Tänään on muotia valittaa Suomen tunkkaisesta ilmapiiristä ja olla siitä huolissaan.

Minä en ole.

Suomessa keskustellaan nyt enemmän eurooppalaisesti. On erilaisia mielipiteitä ja niistä keskustellaan. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

Monet Perussuomalaiset kokevat, että meitä eivät koske samat säännöt. Kyllä koskevat, mitä nyt tuomiot vähän vaihtelevat.

Kun vihreä kuntapolitikko kirjoittaa blogissaan räväkästi väkivallasta virkamiehiä kohtaan ( tämä vihreistä tuomittiin), ei media tuo mikrofonia puheenjohtaja Ville Niinistön kitalakeen vaan antaa palstatilaa eurobondien kannattamiselle.

Kun rkpläinen paikallispoliitikko kutsuu paikallista demaripoliitikkoa Siuntiossa jonkin sortin fyyreriksi, ei siitäkään valtamedia mölähdä. Hoobeeäl sover.

Sosiaalinen media ei nuku. Se toimii hyvässä ja pahassa. Ja sana kiertää.

Kansan moninainen ääni kuuluu eliitin norsunluutorniin. Hyi kauheata. Lauloihan Eppu Normaalikin aikoinaan, että kun haluat pitää kiinni vallan kahvasta, niin älä herätä rahvasta. Tai jotakin sinne päin.

Tyhmät puheet ovat tyhmiä puheita, riippumatta siitä kuka niitä puhuu.

YYA/EU-ajat ovat ohi.

Tunkkaista tai ei. Ohi ovat.