Suomiareenan vaalikeskustelu näytti mitä tuleman pitää.

Vanhoilla puolueilla on nuoret puheenjohtajat – mikään ei ole muuttunut. Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet.

Ainoa uusi asia, jota ” nuoret radikaalit ” puheenjohtajat haikailevat on
” sukupuolineutraali ” avioliitto.

Kansan syviä rivejä tämä kotkotus ei kiinnosta tipan vertaa.

Homorummutusta pitää yllä pieni, mutta äänekäs joukko, joka saa vanhat puolueet tanssimaan pillinsä mukaan.

Perussuomalaisten mielestä avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto, eikä tämä kanta rummutuksella mihinkään muutu.

Maahanmuuttopolitiikasta tulee vaaliteema – se kiinnostaa kansaa. Rasismikortin viljely pääministeriltä Suomiareenassa oli rimanalitus. Yhtä pöhköä kuin edellisen pääministerin Leijona-koruihin kohdistama kritiikki.

Taloudesta ja työllisyydestä tulee vaaliteema ja pitääkin. Miten saadaan työtä ja toimeentuloa? – Se kiinnostaa kansaa.

EU-politiikasta tulee vaaliteema. Kokoomuksen Kataisen johdolla Suomi on asetettu Zorbasten ja kabardiinihousujen taloudelliseksi takuumieheksi. Se kiinnostaa kansaa.

Leikkauslistat tulevat vaaliteemaksi, sillä seuraava hallitus leikkaa. Kehitysavusta nykymuodossaan voi aloittaa.

Terveyden- ja vanhustenhuollosta sekä omaishoidosta tulee vaaliteema. Se kiinnostaa kansaa.

Veropolitiikasta tulee vaaliteema. Luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen varjolla tavallisen kansan verorasitusta lisätään korottamalla energiaveroja. Perussuomalaiset katsovat, että verot tulee asettaa maksukyvyn mukaan, eivätkä hyväksy ” vihreitä veroja”. Verot kiinnostavat kansaa. Niistä tulee vaaliteema.

Tiedotusvälineiden sokeista pisteistä ei tule vaaliteemaa, vaikka niin toivoisin, sillä median itsekritiikki EU:n suhteen on olematonta.

MTV-pomo Pekka Karhuvaara kertoi Suomiareenassa ryhdikkäästi ja itsekriittisesti siitä aivopesusta, jota keskeiset mediavoimat harjoittivat Suomen EU-jäsenyyden alla.

Hesarikin revittää palsta- ja kolumnitilaa mieluimmin neutraaliasioista kuin muistelee menneitä.

Todistin viime syksynä Irlannissa paikan päällä ” EU-demokratian ” rappiota, kun irlantilaiset pistettiin äänestämään EU-perustuslaista toiseen kertaan. Pohjoiskorealaista menoa.

Netti, plokit, facebookit ja twitterit ohittavat vaaliteemojen sopivaisuutta kontrolloimaan pyrkivät vanhat voimat. Sieltä nousee vielä uusia vaaliteemoja.

Perussuomalaisten kannatuksen noususta on tullut vaaliteema. Tähän haasteeseen vanhojen puolueiden on pakko reagoida.

Perussuomalaiset esittävät vaaliohjelmassaan omat vaaliteemansa. Kannatuksemme nousun myötä niitä ei voida vaieta kuoliaaksi, sillä ne kiinnostavat kansaa.