Kansainvälistä politiikkaa

Kommunistinen diktatuuri Pohjois-Korea on puoluekokoustunnelmissa.

Suurta johtajaa seuraa rakas johtaja tai peräti rakas ja suuri ja ennen kaikkea uusi johtaja. Ja johdettavat vakuuttavat , että uusi kommunistipomo ui moottorivenettä nopeammin vastavirtaan oman kansansa puolesta.

Kim Il-Sung, Kim Jong- Il ja Kim Jung Un, nepotismia polvesta toiseen.

Missä nyt luuraavat Amnesty International, Naiset rauhan puolesta, Rauhanpuolustajat ja ns. ihmisoikeusjärjestöt? Kuulisin mielelläni odotuksianne ja kannanottojanne Pohjois-Korean kommunistipuolueen puoluekokouksesta. Greenpeacen puhumattomuudesta päätellen luonto voi Pohjois-Koreassa paremmin kuin Suomessa. Siitäkin kuulisin mielelläni.

----

Kävin tänään Brysselissä kuuntelemassa tohtori Soner Cagaptayta, joka toimii Georgetownin Yliopiston vierailevana professorina. Hän on erikoistunut Turkin tilanteeseen.

Hänen näkemyksensä oli, että Turkista tulee ajan oloon EU:n jäsen. Aikajänne on noin kaksikymmentä vuotta. Asian ratkaisee suurvaltapolitiikka.

Turkki miehittää tällä hetkellä EU-maa Kyproksen pohjoisosia. On aika erikoista, että EU-jäseneksi pyrkivä maa miehittää osaa EU-jäsenenä olevaa maata.

Tosiasia on, etteivät 700 000 kyproslaista voi estää 73 miljoonaisen Turkin jäsenyyttä, jos Ranska ja Saksa siihen suostuvat. Iso-Britanniahan kannattaa Turkin jäsenyyttä.

Entäs Suomi? Herrat ovat puolesta ja kansa vastaan. Ja kansalta ei kysytä. Ei miltään kansalta.

----

Euroopassa lakkoillaan. Leikkauspaketit ja eläkeiän nostot saavat vuvuzelat soimaan. Ei talous marssien kasva. Silti on ymmärrettävää, että pankkien puleerausten maksajiksi joutuvat ihmiset purkavat kiukkuaan.

Suomessakin vanhat puolueet vakuuttavat, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin olla mukana Kreikan tukipaketeissa. Kyllä on. Slovakia kieltäytyi! Eikä ole vielä maa Slovakiaa nielaissut.

Pari viikkoa sitten totesin plokissa , että Irlanti on seuraava Kreikka. Vesi nousee. Vuosi sitten EU-perustuslakiäänestyksen alla todistin paikan päällä suurinta aivopesua mitä olen läntisessä demokratiassa nähnyt. Kyse oli EU-perustuslakikansanäänestyksestä. Irlanti makaa nyt niin kuin petasi. Työtä ja vaurautta ei  synny sopimuspaperilla.

EU plays, Germany pays. EU pelaa, Saksa maksaa. Euro ja EU pysysvät pystyssä juuri sen aikaa kun Saksa kustantaa. Muilla ei ole rahaa.

Kreikka ja Espanja miksei Irlantikin ovat maita, jotka eivät yhteisvaluutta eurossa pärjää. Lopputulos on deflaatiokierre ja lopulta konkurssi.

---

Miksi kutsutaan henkilöä, joka haluaa pitää lainsäädäntövallan ja budjettivallan omassa maassaan, oman kansanedustuslaitoksensa käsissä? Populistiksi!