Viattomien lasten päivä

Tänään vietetään Viattomien lasten päivää.  Taas yksi päivä, joka käy sortajien hermoon. On käynyt kuningas Herodeksesta lähtien.

Kun sanot tai kirjoitat sanat syntymätön lapsi, aukeavat arvostelun patoluukut. Kuitenkin, lapsi on ensin syntymätön, kunnes se syntyy. Elämä ei ala ensimmäisestä rääkäsystä, se alkaa hedelmöitymisestä.

Kansakoulussa kuulin puheita ei-toivotuista lapsista. Se korpesi lapsen mieltäni kovin. Kyselin asian perään, vastaukset eivät tyydyttäneet. Selityksiä tuli, vastausta ei.

Kuka meistä voi sanoa jonkun toisen olevan ei- toivottu? Kenellä sellainen valta on ja mistä saatu? Ei siitä kauaa ole kun ( Nuoria) äitejä syyllistettiin äpärälapsista( tätä sanaa ei enää tohdita käyttää), vaikka ymmärtääkseni lapsen saamiseen tarvitaan sekä isä että äiti.

Ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus elämään. Voimakas perusta.

Tahallinen väärinymmärtäminen juhlii etenkin silloin, kun joku sanoo jotakin mieltä kiinnittävää lapsista. Nyt ( väliaikaisessa) myötätuulessa purjehtiva Antti Rinne puhui ” synnytystalkoista ” elokuun lopulla( ei siitä sen enempää aikaa ole), hän sai kimppuunsa oman falanginsa… ” onneton sanavalinta, kolmannen valtakunnan retoriikkaa..,” taivastelua.

Rinne yritti sanoa jotakin kaunista lapsista. Parempi sanoa tökerösti kuin olla sanomatta lainkaan. Kyllä kansa tietää. Ja ymmärtää.

Jokainen lapsi on joidenkin lapsi. Kunnioitetaan tätä joka päivä ja muistetaan erityisesti tänä päivänä.