaisissa”. Sali oli piripintaa myöten täynnä. Hyväntuulisia perussuomalaisia, omaan asiaansa uskovia ja vaikutusmahdollisuuden saaneita kansalaisia.

Olin tänään yhdessä SDP:n euroehdokas Nesrin Canin kanssa EU-vaalitilaisuudessa Helsingissä. Keskustelumme juontajana toimi veteraanipoliitikko Ben Zyskowicz.

Sali on täynnä väkeä. Uskallan sanoa, että keskustelumme oli juuri sitä, mitä politikassa kaivataan. Puhutaan asiaa, osataan asiat ja tuodaan eri ajatuskannat esiin. Toista ihmistä ja näkemystä kunnioitetaan ja pidetään kiinni omasta perustellusta näkemyksestä

Niille, jotka odottivat keskustelustamme alatyylistä, se oli varmasti pettymys. Olen kokemukseeni perustuen huomannut, että myönteisyys vie pitemmälle kuin kielteisyys. Ankarassa maailmassa on luotava ja tuotava toivoa. Epäkohdista ei vaieta, mutta niitä ei paisutella.

SDP saa olla ylpeä Nesrinin kaltaisesta ehdokkaasta. Omat mielipiteet, ei ennakkoluuloja, ei henkilöön menevää alatyylia ja silti tiukasti omaan näkemykseensä luottava ja puolueensa ihanteita noudattava.

Olen saanut viime aikoina asiallista ja asiatonta henkilöön käyvää kritiikkiä. Mies kestää.

Perussuomalaisten EU-vaalivankkurit ryskyvät eteenpäin. Tarjolla on todellinen, perusteltu vaihtoehto, siksi herätämme kiinnostusta.

Olen innolla mukana vaaleissa.

Perussuomalaisten vastustajat arvostelevat ehdokkuuttani.

Ei Timo Soini lähde mihinkään, jos äänet ja kannatus eivät riitä. Vastustajamme puhuvat niin kuin olisin jo tullut valituksi sekä Europarlamenttiin että seuraavaan Eduskuntaan.

Olen ehdolla ja äänestäjät päättävät. Ehdokkuuksista päätän itse, enkä siihen vanhoilta puolueilta lupia kysele.

Kävin lauantai-iltana katsomassa Amin Asikaisen nyrkkeilymatsin Helsingin Kisahallissa. Kokemus oli mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen.

Asikainen voitti ja ura jatkuu.

Hurjaa hommaa, mies miestä vastaan. Sääntöjen mukaan.

Asikainen on ammattimies ja ansaitsee kannustusta ja kunnoitusta. Sekä voiton että tappion hetkellä.

Opin taas uutta urheilusta ja politiikasta. Uteliaisuus ja halu oppia uutta tuo suolaa elämään. Meille itsekullekin tekee hyvää mennä tilaisuuksiin missä ei ikinä ole ollut ja nähdä ja kokea elämää eri puolilta.

Kisahallissa oli kivaa, vaikka peli oli kovaa. Niin se on politiikassakin.

Tavoitteena rökälevoitto

Vanhat puolueet sekä EU-eliitti ovat menettämässä niin hermonsa kuin harkintakykynsäkin. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu on saanut herrat lisäksi menettämään suhteellisuuden tajunsa. Meidän Perussuomalaisten osoittama kritiikki EU:n epädemokraattisuutta ja EU:n perustuslakia kohtaan on näille kiusallista.

Tällä tavoin kansalle paljastuu, että kaikki vanhat puolueet ja Vihreät ovat EU-politiikasta samaa mieltä.

Perussuomalaiset haastavat vanhat puolueet kesäkuun EU-vaaleissa. Suomen kansan kiinnostus EU-vaaleja kohtaan heräsi kiitos perussuomalaisten, uurnien uumenissa muhii jymy-yllätys. Sieltä nousee näkyviin kansalaisten perusteltu tyytymättömyys.

Perussuomalaiset tarjoavat nyt kansalasimielipiteelle tuhdin vaihtoehdon – äänen, joka kuuluu.

Perussuomalainen on palovaroitin Brysselissä.

Tavoitteenamme on kansalta saatu vaalivoitto. Rökälevoitto. Perussuomalaiset kannattavat itsenäisten valtioiden välistä yhteistyötä Euroopassa. Nykyinen EU on eliitin pelipalju. Kansalaista ei kuunnella. EU-valta on yksin eliitin johtamaa eikä sillä ole laajaa kannatusta.

Eurooppa ja eurooppalaiset kansat piirteineen ovat arvokkaita. Ansaitsemme paremman, yksilöllisemmän yhteisön. Perussuomalaiset haluavat vähemmän EU:ta, ja samalla parempaa. EU:n pitää keskittyä suuriin linjauksiin, kuten ympäristönsuojelu ja sisämarkkinoiden toimivuus ovat ja direktiivinäpertely sen on jätettävä.

Perussuomalaiset eivät lähde henkilöön menevään mustamaalaukseen. Politiikassa pitää olla sekä pöytätapoja että käytöstapoja. Sen on perustuttava houkuttelevuuteen, ei tyrkyttämiseen. Politiikassa sivistystä ei osoiteta puheella vaan käytöksellä.

Perussuomalaiset pysyvät asialinjalla. Se on kansan mielipiteiden sekä äänen kunnioittaminen.