Tasavallan Presidentin valtaoikeuksia ei pidä karsia.

Presidentillä pitää olla valtaa. Pelkkä joulukalan vastaanottaminen ei riitä.

Mediassa on virinnyt keskustelu eri puolueiden presidenttiehdokkaista.

SDP:ssa on selvästi istuttu alas ja ruvettu tekemään politiikkaa uuden puoluesihteerin myötä.

Lasse Lehtisen saaminen keskustelun avaajaksi on vaatinut pari paremman puoleista lounasta; jälki näkyy jo.

Lehtinen avasi peli; viikon päästä presidenttiehdokkuutta harkitsee Eero Heinäluoma, sarja jatkuu viikon , parin sisällä.

Keskusta on hiljaa ja toivoo, että joku muu saa asiassa suunsa auki ennen Paavo Väyrystä, sillä hän on mielestään erinomainen ehdokas paitsi Eduskuntaan Uudeltamaalta myös Tasavallan Presidentiksi.

Keskustan todennäköisin ehdokas on joko Mari Kiviniemi tai Anneli Jäätteenmäki.

Kokoomus toivoo tai ei toivo toivojasta riippuen, että Sauli Niinistö olisi ehdokkaana. Tähän kysymykseen ei vastausta tiedä vielä edes Sauli Niinistö.

Miksi Niinistö lähtisi ehdokkaaksi? Hän on ainoa ehdokas, joka on hävitessään voittanut vaalit.

Kokoomuksen ehdokas on joko Sauli Niinistö tai Jyrki Katainen. Aleksander Stubb haluaa EU:n presidentiksi tai komissaariksi. Hänelle olisi kauhistus olla avaamassa maatalousnäyttelyitä ja kohdata lehmä livenä.

Porvareiden yhteisehdokas päivän politiikan ulkopuolelta on poliittista humpuukia.

Vihreiden ehdokas on Pekka Haavisto.

Oma ehdokkuuteni on todennäköinen.

Presidenttipeli kiihtyy pikku hiljaa. Jokaisen puolueen on oltava siinä mukana. Pellit lyödään auki ensi keväänä eduskuntavaalaien jälkeen, kun hallitus on muodostettu.

—

Sadankomitea ehdottaa varuskuntien karsimista kuuteen ja yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Mitähän seuraavaksi? Joku punavihreä porukka varmaan vaatii riukupaskalla käynnin lopettamista luonnonsuojelullisista syistä ja Bajamajojen raahaamista metsäkeikoille mukaan.

Anna mun kaikki kestää.