Perussuomalainen – eikä hävetä yhtään

Meillä oli tänään puoluevaltuuston kokous, jossa oli mukana puoluehallituksen jäsenet, suuri osa eduskunkuntaryhmää ja europarlamenttiryhmän edustaja.

Tunnen ylpeyttä omasta porukasta. Meillä on vaikea aika. Me emme huoju, emmekä horju. Luovuttaminen ja antautuminen ei ole vaihtoehto.  Saimme vaaleissa runsaat 500.000 ääntä, se on aika paljon. Nuo äänet käytetään vaalikauden aikana.

Me Perussuomalaiset sanomme totuuden. Suomi on upotettu kahden viime hallituksen aikana suohon ja se on sieltä nostettava tällä vaalikaudella. Me emme pelkää hyviä ja oikeita päätöksiä.

En arvosta valittamista. Se ei paljon vaadi. Perussuomalaiset eivät käytä ulkopolitiikkaa sisäpolitiikan lyömäaseena.

Olen Perussuomalainen, eikä hävetä yhtään. En häpeä Perussuomalaisia, enkä perussuomalaisuutta.

Tässä maassa saa syödä lihaa, vastustaa homoliittoja, seurata Formuloita, kannattaa turkistarhausta, polttaa turvetta, ajaa yksityisautolla, lentää Kanarialle,  tupakoida parvekkeella, ottaa kopsut, käydä kirkossa, kävellä bootseilla, vastustaa Guggenheimin rakentamista, vastustaa pakollista kasvisruokapäivää kouluissa, mennä armeijaan, pitää kaulassa ristiä tai leijonakorua, arvostella Yleä, olla tilaamatta hesaria…sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Siitä emme tingi.

Koomikko toivotti julkisuudessa Jeesuksen rukousaamiaiselle tappamaan kaikki siellä olevat. Asia vaiettiin täysin, kunnes otin sen puoluevaltuuston puheessa esiin. Olisi piristävää kuulla Huvudstadsbladetin, Vihreän Langan, NYT- liitteen ja Krista Kososen kanta tähän huumoriin.

On hienoa olla Perussuomalainen mies ja rakastaa Perussuomalaisia naisia. Sitä ei kukaan voi viedä meiltä pois. Tämä päivä omien parissa antoi voimaa. Olin yksi porukasta. Kuulun sinne. Meni miten meni ja tuli mitä tuli.