Itku pitkästä ilosta

Perussuomalaisia rusikoidaan oikein olan takaa. Se on kestettävä. On oikeastaan lohduttavaa ja hellyyttävää nähdä, kuinka Perussuomalaisten poliittiset vastustajat ottavat ilon irti huonoista gallup- lukemistamme. Jokaisen mökki palaa vuorollaan.

Meille kaikille tapahtuu kaikki, jos on tarpeeksi aikaa. Suhteellisuudentaju on paikallaan.

Tiedän ja tunnen kokeneen puolueemme kentän. Tosi Perussuomalainen ei periksi anna.  Tertun tie on meille esimerkkinä.

Sain eilen suru-uutisia. Ystäväni ja vankkumaton tukinaiseni Terttu Hautamäki on siirtynyt ajasta ikuisuuteen, korotettu kirkkauteen.

Terttu oli puolueen nainen loppuun asti. Ensin SMP: ssä ja sitten Perussuomalaisissa. Tunsimme toisemme noin 35 vuoden ajalta.

Kohtasimme voitot ja tappiot. Olimme SMP:n ytimessä, kun konkurssi korjasi. Terttu ei paennut pahan päivän tullen.

Terttu oli ensimmäisten joukossa perustamassa Perussuomalaisia ja nostamassa puoluetta.

Terttu, maatalon emäntä ja suurperheen äiti, eli vahvan naisen elämän. Hän huolsi ja hoivasi. Sai miehiin vauhtia ja potkua.

Itku tuli pitkästä ilosta - yhteisestä taipaleesta. Itkun jälkeen kiitollisuus ja kunnioitus. Yksi matka meillä on vielä tekemättä - viimeinen matka. Yhdessä mennään.