EU:n avunantolauseke on tosiasia

En ole EU- fani. Paha maailma ajatteluttaa. Mielessä Suomen asia.

On lepopäivä, mutta ulkoministerin ajatukset jylläävät ja kääntyvät myös siihen, miten varmistamme Suomen turvallisuuden ja kansalaisten lepohetket myös tulevaisuudessa.

Suomi huolehtii omasta turvallisuudestaan. Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta erilaisiin uhkakuviin voidaan varautua ja vastata jatkossakin, kansainvälinen yhteistyö ja omien kykyjen päivittäminen, mukaan lukien lainsäädäntö, ovat ne kaksi jalkaa, jolla on seisottava.

Suomi on osa Euroopan turvallisuusyhteisöä. Suomi antaa apua avunantovelvoitteen mukaisesti ja odottaa muiden jäsevaltioiden toimivan samoin. Tämä on osa oman turvallisuutemme varmistamista. Turvatakuissa on kyse oikeudellisesti sitovasta lausekkeesta, tästä ovat hallitus ja Eduskunta olleet yhtä mieltä jo pitkään. Mutta käytännössä lausekkeen merkitys perustuu jäsenvaltioiden kyvylle ja toiminnalle.

Avunatolauseke ja siihen vastaaminen ei kuitenkaan merkitse yhteiseen puolustukseen siirtymistä. Mahdollisesta yhteisestä puolustuksesta päätettäisiin yksimielisesti  Eurooppa-Neuvostossa. Sellaista päätöstä ei ole näkyvissä.

Myös Ruotsilla on samanlainen tulkinta lausekkeesta ja tarkoitukseni onkin keskustella Ruotsin kollegani ulkoministeri Margot Wallströmin myös yhteistyön mahdollisuuksista, kun tapaan hänet tiistaina Helsingissä.

Käsitykseni  mukaan Ranska päätyi EU-lausekkeen käyttöön useista syistä: EU nähdään alueella suhteellisen ongelmattomana toimijana.  Avunantolauseke sopii tilanteeseen käytännössä paremmin ja on joustavampi. Apu sovitaan kahdenvälisesti . Toimeenpanoon ei tarvita kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Tämä on monasti osoittautunut päätöksenteon esteeksi.

EU: hun kuulumattomat NATO- maat, kuten USA ovat jo mukana ISISin vastaisessa toiminnassa. On kuitenkin tärkeää saada apua myös muilta ja NATO: oon kuulumattomilta mailta, kuten Venäjä, Iran, Saudi-Arabia.

Ranska on perinteisesti tukenut Eurooppalaista turvallisuusyhteisöä –  NATO: n rinnalla, ei kilpailijana – ja siten haluttiin mobilisoida juuri EU- maiden poliittinen tuki turvatakuille. Poliitikkona arvioin, että Ranskan sisäpoliittisella ulottuvuudella oli tässä paljon painoarvoa.

Ranskan julistettua iskut ” sotatoimeksi” oli selvää, että niihin tarvittaisiin  myös laajempaa kansainvälistä toimintaa.  Yhteistyössä puolustusministeri  Jussi Niinistön kanssa ulko- ja puolustusministeriössä valmisteltiin kiireellisesti Suomen mahdollista tukipakettia Ranskalle.Lähdimme katsomaan, mikä on mahdollista, eikä sitä, mitkä lait estävän Suomen toiminnan.

Korkealuokkainen kriisinhallintaosaamisemme on käyttökelpoista sotilaallista tukea ISISiä vastaan. Hallituksessa asian laajempi turvallisuuspoliittinen  merkitys korostui ja yhteisymmärrys saavutettiin nopeasti.  Suomen avusta voitiin siten linjata konkreettisesti jo viime perjantaisessa kokouksessa yhdessä Tasavallan Presidentin kanssa. Vain päivää sen jälkeen, kun Ranskan suurlähettiläs kävi ulkoministeriössä esittämässä Suomelle virallisen tukipyynnön.

xxx

Yleisradio paisuu omassa erinomaisuudessaan.  Itse tilaamassaan ja maksamassaan tutkimuksessa se saa toiminnastaan lähes Pohjois-Korealaiset lukemat, luottamus on 92 prosenttia. Ei nyt sentään 100 prosenttia, mutta likimain …Omahyväisyys paistaa läpi. Sen saa vähemmälläkin rahalla.