Brittien ulkoministeri Jeremy Hunt kävi kylässä.

Hyvä tapaaminen Königstetin kartanossa.

Puhuttiin asiaa.

Olisi kaikkien etu, että EU ja Britannia saisivat aikaan tolkun erosopimuksen. Tämä vaatii valtiomiesmäistä otetta. Taitoa ja tahtoa. Molemmilta. Suomi tekee osansa.

Olen ollut onnekas, koska olen saanut elämäni aikana käydä Briteissä kymmeniä kertoja. Minulla on siellä paljon hyviä ystäviä.

Eipä tullut mieleen Millwallin matseja 1980- luvulla kolutessani, että saan vielä joku päivä hoitaa ulkoministerinä maidemme välisiä suhteita.

Se on suuri etuoikeus.

Rakastan brittiläistä keskustelukulttuuria. Älykästä. Kovaakin.

Aikani EU- parlamentissa oli poliittisen urani louhinta aikaa. Siellä sai hyviä kontakteja, ehti ajatella. Suunnitella.

Raatokärpäsillalliset Strasbourgissa ovat olleet elämäni hauskimpia tapahtumia. Kerran kuussa, sanan ja lasin ääressä opetti, että elämästä pitää ottaa kaikki irti.

Monet vierailut sekä UKIPin että Konservatiivien puoluekokouksissa ovat olleet opiksi ja hyödyksi. Ystävyyssuhteet eivät synny itsestään ja niistä on pidettävä huolta.

Jeremy Huntin haastattelu Helsingin Sanomista tältä päivältä kannattaa lukea. Vaikkapa vaimon hesarista.