Suuttuneen Seijan kirje

Sain tänään kaksi pari kauniita villasukkia Annelta, Tainalta ja Tellervolta. Halaukset lämmittävät vieläkin.

Suuttuneelta Seijalta tuli eilen toisenlaisia terveisiä. Teksti oli selvää, mutta joka kappaleessa oli asiavirhe. Oikaisin  ja ojensin Seijaa valheista. Hän ei pitänyt siitä.

Pyysin lupaa julkaista kirje. Hiljaista tuli.

Vastaukseni päätän julkaista:

1. En hävinnyt koskaan yhtään henkilövaalia sen paremmin SMP: ssa kuin Perussuomalaisissakaan. Voitin ne kaikki. 2000- luvun vaaleissa olen tullut valituksi aina ehdolla ollessani Eduskuntaan , Valtuustoon  ja Europarlamenttiin. Presidentiksi minua ei ole valittu.

2. Kyllä. Minusta on kanneltu oikeuskanslerille puolen tusinaa kertaa. En ole rikkonut lakia. Kantelut eivät ole johtaneet jatkotoimenpiteisiin. En ole ollut yhteydessä sen paremmin Elina Hirvoseen kuin muihinkaan kantelijoihin. En ole vaatinut anteeksipyyntöä. Minulle riittää totuus.

3. Kyllä, voitin henkilökohtaisen epäluottamusäänestyksen Eduskunnassa viime syyskuussa. Se harmitti sinua, että minä voitin.  Olin oikeassa ja sinä väärässä. Potkuja ei tullut. Kyllä äänestin myös itse. Siitäkin valitettiin. Ei toimenpiteitä.

4. Väitit, että otan vastaan pankkiirin tehtävän Lontoossa. Nou!

5. En ole ollut päättämässä kansanedustajien sopeutumisrahoista viime ja tällä viikolla. Sisällöstä äänestettiin, mutta lopulta ne hyväksyttiin yksimielisesti niiden toimesta, jotka olivat paikalla. Olin ministeritehtävissä toisaalla.

Olen aina nauttinut väittelyistä. Ottanut ja antanut iskuja. Ilman näitä kansan kärttyisän  käden ” Seijoja ” olisi politiikka ollut tylsää. Median kanssakin on kiva olla hippasilla. Tosikot toimittajat ovat ehtymätön ilon  aihe. On niitä toisenlaisiakin toimittajia. Niitä, jotka eivät ota omia palkintojaan ja hillotolppiaan turhan vakavasti.

Lähden huomenna Pohjois- Karjalaan ja Savoon.  Otan kansanedustajan mandaatista kaiken irti.  Viimeiseen päivään asti. On ollut hienoa olla Suomen kansan kansanedustaja.