Kävin Berliinissä.

Suomi juhlisti saksalaisten ystäviensä kanssa 100- vuotiasta itsenäisyyttämme.

Hieno, arvokas ja mieleenpainuva juhla. Hyvin järjestetty ja toteutettu. Suomalaisella täsmällisyydellä.

Minulla oli maanantaina pari tuntia aikaa käydä Stasi- museossa. Itä- Saksan pahamaineinen salainen poliisi tutki kaikkea ja kaikkia.

Pääpiru Erich Mielken toimistossa seistessäni ihmettelin, että miten kaiken tapahtuneen jälkeen kommunistit ( tai jos häveliäitä ollaan, heidän perillisensä)  saavat vajaan kymmenen prosentin kannatuksia.

Suosittelen Paavo Arhinmäelle tutustumiskeikkaa Stasi- museoon. Ihan asiakseen ei tarvitse lähteä, mutta samalla kun menee futista katsomaan.

xxx

Brexitistä kirjoitetaan paljon. Kitistään kansanäänestyksen tuloksesta. Mikäpä siinä. Tehty, mikä tehty ja sen mukaan mennään.

Olin EU- parlamentissa vuosina 2009-2011. Näin tuolloin kasvavan EU- tyytymättömyyden nousun. Ei Brexit voinut kovin suuri yllätys olla, jos asioita tuntee. Oliko se toivottavaa, on toinen asia.

Nykyään puhutaan paljon valeuutisista. Brexitin kannattajia on laitettu kepin nokkaan. Syystä ja syyttä.

Brexitin siemenet kylvettiin talous- ja pankkikriisin aikana. Tukipakettipolitiikka, niin sanotut Bail- outit, romautti EU: n uskottavuuden.

Kaikki tiesivät, että Kreikka valehteli itsensä euroon. He tiesivät valehtelevansa, me tiesimme, että he valehtelevat ja he tiesivät, että me tiedämme, että he valehtelevat.

Tämän tien päästä löytyy Brexit.

Kun toiset ovat aikansa valehdelleet ja suosineet huijausta vailla seurauksia, niin EU- vastustajat ottivat oppia. Kertoivat osatotuuksin. Siinä se sössittiin. Ei tuon  tajuaminen luulisi olevan kovinkaan vaikeaa.

EU itse tilasi oman soppansa.