Äänetön huuto

Tänään on viattomien lasten päivä.

Elämä alkaa hedelmöitymisestä.

Se ei ole poliittinen mielipide vaan biologinen fakta.

Oikeus elämään on ensimmäinen ihmisoikeus. Syntymättömiltä lapsilta se on laajasti evätty, syntyneille lapsille se on entistä epävarmempi sotien, hoitamattomien tautien, nälän, kuolemantuomioiden ja eutanasian myötä.

Moni ihminen kokee yksinäisyyttä ja juurettomuutta.

Abortit, avoliitot, avioerot, isättömyys, yksinhuoltajuus ja sisarusten pieni määrä johtaa siihen, että monella lapsella on entistä vähemmän luotettuja aikuisia lähellään.

Tämä on vakava ja paheneva ongelma.

Tosiasioista ja niiden esiin tuomisesta ei pidä loukkaantua.

Äiti Teresa sanoi: ” Jos äiti pystyy ( abortissa ) tappamaan lapsensa, mikä estää meitä tappamasta toisiamme. ” Ei mikään, eikä estä.

Äitiä ei saa jättää yksin. Lapsella on aina myös isä. It takes two to tango. Vastuu elämästä kuuluu molemmille. Samaten ilo.

Länsi tekee kuolemaa. Lanteet kuivuvat. Kuoleman kulttuuri juhlii voittojaan syntymästä kuolemaan. Porno, kaikkinainen seksuaalinen hyväksikäyttö, pedofilia, prostituutio ja sodomia ovat elämää tuhoavia ja ihmisiä ihmisiä addiktoivia ja vaurioittavia asioita.

En ole koskaan nähnyt niiden tuottavan mitään hyvää ja hedelmistään puu tunnetaan.

Elämä on kuitenkin voimakas ja iankaikkinen elämä voimakkain.

Kristityt ( ihmiset ja kirkko ) eivät voi vaieta abortista syntinä.

Äänetön huuto ei ole korvin kuultavissa, mutta se tulee eteemme joka tapauksessa ja kaikissa tapauksissa tilinteon hetkellä.

Suosittelen lämpimästi, että ennen sitä.

Aivan kuten elämämme alkaa hedelmöitymisestä, se loppuu kuolemaan ja tili tehdään näiden välisestä ajasta, sillä muuten vääryys jää voimaan ja voitolle.

Viimeisimpinä vihollisista kukistetaan kuolema. Silloin viattomat lapset saavat oikeutta. Totuus voittaa valheen. Hyvä pahan.

Tykkäsit tai et. Uskoit tai et.