Kaatuneiden muistopäivänä

Kävin laskemassa Valtioneuvoston seppeleen tänään Kaatuneiden muistopäivänä Hietaniemen Sankariristillä.

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö laski oman seppeleensä ensimmäisenä.

Kolme vuotta ulkoministerinä on opettanut monta asiaa. Rauhan merkitys on korostunut entisestään.

Samalla kun muistamme omia sankarivainajiamme ja itsenäisyytemme puolustajia, on hyvä muistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeinen tavoite; toimia viisaasti niin, ettemme joutuisi uusiin sotiin.

Sota on vaihtoehdoista viimeinen. Äärimmäinen. Emme voi sitä sulkea pois. Emme vaikka kuin tahtoisimme.

Jokaisella ikäluokkani ihmisistä  on muistoja ja kokemuksia sodan kokeneista ihmisistä. Olen onnekseni puhunut niistä vanhempieni kanssa. Millaista se oli pienen lapsen silmin.

Vanhempani ovat syntyneet vuosina 1930 ja 1935. He muistavat omakohtaisesti sota- ajan. Kaksi äitini veljeä; Veikko ja Erkki olivat siellä jossakin ja molemmat tulivat hengissä takaisin.

Veikko kuoli jo vuonna 1975. Hän ei sodasta puhunut meille poikasille, eikä paljon kuulemma muutenkaan. Mieleeni jäi lempeä enomies, joka piti lapsista. Maanviljelijä.

Erkki- eno oli puhelias mies. Taksimies ja maanviljelijä. Jos äitini puolen suvussa oli joku jolla oli sana hallussa, se oli Erkki. Erkki kuoli 2000- luvun alussa.

Hän puhui sodasta, jos joku kysyi. Minä kysyin. Kerran eno toi Kansa Taisteli- lehden pöydän kulmalle ja sanoi, että lues poika tuosta. Se oli 1970- lukua. Erkki toimi veteraaneissa, eikä pitänyt vakan alla kynttilää. Ei mistään asiasta. Olipa yhden kauden Virroilla valtuustossakin.

Olen juuristani paljosta kiitollinen. Molemmille puolille. Tiedän, mistä tulen. Mistä maailmasta. Arvoista. Se on ollut ja on tärkeää. Samoin vanhemmat.

Tänä päivänä muistamme kaatuneita ja heidän omaisiaan. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita kuin omat sukukulaiseni. Kaikki eivät tulleet elävinä takaisin. Samanlaisena ei saapunut kukaan.

Moni jäi leskeksi ja orvoksi. He ansaitsevat aina tukemme ja apuamme.

Kansakunnan on muistettava myös kipeät asiat.

Kiitollisena siitä, että säilytimme itsenäisyytemme. Se ei tullut ilmaiseksi, eikä ole ilmaista.

Oli kunnia- asia olla tänä päivänä Valtioneuvoton edustaja tässä arvokkaassa hetkessä mukana ja läsnä.

Kiitollinen on oikea sana kuvaamaan tunteitani tänään.