I did it my way

Oli päätösten päivä.

Olen  elänyt sellaisen elämän, että pystyn päättämään asioista itsenäisesti.  Olen saanut johtaa Perussuomalaiset suureksi puolueeksi ja hallitukseen.

Halusin Ulko – ja Eurooppaministeriksi ja ryhdyin sellaiseksi.  Kamalaa…tein tämän  päätöksen itse ja lupia kyselemättä. Olen myös varapääministeri.Päätös oli medialle shokki. Pari tuntia meni toipumiseen. Lopun osasin arvata.

Rakastan Perussuomalaisissa juuri sitä, että me teemme päätöksemme itse. Myös virheemme. Olemme konservatiiveja, mutta emme moralisteja. Ei meitä kiinnosta inhimillset vajavaisuudet. Elämme, niin, että tuntuu.

Puoluejohtajan pitää pystyä päätöksiin. Se kuuluu hommaan. Sitä valtaa käytin myös itseeni.

Perussuomalaisten roso ja menestys perustuu kykyyn tehdä asioita toisin.

Meinasin ratketa  kahtia naurusta, kun luin Hesarin tulkintaa niin sanotun seteliselkärankaisten pykälän kirjaamisesta hallitusohjelman pöytäkirjaan. Noloa. Täydellistä historiattomuutta ja ymmärtämättömyyttä.

Tuolla kirjauksella pantiin piste rappiolle, joka oli mahdollistamassa kansan äänioikeuden peruttamisen poikkeuslailla presidentinvaaleissa 1974. Seteliselkärankaisille laadittiin lakipykälä, jolla poikkeuslaki junailtiin läpi. Vastineeksi juudasjuntta  sai hopearahansa.

Sain vennamolaisena lyötyä pisteen rappiolle. Olen saanut lukuisia kiitoksia asiasta. Vanhoille SMP: läisille historiallisen vääryyden oikaisu on suuri asia. Se on sitä minullekin.

Ministerivalinnat eivät ole helppoja.  Valitsin mielestäni hyvän joukkueen.

Aina kaikkeen löytyy joku ” ankea henkinen  kääpiö ” arvostelemaan päätöksiäni. Se kuuluu demokratiaan. Karavaani kulkee, kojootit ulvoo.

I did it my way.