Vähän aikaa sitten hallitus jakoi taas Kreikalle suomalaisten veronmaksajien rahaa. Kreikalle, jonka letku on mennyt pahan kerran solmuun.

Vastineeksi Suomi sai ”vakuudet”. Niin hyvät, että ne piti salata.

Asiantuntijat raivostuivat ja valittivat. Oikein. Myös perussuomalaiset valittivat. Oikeuteen.

Ministeriö säikähti. Heräsi huoli, että KHO saattaisi vaatia ihan oikeaa julkisuutta asialle. Niinpä VM myönsi toimineensa lainvastaisesti Kreikka-vakuuksien salaamisessa ja julkisti osan vakuussopimuksesta.

Ei vakuus, vaan johdannaissopimus

Ministeriön päätös on kahdella tavalla mielenkiintoinen.

Ensinnäkin se vahvisti sen, mitä me arvelimme heti helmikuussa: niin sanotut ”vakuudet” ovatkin monimutkainen TOTAL RETURN SWAP –johdannaissopimus.

Olimme jälleen oikeassa. Olimmeko oikeassa myös siinä, että pahimmassa tapauksessa ”vakuudet” kattavat vain 20 % Suomen antamista lainatakauksista?

Kyllä: senkin on ministeriö nyt myöntänyt. Aluksi ei myöntänyt.

Pahin tapaus voi olla pelottavan lähellä, kun Espanja luisuu letkun päähän ja Suomen ylitakaukset astuvat voimaan.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että VM:n laatimat selitykset eduskunnalle Kreikka-vakuuksien sisällöstä eivät ainakaan täysin vastanneet todellisuutta. Oikeudellisesti kyseessä ei ole vakuus, vaan johdannaissopimus.

Päätösmallissa ministeriö antaa lisäksi ymmärtää, että salaamisen taustalla oli pyrkimys välttää Kreikan velkojen panttaamattomuussitoumusten laukeaminen:

”Toteutustapa määräytyi pitkälti Kreikkaa koskevien rajoitteiden perusteella. Osaan Kreikan valtion velkakirjoista sisältyy ns. panttaamattomuussitoumuslauseke, jonka mukaan kyseisen velkakirjan haltijan asemaa ei saa heikentää suhteessa muihin velkojiin, tai velka erääntyy välittömästi Kreikan valtion maksettavaksi. Järjestelystä sovittaessa lähtökohtana on pidetty, että sen toteuttamista koskevat asiakirjat ovat luottamuksellisia.”

Monet asiantuntijat arvelivatkin julkisuudessa, että tämä olisi yksi syy sopimuksen salaamiselle. Kun se on salattu, muut velkojat eivät voi valittaa asiasta.

Ei julkistus, vaan silmänkääntötemppu

Ministeriön takinkääntö on toiseksi mielenkiintoinen siksi, että se ei julkista mitään. Kyseessä on silmänkääntötemppu.

Julkistetuissa papereissa on niin vähän tietoja, ettei niiden perusteella voi sanoa mitään sopimuksen todellisesta sisällöstä.

Tämä ei ole vain minun asiantuntematon mielipiteeni. Varman korkosijoitusjohtaja Wilhelm Backlund sanoi Ylen haastattelussa, että VM:n julkistamat asiakirjat eivät kerro mitään siitä, miten edullinen vakuusjärjestely on Suomelle:

”Faktisesti tästä sopimuksesta on poistettu kaikki oleellinen taloudellinen tieto. Eli näistä sopimuksista ei saa mitään uutta muuta kuin varsinaiset lomakkeet. Sisältö on poistettu kokonaan.”

Tämähän on niin kuin asunnonvälittäjä kertoisi kuluttajalle: ”Olet ostanut asunnon. En voi kertoa, miten iso se on, mitä se maksoi ja missä se sijaitsee… Tässä ovat nämä sopimuksen mallipohjat, ole hyvä!”

Harhaanjohtavia tietoja?

Ministeriön toiminta tekee pilkkaa julkisuusperiaatteesta. Taloudellisten tietojen täydellinen salaaminen on hyvin kyseenalaista tapauksessa, jossa puhutaan jopa miljardien eurojen riskeistä suomalaisille veronmaksajille.

Tietojen jatkuva pimittäminen on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että on syytä epäillä ministeriön johtaneen eduskuntaa ja kansalaisia harhaan aiemmilla tiedoillaan. Suomi ei ole saanut lainkaan vakuuksia, vaan monimutkaisen total return swap -johdannaissopimuksen.

Asiakirjat osoittavat, että perussuomalaisten spekulaatio oli oikeaa. Se tarkoittaa, että ministeriön laatimat julkiset asiakirjat olivat ainakin todennäköisesti harhaanjohtavia. Nyt ei julkisuudessa ole lainkaan tietoa siitä, mitä sopimus TODELLA sisältää – eli mitä se Suomelle maksaa ja mitä riskejä se tuo mukanaan.

Voimme olla väärässä. Sitä on mahdoton tietää, kun olennaiset tiedot on salattu.

Mitä seuraavaksi

Tulemme valittamaan uudesta päätöksestä. Demokratiaa on kunnioitettava.

Uskomme, että KHO ymmärtää, mistä on kyse. Nyt ei ole kyse poliittisesta kilpailusta, vaan suomalaisen kansanvallan ja julkisuusperiaatteen tulevaisuudesta.

Eikä kaikkea tarvitse julkistaa. Meitä kiinnostaa vain yksi dokumentti: Total Return Swap Confirmation. Sieltä löytyvät ne rahasummat.

Ministeriön julkistamissa papereissa tämä asiakirja on pyyhitty täysin tyhjäksi.

Keskeiset rahasummat voitaisiin julkistaa siltä osin kuin ne ovat Suomen kulujen ja riskien kannalta olennaisia. Vastapuolen identiteetin ja liikesalaisuuksien suojaa voitaisiin kunnioittaa.